Menettely : 2016/2891(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1056/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1056/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 05/10/2016 - 8.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0377

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 304kWORD 94k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-1051/2016
28.9.2016
PE589.645v01-00
 
B8-1056/2016

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan (2016/2891(RSP))


Maria Arena, Edouard Martin, Maria João Rodrigues, Kathleen Van Brempt, Dan Nica, Jutta Steinruck, Martina Werner, Sergio Gaetano Cofferati, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Hugues Bayet, Eric Andrieu, Nikos Androulakis, Guillaume Balas, Pervenche Berès, José Blanco López, Vilija Blinkevičiūtė, Enrico Gasbarra, Elena Gentile, Sergio Gutiérrez Prieto, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Georgi Pirinski, Evelyn Regner, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Marc Tarabella, Isabelle Thomas, Flavio Zanonato, Nicola Caputo S&D-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan (2016/2891(RSP))  
B8-1056/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9, 147 ja 151 artiklan, 153 artiklan 2 kohdan sekä 173, 174, 192, 225 ja 345 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14, 27 ja 30 artiklan,

–  ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30. marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009(1),

–  ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11. kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009(2),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin Euroopan tason lisäarvoyksikön tekemän ja 19. marraskuuta 2012 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle toimittaman arvioinnin Euroopan tason lisäarvosta, joka voidaan saavuttaa unionin toimilla työntekijöille tiedottamiseksi ja heidän kuulemisekseen sekä rakennemuutoksen ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi,

–  ottaa huomioon marraskuussa 1997 pidetyssä Luxemburgin työllisyyshuippukokouksessa annetun teollisuuden muutosten taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevän korkean tason työryhmän loppukertomuksen ”Muutoksen hallinta”,

–  ottaa huomioon eurooppayhtiön (SE) säännöistä 8. lokakuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001(3),

–  ottaa huomioon työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY(4),

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(5),

–  ottaa huomioon työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12. maaliskuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/23/EY(6),

–  ottaa huomioon eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 8. lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/86/EY(7),

–  ottaa huomioon työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY(8),

–  ottaa huomioon eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 22. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/72/EY(9),

–  ottaa huomioon julkisista ostotarjouksista 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/25/EY(10),

–  ottaa huomioon pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista 26. lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/56/EY(11),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 6. toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/38/EY(12),

–  ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2005 annetun komission tiedonannon ”Rakenneuudistukset ja työllisyys, Rakenneuudistusten ennakointi ja tukeminen työllisyyden kehittämiseksi: Euroopan unionin tehtävät” (COM(2005)0120) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2005 siitä antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon 9. helmikuuta 2005 annetun komission tiedonannon sosiaalipoliittisesta ohjelmasta (KOM(2005)0033),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 21. lokakuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/707/EU(13),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle” (COM(2010)0614),

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 (oikaisu julkaistu 11. marraskuuta 2010) annetun komission tiedonannon ”Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta” (COM(2010)0608),

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen" (COM(2010)0682)

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2012 julkaistun komission vihreän kirjan ”Rakennemuutos ja muutosten ennakointi: mitä viimeaikaisista kokemuksista on opittu?” (COM(2012)0007),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n työterveys- ja työturvallisuusstrategian 2007–2012 väliarvioinnista(14),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (COM(2012)0173),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman ajanjakson 2006–2010 sosiaalipoliittisesta ohjelmasta(15),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 antaman oma-aloitteisen lausunnon aiheesta ”Osuuskunnat ja rakennemuutos”,

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman yhteisön lainsäädännön vahvistamisesta työntekijöille tiedottamisen ja heidän kuulemisensa alalla(16),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta(17),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa” (COM(2011)0571),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050” (COM(2011)0112),

–  ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimusten ja selvitysten tulokset,

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1309/2013(18),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta(19),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman vihreän kasvun työllisyyspotentiaalin hyödyntämisestä,

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n terästeollisuuden tilanteesta: työntekijöiden ja yritysten suojelu(20),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka koskee ympäristöystävällisen kasvun työllistämispotentiaalin hyödyntämistä (SWD(2012)0092),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582) sekä 20 prosentin uudelleenteollistamistavoitteen,

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan rautatieteollisuuden kilpailukyvystä(21),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan teollisuudella on ollut merkittävä rooli Euroopan yhdentymisessä ja se on pilari, jonka varaan Euroopassa luodaan uusia arvoja ja kanavia;

B.  ottaa huomioon, että rautatieteollisuus on Euroopan teollistumisen selkäranka, jolla on takanaan yli 175 vuotta historiaa; ottaa huomioon, että rautatieteollisuuden saavutettavissa olevien markkinoiden vuotuisen kasvun odotetaan olevan 2,8 prosenttia vuoteen 2019 asti;

C.  ottaa huomioon, että valmistava teollisuus edustaa 65:tä prosenttia yritysten T&K-menoista ja että teollisen perustamme vahvistaminen on siksi olennaista, jotta asiantuntemus ja taitotieto voidaan säilyttää unionissa;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan rautatieteollisuus työllistää suoraan 400 000 ihmistä eri puolilla Eurooppaa – monet heistä pk-yrityksissä;

E.  ottaa huomioon, että vahva ja innovatiivinen Euroopan rautatieteollisuus on tarpeen, jotta liikennettä voidaan siirtää rautateille, mikä on välttämätöntä unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että Alstomin Belfortin tehdas tuottaa runsaasti lisäarvoa ja sillä on tunnustettua asiantuntemusta voimansiirron alalla;

G.  ottaa huomioon, että Junckerin suunnitelmassa ensisijainen digitaalinen kehitys tarvitsee toteutuakseen vahvan teollisen perustan;

H.  ottaa huomioon, että tällä hetkellä tähän unionin kannalta keskeiseen ja strategiseen teollisuudenalaan kohdistuu voimakasta kilpailua kolmansista maista, jotka tuovat edullisten kustannusten tuotteita Euroopan markkinoille noudattamalla aggressiivista ja nopeasti laajenevaa politiikkaa kaikilla mantereilla usein hallitustensa poliittisella ja taloudellisella tuella;

I.  ottaa huomioon, että unionin teollisuus kilpailee aikaa vastaan säilyttääkseen kilpailukykynsä ja investointikapasiteettinsa Euroopassa, ja se joutuu myös kohtaamaan sosiaalisia ja ympäristöllisiä haasteita, joihin sen on vastattava samalla kun sen pitää säilyä maailmanlaajuisena mittapuuna sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun alalla;

J.  ottaa huomioon, että ainoastaan kunnianhimoinen innovointipolitiikkaa, joka suosii laadukkaiden, innovatiivisten ja energiatehokkaiden tuotteiden tuotantoa ja joka edistää uusia tuotantoprosesseja, antaa unionille mahdollisuuden seistä omilla jaloillaan yhä kilpaillummassa maailmanlaajuisessa tilanteessa;

K.  ottaa huomioon, että puutteellinen unionin tason koordinointi verotuksellisissa ja kaupallisissa kysymyksissä antaa suurille yrityksille mahdollisuuden luoda oikeudellisia rakenteita, joiden avulla ne voivat kiertää veroja siirtämällä kiinteää omaisuutta, aineetonta omaisuutta tai palveluja yritysten välillä alhaisin hinnoin;

L.  ottaa huomioon, että todellisen teollisuuspolitiikan määritteleminen edellyttää tällä hetkellä Euroopan unionin kehittämien eri toimintapolitiikkojen välistä johdonmukaisuutta; ottaa huomioon, että tämä uudistaminen voidaan suurelta osin selittää Caterpillarin ja Alstomin tehtaiden tilanteella;

M.  ottaa huomioon, että Alstomin hallituksen päätös ilmoittaa junatuotannon (400 työpaikkaa) siirtämisestä Belfortin tehtaalta Reichshoffenin tehtaalle merkitsee käytännössä ensin mainitun tehtaan sulkemista (koska ainoa sinne jäävä toiminto ei antaisi perusteita jatkaa sen olemassaoloa);

N.  ottaa huomioon, että General Electric pelkäsi jo viime tammikuussa, että se joutuisi leikkaamaan 6 500 työpaikkaa entisen Alstomin eurooppalaisista yksiköistä ja Sesto San Giovannin tehtaalla Italiassa suunniteltiin 236:ta irtisanomista (noin 400 työntekijän joukossa), mikä aiheutui tuotannon loppumisesta ja palvelujen raskaasta vähentämisestä; ottaa huomioon, että yritys ei ole millään tavalla ottanut huomioon Italian hallituksen, alueen ja kunnan pyyntöjä ja on vahvistanut 99 irtisanomisen toteuttamisen Sesto San Giovannin tehtaalla ja lisäksi ilmoittanut vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen käyttämisestä ja siirroista muihin tehtaisiin Pugliassa ja Campaniassa;

O.  ottaa huomioon, että Caterpillar Holding ilmoitti 2. syyskuuta 2016 laajoista uudelleenjärjestelyistä, jotka sisältävät Gosseliesin tehtaan sulkemisen, joka johtaa suoraan 2 500 irtisanomiseen ja vaarantaa noin 4 000 alihankkijan työt;

P.  ottaa huomioon, että Caterpillar Belgium SA toteutti jo 28. helmikuuta 2013 uudelleenjärjestelyn, jolla pyrittiin irtisanomaan noin 1 400 työntekijää, joista 85 prosenttia pääsi varhaiseläkkeelle; ottaa huomioon, että kolme vuotta myöhemmin ilmeisesti noin puolet niistä 15:sta prosentista työntekijöitä, jotka eivät päässeet varhaiseläkkeelle, oli pystynyt löytämään pysyvän työpaikan mutta huonommin työehdoin;

Q.  ottaa huomioon, että Caterpillarin Euroopan toimintojen oikeudellinen rakenne paljastaa verojärjestelyjä, joilla on saavutettu etua veronkierron kautta; ottaa huomioon, että Belgian lainsäädännön mukainen osakeyhtiö Caterpillar Belgium SA on Geneveä kotipaikkanaan pitävän Caterpillar Overseas SARL:n tytäryhtiö ja tarjoaa sille palvelusopimuksen perusteella palvelua, jossa raaka-aineista valmistetaan valmiita tuotteita, jolloin belgialaisen työvoiman tarjoamaa lisäarvoa ei oteta huomioon, ja samalla Belgian tehdasta johdetaan suoraan Sveitsistä, jossa belgialaiset työntekijät eivät ole edustettuina;

R.  ottaa huomioon, että tämä mekanismi ei koske ainoastaan Caterpillaria eikä ole millään tavalla unionille hyödyksi; pitää siksi tärkeänä, että unioni kyseenalaistaa nämä oikeudelliset rakenteet suorittamalla perusteellisen tutkimuksen, jossa pyritään tarkastelemaan Caterpillar Holdingin kehittämiä oikeudellisia rakenteita mutta ennen kaikkea analysoimaan Caterpillar Overseas SARL:n ja sen unionin alueella sijaitsevien eri tytäryhtiöiden välisiä siirto-operaatioita, jotta voidaan todeta, ovatko näiden siirtojen kustannukset asianmukaiset ja ovatko ne tapa välttää veroja;

S.  ottaa huomioon, että rakennuskoneiden kauppa unionissa on viime vuosina kärsinyt voimakkaista häiriöistä, jotka liittyvät julkisten ja yksityisten investointien vähenemiseen mutta myös tuotantokustannusten kasvuun raaka-aineiden hintojen nousun myötä; ottaa huomioon, että rakennuskoneiden tuotanto Euroopassa romahti 45,1 prosenttia vuosina 2007–2014 ja aiheutti merkittäviä markkinaosuuden menetyksiä eurooppalaisille valmistajille alkaen työpaikkojen menetyksistä;

T.  ottaa huomioon, että teollisuustuotteiden reilu kauppa voi toimia ainoastaan, jos työntekijöiden oikeuksia ja ympäristösääntöjä noudatetaan; ottaa huomioon, että investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen ovat keskeinen tekijä, joka vaikuttaa teollisuustuotteisiin tehtäviin investointeihin ja joka voi luoda myönteisiä kehiä;

U.  ottaa huomioon, että tuotantoon tehtävillä investoinneilla on myönteinen vaikutus työpaikkojen määrän kasvuun kaikissa taloussyklin vaiheissa; ottaa huomioon, että työntekijöiden osallistuminen innovointitoimiin ja strategioiden määrittelyyn on edelleen taloudellisen menestyksen paras takaaja;

V.  ottaa huomioon, että Alstomin ja Caterpillarin tapauksessa työntekijöiden edustajien asiantuntemusta ei otettu asianmukaisella tavalla huomioon; ottaa huomioon, että kaikkien ammattiliittojen tässä tilanteessa osoittama yhtenäisyys ja solidaarisuus on ollut huomattavaa, ja tämä koskee erityisesti Reichshoffenin työntekijöiden suhtautumista Belfortin kollegoihin sekä Caterpillarin Grenoblen tehtaan työntekijöitä, jotka estivät pääsyn tehtaalle, kun yritys ilmoitti sulkemisesta, ja jotka olivat myös paikalla 16. syyskuuta 2016 järjestetyssä mielenosoituksessa osoittaakseen tukeaan belgialaisille kollegoilleen;

W.  ottaa huomioon, että kaikesta tästä huolimatta jotkut Caterpillarin kaltaiset yritykset ovat ottaneet käyttöön lyhytaikaiseen taloudelliseen etuun perustuvia strategioita innovoinnin sekä tutkimukseen ja kehitykseen, työpaikkoihin ja taitojen kehittämiseen tehtävien investointien sijasta; ottaa huomioon, että vuonna 2015 osinkoina jaettiin 70 prosenttia liikevoitosta, mikä vahvisti talouden finansoitumista sen sijasta että olisi lisätty investointeja tuotantokapasiteettiin, tutkimukseen ja kehitykseen;

X.  ottaa huomioon, että johdon mukaan päätös sulkea Caterpillarin tuotantolaitos oli välttämätön tehtaan kilpailukyvyn varmistamiseksi; ottaa huomioon, että ammattiyhdistykset vastustivat jyrkästi sulkemista; toteaa, että hallitus ja ammattiyhdistykset kyseenalaistivat väitteet tehtaan kilpailukyvystä ja olivat huolissaan siitä, että nämä irtisanomiset ovat ensimmäinen askel kohti koko tehtaan sulkemista;

Y.  toteaa, että Caterpillarin tehdas Gosseliesissa on tuottanut voittoa; ottaa huomioon, että vuosina 2013–2015 tehdyt tuotantokulujen vähennykset ovat tehneet tehtaan tuotteista houkuttelevampia kuin EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet; toteaa, että omistajat päättivät kuitenkin sulkea tehtaan ja siirtää tuotannon muihin tuotantolaitoksiin Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa; katsoo tämän osoittavan, että irtisanomispäätös tehtiin ainoastaan voitonjaon lisäämiseksi eikä aidosti taloudellisista syistä ja katsoo, että EU:n olisi vastustettava tällaista laitonta käytäntöä;

Z.  toteaa, että yhtiön edustajat perustelivat tuotantolaitoksen suunniteltua sulkemista Gosseliesin tuotantoalueen liian suurella koolla ja korkeammilla tuotantokustannuksilla sekä mahdollisuudella tuottaa muualla halvemmalla; ottaa huomioon, että ammattiyhdistykset ovat arvostelleet Caterpillarin johtoa siitä, että se asettaa etusijalle osakkaiden edut ja jättää työntekijöiden edut huomiotta; ottaa huomioon, että lähestulkoon kaikki työpaikkojen vähennykset tehdään vuoden 2017 huhtikuun ja heinäkuun välillä;

Aa.  toteaa, että Euroopan globalisaatiorahasto on EU:n väline, jolla annetaan suoraa tukea työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa kaupan rakenteiden muutosten ja globalisaation seurauksena; ottaa huomioon, että globalisaatiorahaston varoja on käytetty useaan kertaan Caterpillarin tai sen alihankkijoiden Euroopassa irtisanomien työntekijöiden auttamiseksi;

Ab.  ottaa huomioon, että tapauksen merkityksen ja eurooppalaisen ulottuvuuden johdosta komissio on päättänyt perustaa työryhmän, joka kokoaa yhteen asiasta vastaavat yksiköt ja toimii neuvottelukumppanina Caterpillarin tehtaan sulkemisprosessissa;

Ac.  toteaa, että Caterpillarin tuotantolaitoksen sulkeminen Gosseliesissa hyödyttää kolmansia maita, jotka eivät noudata samoja sosiaalisen ja ympäristönsuojelun standardeja kuin ne, joita sovelletaan eurooppalaiseen teollisuuteen, ja katsoo, että tämä johtaa vilpilliseen kilpailuun;

Ad.  ottaa huomioon, että Alstom on ilmoittanut ranskalaisten tuotantolaitostensa tilausten vähenevän 30 prosentilla vuoteen 2018 mennessä mutta Belfortin tuotantolaitoksen tilaukset vähenevät vasta vuodesta 2018 alkaen ja viimeinen tilaus on määrä toimittaa vuonna 2021; toteaa, että Alstomin Belfortin tehdas on kannattava ja uusia ratkaisuja voidaan löytää; katsoo sen vuoksi, että teollinen taitotieto ja ammattitaitoinen työvoima olisi otettava huomioon arvioitaessa yhtiön tuotannon kannattavuutta kokonaisuutena;

Ae.  on huolissaan Alstomin Belfortin tehtaan työntekijöiden taitotiedon ja ammattitaidon menetyksestä, sillä se vaarantaa mahdollisuudet käynnistää tehtaan taloudellinen toiminta uudelleen, jos tilauksia tulee enemmän; toteaa, että eurooppalainen junakanta (eritoten luotijunat) vanhenee ja että monissa maissa sitä on pian uudistettava; katsoo, että tämän vuoksi Euroopassa on säilytettävä näitä tarpeita vastaava teollisuuskapasiteetti, jotta ei olla riippuvaisia kolmansien maiden tuottajista, ja katsoo, että Alstomin tuotantolaitos olisi vastaus tähän tarpeeseen;

Af.  katsoo, että eurooppalaisen teollisuuden vakava kriisi lisää entisestään unionin teollisuuden riippuvuutta tuonnista kolmansista maista ja aiheuttaa teollisen taitotiedon ja investointien menetyksiä, jotka vaikuttavat suoraan miljooniin työpaikkoihin; toteaa, että tehtaiden sulkeminen aiheuttaa usein teknologian, teollisen taitotiedon ja teollisuustyöntekijöiden ammattitaidon korvaamattomia menetyksiä;

Ag.  katsoo, että teollisuus on avainasemassa talouden kokonaiskehityksessä sekä teknologian että hankintavaikeuksista selviämisen suhteen;

1.  on vakuuttunut, että eurooppalainen teollisuus olisi nähtävä unionin kilpailukyvyn strategisena valttikorttina; toteaa jälleen kerran, että ainoastaan vahva teollisuus antaa unionille mahdollisuuden selvitä tulevista haasteista, kuten COP21-kokouksessa tehtyjen sitoumusten noudattamisesta ja täyttämisestä;

2.  muistuttaa, että Euroopan talouskriisi on osoittanut, että kestävimpiä ovat ne teollisuudenalat, jotka investoivat eniten, ja korostaa, että säästöpolitiikalla on kielteisiä vaikutuksia julkisiin investointeihin ja sisäiseen kulutukseen, joiden olisi kiihdytettävä kasvua;

3.  painottaa, että eurooppalainen teollisuus kilpailee maailmanlaajuisesti, ja kannustaa täten voimakkaasti komissiota käyttämään maailmanmarkkinoita viitekehyksenä, kun se määrittelee maantieteellisiä markkinoita kilpailulainsäädännön mukaisissa analyyseissaan ja vertailuissaan, eikä rajoittamaan analyysejaan pelkästään sisämarkkinoihin, mikä antaisi eurooppalaiselle teollisuudelle mahdollisuuden luoda T&K-kumppanuuksia tai strategisia liittoutumia;

4.  kehottaa tarkistamaan kilpailupolitiikkaa ja valtiontukisääntöjä, jotta voidaan helpottaa julkisia toimia sosiaalisen ja alueellisen koheesion säilyttämiseksi; pyytää laatimaan vaikutustenarvioinnin tuotantokapasiteetin eli myös tehtaiden ja työpaikkojen kehityksestä ennen kuin kilpailun pääosasto tekee päätöksiä;

5.  kehottaa komissiota toteuttamaan tulevaisuutta koskevan, vuoteen 2030 ulottuvan 15 vuoden tutkimuksen rautatieteollisuuden kehityksestä Euroopassa ja sisällyttämään siihen erilaisia skenaarioita jäsenvaltioiden ympäristötavoitteista; pyytää komissiota laatimaan lisäksi täydentävän tutkimuksen eri skenaarioiden vaikutuksista työpaikkoihin, ammatteihin ja ammattitaitoon; korostaa, että komission on toimittava ripeästi Euroopan rautatieteollisuutta koskevan parlamentin päätöslauselman suositusten mukaisesti työpaikkojen ja kasvun turvaamiseksi; huomauttaa, että näitä seurantatoimia on helpotettava pysyvällä vuoropuhelulla sidosryhmien kanssa ja niiden on katettava päätöslauselman kaikki luvut;

6.  pyytää neuvostoa hyväksymään nopeasti kaupan suojamekanismien uudistamisen, jotta voidaan lopultakin puuttua asianmukaisesti kolmansien maiden vilpillisiin käytäntöihin sekä suojella unionin teollisuutta Euroopan markkinoille suunnatulta polkumyynniltä ja taata siten kaikille tasapuoliset kilpailuolosuhteet;

7.  kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin kauppapolitiikka on johdonmukaisempaa teollisuuspolitiikan kanssa, siten että kauppapolitiikassa otetaan huomioon tarve turvata teollisuuden työpaikat Euroopassa eikä se johda uusiin tuotannon siirtoihin ja teollisuuden alasajoihin; pyytää komissiota varmistamaan, että kauppasopimuksiin sisältyy määräyksiä, joilla parannetaan eurooppalaisen teollisuuden markkinoille pääsyä; kehottaa komissiota varmistamaan sekä eurooppalaisten että Euroopan ulkopuolisten markkinatoimijoiden tasavertaiset toimintamahdollisuudet;

8.  kehottaa komissiota varmistamaan, että noudatetaan EU:n säännöksiä julkisista hankinnoista ja erityisesti säännöksiä kansallisten toimijoiden suosimisesta, poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista ja vilpillisestä kilpailusta; huomauttaa myös, että unionin säännösten nojalla on mahdollista hylätä tarjoukset, jonka arvosta yli 50 prosenttia tuotetaan unionin ulkopuolella;

9.  kehottaa komissiota toimimaan eri teollisuudenalojen kanssa ja varmistamaan unionin rakenne- ja investointirahastojen ja eritoten Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) parhaan mahdollisen käytön T&K-hankkeiden tukemiseksi alueellisella tasolla;

10.  pitää myönteisenä tiettyjen paikallisviranomaisten ja työmarkkinaosapuolten yhteistä aloitetta, jolla edistetään talouskriisistä kärsineille työntekijöille ja yrityksille suunnattuja kokeellisia hankkeita, jotta varmistetaan ammattikoulutuksella ja muilla toimilla ammattiurien jatkuminen osa-aikatyöttömyyden sijaan;

11.  on erittäin vakuuttunut, että työntekijöiden suojaa unionin teollisuusstrategian puitteissa tulisi vahvistaa työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevalla lainsäädäntöpaketilla, jolla tehostetaan joukkoirtisanomisia koskevaa järjestelmää sekä ennakoidaan globalisaation kielteisiä vaikutuksia;

12.  korostaa työntekijöiden edustajien tunnustettua asiantuntemusta strategisissa ratkaisuissa ja yhtiöiden päätöksenteossa; kannattaa paikallisten tiedotus- ja sovittelukomiteoiden perustamista teollisuuden riskien torjumiseksi ja katsoo, että niihin olisi kuuluttava kaikkien sidosryhmien, joilla on valvonta- tai hälytysvalmiudet;

13.  kehottaa perustamaan kokeellisen paikallisen tiedotus- ja sovittelukomitean Alstomin tehtaalle teollisuuden riskien torjumiseksi ja katsoo, että siihen olisi kuuluttava sidosryhmiä, joilla on valtuudet valvoa ja analysoida näitä riskejä, ja sen tehtävänä olisi oltava tutkia Alstomin tehtaan tulevaisuutta ja tehdä ehdotuksia vuoden 2018 jälkeisestä toiminnasta;

14.  toteaa, että uudelleenjärjestelyjen yhteydessä kiinnitetään eniten huomiota välittömään ja helposti havaittavaan työllisyysvaikutukseen ja kielteiset vaikutukset työoloihin ja työntekijöiden terveyteen tunnistetaan huonosti eikä niihin puututa;

15.  kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian ja työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen säädösehdotuksen, joka koskee työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan sekä rakennemuutoksen ennakoimista ja hallitsemista, niiden yksityiskohtaisten suositusten mukaisesti, jotka esitettiin parlamentin 15. tammikuuta 2013 antamassa päätöslauselmassa suosituksista komissiolle työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta;

16.  panee merkille, että suurten eurooppalaisten yhtiöiden tekemien uudelleenjärjestelypäätösten vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin vain itse yhtiöön; toteaa, että ne vaikuttavat itse asiassa kokonaisiin talouden rakenteisiin, alihankkijat mukaan lukien, ja vaarantavat kokonaisten teollisuuden alojen tulevaisuuden;

17.  on erittäin huolissaan siitä, että joidenkin teollisuuslaitosten annetaan kuolla, mikä estää mahdollisen taloudellisen uudelleensuuntautumisen, ja vaatii, että on löydettävä keinoja ottaa laitokset uudelleen käyttöön ja autettava viranomaisia siinä;

18.  kehottaa ottamaan alihankkijat mukaan neuvotteluvaiheeseen, joka alkaa, kun suuressa yhtiössä todetaan tarve joukkoirtisanomisiin;

19.  kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian ja työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen ehdotuksen työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin (98/59/EY) tarkistamisesta ja sisällyttämään siihen seuraavat periaatteet:

–  taataan, että kaikki uudelleenjärjestelyjen vaikutuksista kärsivät ja samassa yhtiössä mutta eri toimipaikoissa työskentelevät työntekijät voivat viedä joukkoirtisanomista koskevan menettelyn loppuun yhdessä

–  otetaan yhtiön alihankkijat mukaan joukkoirtisanomismenettelyyn, niin että ne voivat neuvotella yhtiön kanssa toimintansa päättymisestä koituvien vahinkojen korvaamisesta, mihin kuuluvat alihankkijoiden työntekijöiden työpaikkoihin kohdistuvat vaikutukset

–  kehotetaan yhtiötä nimittämään päätösvaltaa käyttävä edustaja koko joukkoirtisanomismenettelyn ajan kestäviin neuvotteluihin

–  perustetaan seuraamusmekanismi sellaisia yhtiöitä vastaan, jotka harjoittavat epäoikeudenmukaisia uudelleenjärjestelyjä väärin perustein (”licenciement boursier”), muun muassa kieltämällä niiltä pääsy sisämarkkinoille, epäämällä niiltä oikeus hyödyntää unionin rahoitusohjelmia ja/tai vaatimalla niitä maksamaan takaisin kaikki joukkoirtisanomisia edeltävinä vuosina saadut julkiset tuet;

20.  kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian ja työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen ehdotuksen ”Florange-lakia” vastaavaksi unionin tason säädökseksi, jonka tavoitteena on tuotantolaitoksen sulkemisen tapauksessa pyytää yhtiötä aloittamaan yritysneuvoston kanssa erityinen tiedotusmenettely, jonka avulla pyritään järjestämään ostajan löytyminen tai tuotantolaitoksen myynti;

21.  katsoo, että yhtiöiden, jotka haluavat hyödyntää unionin yhtiölakien tarjoamia mahdollisuuksia, on myös kunnioitettava yhteisiä eurooppalaisia arvoja; kehottaa näin ollen komissiota esittämään direktiiviehdotuksen, jolla otetaan käyttöön uusi integroitu järjestelmä työntekijöiden osallistumisen varmistamiseksi eurooppalaisissa yhtiömuodoissa; katsoo, että siinä olisi asetettava korkeat tiedotusta ja kuulemista koskevat vaatimukset ja kunnianhimoiset vähimmäisnormit työntekijöiden edustuksesta hallituksen tasolla; korostaa, että tämän olisi oltava jatkossa ainoa viitekehys tiedotukselle, kuulemiselle ja hallitustason edustukselle kaikissa eurooppalaisissa yhtiömuodoissa (kuten eurooppayhtiö (SE), eurooppaosuuskunta (SCE) ja pk-yritysten tuleva yhtiöjärjestys) ja että siinä olisi otettava käyttöön velvollisuus järjestää työntekijöiden edustus hallituksessa (yksiportaisissa järjestelmissä) tai hallintoneuvostossa (kaksiportaiset järjestelmät);

22.  pitää valitettavana, että Caterpillar tiedotti uudelleenjärjestelyistä Belgian Gosseliesin toimipaikan eurooppalaisen yritysneuvoston rajoitetun komitean jäsenille vasta ilmoitusta seuranneena päivänä lukemalla virallisen lehdistötiedotteen ääneen neuvottelupuhelun välityksellä; huomauttaa, että Caterpillarin tapaus osoittaa jälleen kerran, että tietyt yhtiöt eivät noudata unionin lainsäädäntöä eivätkä tiedota eurooppalaiselle yritysneuvostolle tai kuule sitä ennen ilmoittamista uudelleenjärjestelyistä, kuten joukkoirtisanomisista Belgiassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Pohjois-Irlannissa; katsoo, että tämä lyhyt lausunto rikkoi selkeästi unionin direktiiviä, jossa todetaan, että eurooppalaisille yritysneuvostoille on tiedotettava ja niitä on kuultava ennen muutoksia eikä niiden jälkeen; pyytää tästä johtuen, että komissio esittää ehdotuksen eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin tarkistamisesta ja lisää siihen oikeuden uudelleenjärjestelysuunnitelmien ja tuotantolaitosten sulkemisen keskeyttämiseen siihen saakka, kunnes unionin lainsäädännön mukainen toimiva kuulemismenettely on saatettu loppuun, jotta työntekijöillä on jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoprosessiin yhtiössä;

23.  panee merkille, että vaikka Caterpillar on julkisesti sitoutunut kestävään toimintaan ja myös yrityksen yhteiskuntavastuuseen, tämä ei näy tavassa, jolla yhtiö käsittelee tuhansia työntekijöitä koskevia uudelleenjärjestelypäätöksiä ja jättää kunnioittamatta työntekijöiden oikeuksia; korostaa, että yrityksen yhteiskuntavastuun ensimmäisenä näkökohtana on oltava yrityksen työmarkkinasuhteiden laatu, johon kuuluvat tavat, joilla työmarkkinaosapuolet työskentelevät yhdessä, erityisesti parantamalla työmarkkinavuoropuhelua, ennakoimalla ja hallinnoimalla muutoksia ja uudelleenjärjestelyjä, työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien oikeus muodostaa ammattiyhdistyksiä tai liittyä niihin, käydä neuvotteluja ja lakkoilla, sekä työntekijöiden osallistumisen edistäminen aitojen kuulemis- ja tiedotusmenettelyjen avulla, myös eurooppalaisissa yritysneuvostoissa ja eurooppayhtiöiden hallituksissa; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen yrityksen yhteiskuntavastuuta koskevien vaatimusten yhdenmukaistamisesta, mukaan luettuina pakolliset puitteet yhteiskuntavastuun raportoinnille ja yhtiöille ja johdolle niiden vastuusta väärinkäytösten tai rikkomusten seurauksista, sekä puitteiden laatimisesta yrityksen yhteiskuntavastuuta koskeville eurooppalaisille sopimuksille;

24.   panee merkille, että globalisaatiorahasto on globalisaation aikakaudella unionin keskeinen väline, jolla tuetaan jäsenvaltioita niiden työntekijöiden ammatilliseen uudelleenkoulutukseen liittyvissä toimintapolitiikoissa ja jonka avulla voidaan luoda uusia talouden rakenteita alueelle globalisaation tai talouskriisin kielteisistä seurauksista kärsiviä työntekijöitä varten; pitää valitettavana, että globalisaatiorahastoa käytetään joskus välineenä joukkoirtisanomisia koskevien neuvottelujen yhteydessä, mikä antaa yritykselle mahdollisuuden vähentää rahoitusosuuttaan työntekijöiden uudelleenkoulutustoimia ja/tai työntekijöille maksettavia korvauksia varten; vaatii, että globalisaatiorahastosta maksettavaa tukea ei tulisi ottaa huomioon joukkoirtisanomisia koskevissa neuvotteluissa; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen Euroopan globalisaatiorahastosta annetun asetuksen (EU) N:o 1309/2013 tarkistamisesta, jotta kaikki uudelleenjärjestelytapauksiin liittyvät alihankkijat sekä myös kaikki työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat voivat hyötyä rahaston toimista; kehottaa komissiota myös takaamaan, että jos jäsenvaltion pyyntö koskee NUTS 2 -tason aluetta, jäsenvaltion yhteisrahoitustaso toimissa laskee 20 prosenttiin;

25.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tutkimuksia kauppaneuvottelujen vaikutuksista unionin ulkopuolisiin maihin/alueisiin;

26.  korostaa, että nämä tutkimukset olisi tehtävä käyttäen alueellista ja alakohtaista lähestymistapaa ja että niiden olisi myös autettava ymmärtämään myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia työpaikkoihin ja näistä sopimuksista hyötyviin eurooppalaisiin teollisuudenaloihin;

27.  katsoo, että unionin on ennakoitava vapaakauppasopimusten kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja unionin teollisuuteen ja että olisi käytettävä unionin rahastoja ja myönnettävä varoja alueille ja toimialoille, joihin sopimukset ovat vaikuttaneet kielteisesti; katsoo, että globalisaatiorahastolle voitaisiin antaa nämä valtuudet vastikkeena sille tällä hetkellä myönnettyjen määrärahojen korottamisesta ja että EAKR, Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja globalisaatiorahasto voisivat vastata näistä valtuuksista;

28.  kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille Euroopan tärkeimpiä teollisuuden aloja, eli rautatieteollisuutta ja koneteollisuutta koskevasta strategiastaan suotuisamman markkinaympäristön luomiseksi sekä siitä, mitä se aikoo tehdä työpaikkojen, taitotiedon ja investointien säilyttämiseksi Euroopassa;

29.  kehottaa komissiota laatimaan johdonmukaisen strategian uudelleenteollistamisen teollisuuspolitiikasta, joka ei saa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, jotta toimet ovat johdonmukaisia unionin tavoitteiden kanssa;

30.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle.

 

 

(1)

EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)

EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.

(3)

EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1.

(4)

EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16.

(5)

EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(6)

EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16.

(7)

EYVL L 294, 10.11.2001, s. 22.

(8)

EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29.

(9)

EUVL L 207, 18.8.2003, s. 25.

(10)

EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12.

(11)

EUVL L 310, 25.11.2005, s. 1.

(12)

EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28.

(13)

EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46.

(14)

EUVL C 168E, 14.6.2013, s. 102.

(15)

EUVL C 117E, 18.5.2006, s. 256.

(16)

EUVL C 76E, 27.3.2008, s. 138.

(17)

EUVL C 199E, 7.7.2012, s. 131.

(18)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

(19)

EUVL C 440, 30.12.2015, s. 23.

(20)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0104.

(21)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0280.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö