Päätöslauselmaesitys - B8-1057/2016Päätöslauselmaesitys
B8-1057/2016
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan

28.9.2016 - (2016/2891(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

David Borrelli, Laura Agea, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

Menettely : 2016/2891(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-1057/2016
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-1057/2016
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B8-1057/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan

(2016/2891(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista[1],

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta[2],

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ja erityisesti sen 22 ja 23 artiklan, jotka koskevat taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia sekä oikeutta työhön,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen yhteisvastuuta koskevan IV osaston,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 6 ja 147 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), jonka mukaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin on varmistettava unionin teollisuuden kilpailukyky, ja erityisesti sen 173 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 174 artiklan taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta erityisesti teollisuuden muutosprosessissa olevilla alueilla,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa terästeollisuudesta sekä EU:n yritysten rakenneuudistuksista, siirtämisestä ja lopettamisesta,

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta[3],

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi[4],

–  ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin teollisuusalueita koskevista alueellisista strategioista[5],

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman etenemissuunnitelmasta siirtymiseksi kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050[6],

–  ottaa huomioon työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/59/EY[7],

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY[8],

–  ottaa huomioon työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY[9],

–  ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2005 annetun komission tiedonannon ”Rakenneuudistukset ja työllisyys – Rakenneuudistusten ennakointi ja tukeminen työllisyyden kehittämiseksi: Euroopan unionin tehtävät” (COM(2005)0120) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2005 siitä antaman lausunnon[10],

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2013)0407),

–  ottaa huomioon unionin terästeollisuuden tulevaisuutta käsitelleen korkean tason pyöreän pöydän 12. helmikuuta 2013 antamat suositukset,

–  ottaa huomioon 18. ja 19. helmikuuta 2013 pidetyn kilpailukykyneuvoston kokouksen, jossa komissiota kehotettiin esittämään toimintasuunnitelma,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Caterpillarin Belgiassa Gosseliesissa sijaitsevan päätoimipaikan sulkeminen huhtikuussa 2017, josta se ilmoitti 2. syyskuuta 2016, jättää työttömäksi yli 2 000 työntekijää syyskuussa 2015 ilmoitetun globaalia rakennemuutosta ja kustannussäästöjä koskevan suunnitelmansa yhteydessä, aiheuttaa oheisvaurioita yhtiön toimitusketjulle, nostaa työpaikkojen kokonaismenetyksen EU:ssa yli 5 000:een ja maailmanlaajuisesti jopa 10 000 työpaikkaan lähivuosina;

B.  ottaa huomioon, että Caterpillar on kertonut harkitsevansa myös Pohjois-Irlannissa olevan tehtaansa sulkemista osana yrityksen rakennemuutosta maassa, mikä voi johtaa vielä jopa 250 työpaikan menetykseen;

C.  ottaa huomioon, että vuosina 2009–2015 yhtiön osakkeenomistajille jaettujen osinkojen määrä kasvoi 50 prosentilla ja samaan aikaan työpaikkoja vähennettiin 15 prosentilla; ottaa huomioon, että vuoden 2015 myynnillään ja tuloillaan, jotka olivat 47 miljardia dollaria, Caterpillar on nykyisin maailman johtava rakennus- ja kaivosalan laitteiden, diesel- ja maakaasumoottorien, teollisuuden kaasuturbiinien sekä dieselillä ja sähköllä toimivien veturien valmistaja;

D.  ottaa huomioon, että ranskalainen yhtiö Alstom ilmoitti 7. syyskuuta 2016 aikomuksestaan lopettaa teollinen tuotanto Belfortissa Franche Comtén alueella vuoteen 2018 mennessä ja siirtää junien tuotanto Reichshoffenissa Alsacessa sijaitsevaan toiseen tehtaaseen, koska yhtiön mukaan Belfortissa valmistettavien rahti- ja suurnopeusjunien veturien nykyinen tilauskanta ei riitä perustelemaan tehtaan toimintaa; toteaa, että päätös merkitsee 400 ihmisen jäämistä työttömiksi;

E.  ottaa huomioon, että yhtiö julkaisi toukokuussa 2016 lausunnon, jonka mukaan sen oikaistu tulos ennen korkoja ja veroja oli kasvanut maaliskuussa 2016 päättyneen tilikauden aikana 23 prosenttia;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan teollisuusalalla on ollut historiallisesti merkittävä rooli Euroopan yhdentymisessä ja että siitä saatu vauraus ja osaaminen ovat antaneet Euroopan integraatiohankkeelle erittäin tärkeän merkityksen ja toimineet sen perusteluna;

G.  ottaa huomioon, että välittömien teollisten työpaikkojen osuus työvoimasta on valitettavasti laskenut tasaisesti Euroopassa vuoden 2000 noin viidesosasta noin kuudesosaan vuonna 2015;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan rautatieteollisuuden, jossa toimii lukuisia pk-yrityksiä, joka työllistää 400 000 henkeä ja sijoittaa 2,7 prosenttia vuotuisesta liikevaihdostaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, osuus rautatieteollisuuden maailmanmarkkinoista on 46 prosenttia;

I.  korostaa, että kaiken kaikkiaan rautatieala työllistää unionissa yli miljoona työntekijää suoraan ja 1,2 miljoonaa välillisesti ja tarjoaa lisäksi keskeistä teknologiaa kestävän liikkuvuuden varmistamiseksi;

J.  ottaa huomioon, että vaikka kansainvälisen kaupan kiihtyminen on tapahtunut rinnakkain Euroopan unionin teollisten työpaikkojen ennennäkemättömän vähentymisen kanssa, se ei ole kuitenkaan johtanut raaka-aineiden käytön vähenemiseen vaan pikemminkin energiaintensiivisten tuotteiden tuonnin nopeaan kasvuun;

K.  ottaa huomioon, että teollisuuden kaikilla toimialoilla työn tuottavuus on kasvanut viime vuosikymmeninä keskimäärin paljon nopeammin kuin resurssituottavuus ja että arvioiden mukaan työn osuus tuotantokustannuksista on alle 20 prosenttia, kun resurssien osuus on 40 prosenttia; ottaa huomioon, että siitä huolimatta työn tuottavuus on Euroopan unionissa lisääntynyt jatkuvasti enemmän kuin palkat;

L.  katsoo, että teräsalan edistyneempi ja kestävämpi osa, joka tuottaa suuren lisäarvon teknisiä hyödykkeitä, kunnioittaa työntekijöiden ja lähistöllä asuvien yhteisöjen terveyttä ja varmistaa tiukat ympäristövaatimukset, on merkittävässä asemassa Euroopan teollisuusstrategiassa;

M.  toteaa, että vakautta tavoittelevat säästötoimenpiteet haittaavat koko Euroopan taloutta ja lisäävät teollisuuslaitosten sulkemisista kärsivien työntekijöiden ja alueiden vaikeita sosiaalisia ongelmia; toteaa, että EU:n korkea työttömyysaste on yhteydessä sen teollisuus- ja valmistustuotannon perustan kaventumiseen, joka johtuu epätasaisesta globalisaatiosta;

N.  toteaa, että ei-strategiset tuotannon siirrot EU:ssa, joiden taustalla ovat pelkästään lyhyen aikavälin taloudelliset voitot ja kulujen leikkaaminen, johtavat sosiaaliseen syöksykierteeseen, tuhoavat järjestelmäetua, ja ovat tehokkaan teollisuuspolitiikan, yhteenkuuluvuuden, innovoinnin ja kehityksen vastaisia;

O.  ottaa huomioon, että rakenneuudistuksia tai henkilöstön vähentämistä toteuttavilla yrityksillä on velvollisuus pitää sosiaalinen vuoropuhelu rakenneuudistusprosessin ytimessä, ja niiden olisi toimittava sosiaalisesti vastuullisesti, sillä kokemus on toistuvasti osoittanut, että sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää rakennemuutosta tai henkilöstön vähentämistä ei koskaan saavuteta ilman asianmukaista sosiaalista vuoropuhelua, jossa keskitytään erityisesti työntekijöille tiedottamiseen ja heidän kuulemiseensa, maksimoidaan sosiaalinen tuki heidän siirtymisensä helpottamiseksi ja tarjotaan kattavia uudelleensijoittumis-, koulutus- ja uudelleenkoulutuspalveluita;

P.  toteaa, että monilla teollisuudenaloilla Euroopassa vallitsee niiden tulevaisuuden vaarantava investointikriisi, ja samaan aikaan tiukkoja ympäristö- ja terveysvaatimuksia noudattavilla prosesseilla tuotettujen kestävien teräsmateriaalien odotetaan olevan ratkaisevan tärkeässä asemassa perusmateriaaleina kaupungistumiseen ja liikkuvuuteen tehtävissä kestävissä teollisissa ratkaisuissa muiden painopisteiden ohella;

Q.  ottaa huomioon, että sekä unionin jäsenvaltioiden sisäisten että niiden ulkopuolisten maksukyvyttömyysjärjestelmien väliset erot luovat porsaanreikiä, joita monikansalliset yritykset käyttävät kustannustensa minimoimiseen rakennemuutosten tai henkilöstön vähentämisen yhteydessä, samalla kun ne maksimoivat tuotannon siirtopäätöstensä yhteiskunnalliset kustannukset siirtämällä varallisuuseriä maasta toiseen ja päätökset tehdään usein tarkoituksenmukaisuuskriteerejä soveltamalla; toteaa, että tällainen ulkoisten kustannusten epäreilu siirtäminen kokonaisiin yhteiskuntiin voimistaa muiden sosiaalisten ja ympäristöä koskevien negatiivisten ulkoisten kustannusten ja verojärjestelmien erojen kielteisiä vaikutuksia, jotka vääristävät sisämarkkinoita;

R.  toteaa, että yritysten buy-out-rahoitus ja työntekijöiden itsehallinto ovat usein osoittautuneet luovaksi ja toimivaksi ratkaisuksi maksukyvyttömyysmenettelyihin, koska niissä säilytetään toiminta, investoinnit, taitotieto ja työpaikat;

1.  ilmaisee voimakkaan solidaarisuutensa tuhansille työntekijöille, joita uhkaa työpaikkansa menettäminen, heidän perheilleen, toimitusketjun teollisille ja palvelualan toimijoille, erityisesti pk-yrityksille, ja niille, joihin asia suoraan vaikuttaa;

2.  korostaa, että teollisuuden rakennemuutosta koskevia suunnitelmia ei pidä arvioida pelkästään lyhyen aikavälin omistajakeskeisestä näkökulmasta vaan olisi otettava huomioon niiden systeemiset vaikutukset koko Euroopan yhteiskuntaan ja talouteen, mukaan lukien ympäristö- ja terveysvaatimusten noudattaminen;

3.  tuomitsee Euroopan teollisuuden strategisten alojen jatkuvan alasajon ja kehottaa kehittämään yhdessä kaikkien työmarkkinaosapuolten kanssa sovittua vaihtoehtoista politiikkaa, jolla voidaan tukea suuria eurooppalaisia tavoitteita, uudelleen teollistamista, kiertotaloutta ja energiakäännettä, samalla kun noudatetaan tiukkoja ympäristö- ja terveysvaatimuksia;

4.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävän ja perinpohjaisen sosiaalisen suojelun, työolot ja kohtuulliset palkat joko lainsäädännön tai työehtosopimusten avulla sekä tehokkaan suojelun epäoikeudenmukaisilta irtisanomisilta;

5.  pitää valitettavana, että unionilla ei ole todellista teollisuuspolitiikkaa, jolla voitaisiin suojella EU:n työntekijöitä ja toimitusketjuja lyhyen aikavälin keinottelevilta päätöksiltä, joita tehdään usein muissa maanosissa; kehottaa luomaan EU:n teollisuuspolitiikan, joka antaa valtiolle mahdollisuuden osallistua strategisiin teollisuusaloihin, jotta säilytetään tarvittava osaaminen, tuotanto ja työpaikat Euroopan unionissa;

6.  korostaa, että menestyksekästä teollisuuspolitiikkaa ei voida suunnitella ja vielä vähemmän toteuttaa ilman, että arvioidaan kriittisesti yleisesti käytettyjä kansainvälisiä kauppasopimuksia;

7.  kehottaa pikaisesti toteuttamaan sosiaalisia toimenpiteitä työntekijöiden, heidän perheidensä ja toimitusketjujen sekä paikallisen talouden tukemiseksi asianomaisilla alueilla, ja varmistamaan näin, ettei ketään jätetä ulkopuolelle, ja alueiden auttamiseksi tämän vaikean taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen ratkaisemisessa;

8.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että tarvitaan eurooppalaista minimipalkkajärjestelmää, jotta voidaan ratkaista globalisaation, tuotannon siirtämisen ja teollisuuden alasajon aiheuttama sosiaalinen hätätila;

9.  painottaa, että työntekijöiden ammattitaito ja osaaminen ovat tärkeitä sekä perusmetalliteollisuudessa että siihen liittyvillä toimialoilla; kehottaa toteuttamaan aktiivista työllisyys- ja teollisuuspolitiikkaa, jolla varmistetaan, että tätä osaamista kehitetään ja se tunnustetaan eurooppalaisen perusmetalliteollisuuden merkittäväksi voimavaraksi; pyytää ottamaan huomioon teollisen osaamisen ja työvoiman ammattitaidon säilyttämisen arvioitaessa yksittäisten laitosten tuotannon elinkelpoisuutta;

10.  kehottaa komissiota esittämään maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevan unionin kehyksen, jossa prosessien keskiöön asetetaan velkojien lisäksi myös kaikki sidosryhmät, erityisesti työntekijät, ja keskitytään säilyttämään mahdollisimman monia työpaikkoja; kehottaa tämän takia edistämään esimerkiksi henkilöstöostoja ja työntekijöiden itsehallintoa, jotta voidaan pitää tehtaat toiminnassa siitä huolimatta, että niiden alkuperäiset omistajat ovat maksukyvyttömiä;

11.  kehottaa tarkistamaan kilpailupolitiikkaa ja valtiontukisääntöjä sellaisten julkisten toimien helpottamiseksi, joilla pyritään säilyttämään sosiaalinen ja alueellinen koheesio, parantamaan työ- ja ympäristönormeja tai puuttumaan kansanterveyttä koskeviin huolenaiheisiin;

12.  kehottaa arvioimaan kriittisesti Caterpillar-konsernin nykyiseen kriisiin johtaneita rahoitustoimia, mukaan lukien ilmoitetut voitot ja osakkeenomistajille maksetut osingot sekä pankeille ja luotottajille maksetut korot, sekä arvioimaan Euroopassa harjoitettua säästöpolitiikkaa, jolla on vähennetty yleistä taloudellista toimeliaisuutta, minkä seurauksena yksityinen ja julkinen kysyntä on laskenut;

13.  tuomitsee sen, että ilman tehokasta maakohtaista raportointia monikansalliset yritykset voivat siirtää voittoja samalla kun ne ilmoittavat tappioista ja jopa maksukyvyttömyydestä toisessa maassa; kehottaa ulottamaan maakohtaista raportointia koskevat velvoitteet kaikille lainkäyttöalueille sekä tehostetut tiedottamisvelvoitteet yhtiöille, jotka sulkevat tehtaita tai vähentävät työntekijöitä tai julistautuvat maksukyvyttömiksi missä tahansa jäsenvaltiossa;

14.  kehottaa jäsenvaltioita perimään takaisin kaikki yritysten tukemiseen aiemmin muun muassa tukina, erityyppisinä verohelpotuksina tai maanhinnan alennuksina myönnetyt varat, joita myönnettäessä oletettiin, että nämä yhtiöt suunnittelevat strategisesti pitkäaikaista teollista toimintaa, jos yhtiö päättää yksipuolisesti siirtää tuotantoaan, vähentää henkilöstöään tai sulkea tuotantolaitoksiaan;

15.  muistuttaa, että Euroopan globalisaatiorahastosta mahdollisesti myönnettävää tukea ei saa käyttää tuotantopaikasta lähdön helpottamiseen, ja vaatii, että sen sijaan kyseistä rahastoa olisi käytettävä työntekijöiden auttamiseksi elvyttämään yhtiönsä, jotta sen toiminta, osaaminen ja työpaikat säilyvät;

16.  pitää valitettavana, että ESIRiä ehdotettiin mahdollisuutena edistää investointeja, koska se ei kyennyt tukemaan pk-yrityksiä ja niiden pienimuotoisia hankkeita, vaan sen sijaan se suosi suuria infrastruktuurihankkeita, jolla ei pystytä luomaan pitkäaikaisia työpaikkoja;

17.  suosittaa, että EU:n varoja käytetään pk-yritysten ja mikroyritysten omaleimaisuuden tukemiseen;

18.  painottaa, että EGR:n käyttöönotto on tarpeen myös silloin, jos globalisaatiokehityksen takia suljettavan yrityksen irtisanomisten määrä on alle 500, sillä Euroopan valmistustuotannon perusta koostuu pääasiassa alle 500 työntekijän yrityksistä;

19.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että on käytettävissä riittävästi rahoitusta uudelleensijoittumiseen, mukaan lukien tuki työntekijöille, jotka suunnittelevat oman yrityksen perustamista, sekä koulutus- uudelleenkoulutus- ja elvytystoimiin unionin teollisuuden tukemiseksi kriittisinä siirtymäkausina;

20.  kehottaa ottamaan käyttöön uudistetun Euroopan teollisuus- ja sosiaalipolitiikan, joka ei perustu enää kyseenalaisiin sosiaalisiin, verotuksellisiin ja ympäristöpoliittisiin käytäntöihin, ja kehottaa komissiota torjumaan laajamittaisia ja kauaskantoisia negatiivisia seurauksia, joita syntyy tuotannon siirtämisestä kolmansiin maihin, myös tarkistamalla kilpailusääntöjä, jotta voidaan tehokkaasti vähentää kiinnostusta tuotannon siirtämiseen ja välttää kriisin vaikutusten paheneminen;

21.  korostaa, että kysynnän vähentäminen ei saa johtaa jäsenvaltioiden väliseen epäoikeudenmukaiseen kilpailuun työpaikoista; kehottaa siksi kehittämään pitkäaikaisia ratkaisuja, joilla turvataan hyvät työpaikat ja luodaan niitä sekä teollista toimintaa Euroopan alueilla tinkimättömiä ympäristö- ja terveysvaatimuksia noudattaen ja kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin;

22.  korostaa, että on vapautettava Euroopan teollisuuden strategisille aloille tehtävät julkiset investoinnit budjetin tasapainoa koskevista rajoituksista sillä edellytyksellä, että tinkimättömiä ympäristö- ja terveysvaatimuksia noudatetaan, jotta voidaan pitää yllä ja jopa synnyttää työllisyyttä niillä teollisuusaloilla, jotka ovat kärsineet erityisen paljon globalisaatiosta, tuotannon siirtämisestä ja teollisuuden alasajosta;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan julkisia tutkimus- ja kehittämis- sekä teknologiainvestointeja sillä edellytyksellä, että tinkimättömiä ympäristö- ja terveysvaatimuksia noudatetaan, jotta voidaan edistää tietotaitoa ja osaamista, jotka ovat strategisten alojen kilpailukyvyn ja kestävyyden peruslähtökohta;

24.  pyytää Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita

•  etsimään tapoja suojella tällä hetkellä uhattuja työpaikkoja sillä edellytyksellä, että tinkimättömiä ympäristö- ja terveysvaatimuksia noudatetaan, kaikin käytettävissä olevin keinoin, myös levittämällä tuotanto useisiin tehtaisiin, jotka täyttävät samat vaatimukset, ja vähentämällä osakkeenomistajien osinkoja;

•  varmistamaan eurooppalaisista tytäryhtiöistä EU:n ulkopuolella sijaitsevaan emoyhtiöön suuntautuvien rahansiirtojen avoimuus, etenkin jos ne sijaitsevat veroparatiiseissa;

•  arvioimaan, olisiko syytä määrätä rangaistuksia teollisuusyrityksille, jotka tekevät rakenneuudistuksia tai henkilöstön vähentämistä koskevia suunnitelmia maissa, joissa ne toimivat ilman, että ne olisivat käyneet läpi ennakolta kaikki vaihtoehdot, mukaan lukien kaikkien työmarkkinaosapuolten kanssa käyty kattava vuoropuhelu;

25.  korostaa, että yrityksen yhteiskuntavastuuta koskevia EU:n normeja on puolustettava sinnikkäästi silloin, kun yritys aikoo siirtää tuotantonsa ottamatta huomioon lyhyen aikavälin päätöstensä sosiaalisia ja alueellisia seurauksia;

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö