Menettely : 2016/2891(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1058/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1058/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 05/10/2016 - 8.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0377

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 174kWORD 73k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-1051/2016
28.9.2016
PE589.647v01-00
 
B8-1058/2016

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan (2016/2891(RSP))


Gérard Deprez, Marielle de Sarnez ALDE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan (2016/2891(RSP))  
B8-1058/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 9. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan rautatieteollisuuden kilpailukyvystä(1),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014(2),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013,

–  ottaa huomioon komission valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että Caterpillar ilmoitti 2. syyskuuta 2016, että se sulkee Belgiassa Gosseliesissa (Vallonia) sijaitsevan päätoimipaikkansa huhtikuussa 2017 ja irtisanoo 2 000 työntekijää; toteaa, että tämä päätös vaikuttaa koko Vallonian alueeseen, koska Caterpillar on suurin työnantaja alueella;

B.  ottaa huomioon, että yhtiö ilmoitti, että rakennuskoneiden valmistaminen Gosseliesin tuotantolaitoksella voidaan siirtää Grenoblessa (Ranska) sijaitsevaan toimipaikkaan tai muihin Euroopan ulkopuolella sijaitseviin tuotantolaitoksiin; toteaa, että komponenttien tuotanto saatetaan antaa ulkoisille toimittajille ja muille Caterpillarin tuotantolaitoksille ja tukitoiminnot voidaan yhdistää muihin toimipaikkoihin;

C.  ottaa huomioon, että vuoden 2012 lopusta Caterpillarin työvoima on vähentynyt 20 prosenttia, mikä koskee yli 30 000:ta työpaikkaa, ja että yhtiö on ilmoittanut, että se aikoo sulkea ja yhdistää jopa 20 tuotantolaitosta vuoden 2018 loppuun mennessä; ottaa huomioon, että 30. kesäkuuta 2016 päättyneen kvartaalin osalta yhtiö ilmoitti 550 miljoonan Yhdysvaltain dollarin voitoista, jotka ovat laskeneet vuotta aikaisemmasta 802 miljoonasta dollarista;

D.  ottaa huomioon, että huhtikuussa 2016 Caterpillar alensi myynti- ja tuottoennustettaan, koska tulojen jyrkkä väheneminen yhtiön rakennus-, öljy- ja kaasu- sekä rautatiealan liiketoimintasegmenteissä pienensi vuosineljänneksen aikana saatuja voittoja;

E.  ottaa huomioon, että Alstom ilmoitti 7. syyskuuta 2016, että se siirtäisi junien tuotantonsa Ranskassa Belfortista Reichshoffeniin tilausten vähenemisen vuoksi;

F.  toteaa, että yhtiö jatkaa Belfortissa vetureiden korjaus- ja huoltotoimintaa, jonka osuus nykyisistä 480 työpaikasta on noin 80; toteaa, että lopuille 400 työntekijälle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä Reichshoffeniin tai johonkin toiseen Alstomin toimipaikkaan, joita Ranskassa on kymmenen;

G.  ottaa huomioon rautatiealan erityispiirteet etenkin Alstomin tapauksessa ja toteaa, että alalle luonteenomaisia piirteitä ovat elinkaareltaan jopa 50 vuotta kestävien laitteiden tuotanto, voimakas pääomaintensiivisyys ja huomattava riippuvuus julkisista hankinnoista;

H.  toteaa, että nämä kaksi tapausta ovat hyvin erilaisia, mutta valitettavasti ne eivät ole yksittäistapauksia Euroopassa, ja että ne johtuvat siitä, että Euroopan unionilta ja sen jäsenvaltioilta puuttuu Euroopan teollisuutta koskeva kokonaisnäkemys;

I.  toteaa, että nyt on tarpeen käsitellä pikaisesti työpaikkojen menetyksiä, jotka kohdistuvat työntekijöihin ja myös kaikkiin aliurakoitsijoihin, joista useimmat ovat pk-yrityksiä ja joiden ainoita liikekumppaneita ovat niiden alueelle asettautuneet monikansalliset yhtiöt;

J.  toteaa, että Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin hätätilanteita varten, jotta työmarkkinoilla ilmeneviin vakaviin ja odottamattomiin vaikeuksiin, joihin liittyy joukkoirtisanomisia, voitaisiin reagoida nopeasti ja antaa tukea lyhyellä aikavälillä; palauttaa mieliin, että EGR:stä on myös yhteisrahoitettu irtisanotuille työntekijöille tarkoitettuja yksilöllisiä palveluja, mukaan luettuina neuvonta ja uraohjaus, suojatyötä, tukityöllistämistä ja kuntoutusta koskevat toimenpiteet sekä koulutus ja työnhakuavustukset;

K.  ottaa huomioon, että Euroopan teollisuustuotannon osuus maailman tuotannosta oli 36 prosenttia vuonna 1990, mutta nykyään se on vain 24 prosenttia, ja sen prosentuaalinen osuus laskee jatkuvasti;

L.  ottaa huomioon, että vaikka 75 prosenttia digitaalitalouden arvosta on peräisin perinteisestä teollisuudesta, teollisuus on ottanut käyttöön digitaaliteknologioita vain rajoitetusti, sillä vain 1,7 prosenttia EU:n yrityksistä hyödyntää edistyneitä digitaalitekniikoita täysimääräisesti ja vain 14 prosenttia pk-yrityksistä käyttää internetiä myyntikanavana; katsoo, että Euroopan on hyödynnettävä tieto- ja viestintätekniikan alan huomattavaa potentiaalia teollisuuden digitalisoimiseksi ja maailmanlaajuisen kilpailukykynsä säilyttämiseksi;

M.  toteaa, että energian hinnat ovat korkeampia Euroopassa kuin joissakin muissa talouksissa pääasiassa energiamarkkinoiden riittämättömän yhdentymisen vuoksi, mikä rajoittaa merkittävästi Euroopan teollisuuden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla;

N.  ottaa huomioon komission toimet Caterpillaria koskevassa tapauksessa ja perustetun työryhmän, joka saattaa yhteen kaikkien asiaankuuluvien yksiköiden eri pääosastot, jotta ne voivat toimia keskustelukumppanina ja helpottaa avun täytäntöönpanoa EGR:n, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kaltaisten erityisrahastojen kautta;

1.  ilmaisee solidaarisuutensa irtisanotuille työntekijöille ja näiden yritysten alihankkijoille sekä niiden monille työntekijöille;

2.  palauttaa mieliin EIP:n mahdollisuudet saavuttaa EU:n toimintapolitiikkojen tavoitteet erityisesti teollisuuden nykyaikaistamisen osalta; katsoo, että EU:n varoja olisi osoitettava kehittyneitä teollisuustuotteita koskevaan soveltavaan tutkimukseen, toisin sanoen tuotekehitystoimintaan, johon sisältyy pilottituotantolinjoja, prototyyppejä ja demonstrointitoimia; suhtautuu myönteisesti ESIR-rahaston vuosi käynnistämisensä jälkeen aikaansaamiin tuloksiin, sillä investointeina on kerätty jo 166 miljardia euroa; kannattaa komission aloitetta kasvattaa ja laajentaa asianomaisia rahastoja; kehottaa komissiota kuitenkin vahvistamaan tätä välinettä, jotta investointeja ohjataan kasvua edistäville aloille, kuten tutkimus, kehittäminen ja innovointi;

3.  toteaa, että merkittävien eurooppalaisten valmistajien toimitusketjut tukeutuvat ensisijaisesti pk-yrityksiin, jotka eivät usein ole riittävän hyvin organisoituja selviytyäkseen tällaisesta tilanteesta ja jotka ovat sen vuoksi heikommassa asemassa; kehottaa pohtimaan EU:n teollisuuspolitiikan puitteissa syvällisesti näiden yritysten tilannetta ja haavoittuvuutta sekä niiden riippuvaisuutta suurten teollisuusyhtymien harjoittamasta ulkoistamisesta;

4.  kehottaa komissiota nopeuttamaan EGR:stä myönnettävää rahoitusta koskevien jäsenvaltioiden rahoituspyyntöjen käsittelyä ja ottamaan niissä huomioon pk-yritysten erityispiirteet; vaatii kuitenkin, että EGR:llä ei pyritä korvaamaan vakavasti otettavia ennaltaehkäiseviä toimia tai rakennemuutosten ennakointia;

5.  pyytää kiinnittämään erityistä huomiota pk-yrityksiin sekä vakiintuneiden yritysten ja uusien yritysten välisen yhteistyön tiivistämiseen, sillä sen avulla voidaan myötävaikuttaa kestävämmän ja kilpailukykyisemmän liiketoimintamallin kehittämiseen ja johtavien yritysten esiin nousemiseen kaikkialla maailmassa;

6.  palauttaa mieliin, että uudelleenteollistamispolitiikan on kuljettava käsi kädessä työmarkkinapolitiikan kanssa;

7.  korostaa, että muun muassa työvoimakustannukset vaikuttavat eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn; painottaa tässä yhteydessä, että verorasitus olisi siirrettävä työstä muihin verotuslähteisiin, jotka eivät ole niin haitallisia työllisyyden ja kasvun kannalta, mutta samalla olisi taattava riittävä sosiaaliturva;

8.  korostaa molemminpuoliseen luottamukseen ja vastuun jakamiseen perustuvan työmarkkinaosapuolten kestävän vuoropuhelun merkitystä parhaana välineenä pyrittäessä sovintoratkaisuihin ja yhteisiin näkemyksiin, kun ennakoidaan, ehkäistään ja hallinnoidaan rakennemuutosprosessia;

9.  kehottaa uudistamaan työntekijöille tiedottamisesta ja työntekijöiden kuulemisesta annettua EU:n direktiiviä, jotta voidaan parantaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tärkeimmissä eurooppalaisissa yritysryhmittymissä ja kehittää eurooppalaisten yritysneuvostojen valmiuksia;

10.  korostaa, että kaikkialla EU:ssa on tärkeää harjoittaa tulevaisuuteen suuntautuvaa teollisuuspolitiikkaa, jonka avulla komissio voi ennakoida entistä paremmin sosioekonomisia tilanteita ja varmistaa unionin teollisuusverkoston kilpailukyvyn; kehottaa 29. syyskuuta 2016 kokoontuvaa kilpailukykyneuvostoa tekemään konkreettisia päätöksiä Euroopan teollisuuden elvyttämiseksi kokonaisuutena, jotta siitä voidaan tehdä kestävä ja osallistava;

11.  suhtautuu tässä mielessä myönteisesti teollisuuden digitalisoimista koskevaan tukistrategiaan, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön 50 miljardia euroa vuoteen 2021 mennessä ja joka on erittäin tärkeä Euroopan talouden kilpailukyvyn kannalta erityisesti auto- ja ilmailuteollisuuden, avaruusteknologian, lääketeollisuuden ja laivanrakennuksen alalla; korostaa, että asianmukaisten investointivälineiden käyttö tutkimuksen ja kehittämisen sekä infrastruktuurin aloilla on olennaista, jotta voidaan tukea kaikkien teollisuudenalojen digitalisointia, valmistusteollisuus, energia, liikenne ja jakelu mukaan luettuina;

12.  korostaa, että kilpailukykyklusterit ja niiden erityisorganisaatio ovat hyvin hyödyllinen ratkaisu, jonka avulla voidaan saattaa yhteen tärkeät sidosryhmät; pyytää komissiota tukemaan näitä klustereita ja niiden yhteistyötä unionin tasolla sekä varmistamaan pk-yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopiston mukanaolon alueellisella ja paikallisella tasolla; kehottaa komissiota kehittämään älykkään erikoistumisen foorumeja, joilla edistetään eri alojen ja tieteenalojen välisiä yhteyksiä; korostaa tarvetta tehostaa alueiden välistä yhteistyötä, jotta valtioiden rajat ylittäviä mahdollisuuksia voidaan kehittää;

13.  kehottaa komissiota keskittymään innovointiin ja arvoketjujen vahvistamiseen kaikkia talouden toimijoita varten; kehottaa luomaan uusia välineitä, jolla analysoidaan Euroopan teollisuuden arvoketjuja maailmanlaajuisen kilpailun yhteydessä;

14.  muistuttaa, että kaikkien tutkimukseen, kansainväliseen kauppaan, ympäristöön ja työllisyyteen liittyvien toimintapolitiikkojen on oltava johdonmukaisia; korostaa energiaunionin merkitystä eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehittämisessä; kehottaa neuvostoa hyväksymään mahdollisimman nopeasti kaupan suojatoimien tehostamista koskevan kunnianhimoisen kannan, jonka mukaisesti EU saa käyttöönsä tehokkaita välineitä, joilla voidaan vastata kolmansien maiden harjoittamaan polkumyyntiin;

15.  muistuttaa, että teknisiä valmiuksia on edistettävä kouluissa sellaisten hyvin suunniteltujen harjoittelujärjestelmien avulla, jotka perustuvat sekä kouluopetukseen että tehtaissa tapahtuvaan työssäoppimiseen;

16.  kehottaa komissiota kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa johdonmukaista ja kattavaa teollisuuspolitiikkaa koskevan unionin strategian, jonka tavoitteena on Euroopan uudelleenteollistaminen ja joka perustuu muun muassa digitalisointiin (erityisesti älykkäiden teknologioiden ja robotiikan sisällyttäminen teollisuuden arvoketjuihin), kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja riittäviin resursseihin; kehottaa tämän vuoksi lisäämään jäsenvaltioiden lähentymistä vero-, sosiaali- ja budjettiasioissa, jotta voidaan helpottaa yhteisten teollisuushankkeiden syntymistä; katsoo, että unionin sääntelykehyksen olisi mahdollistettava teollisuudenalojen mukautuminen asiaa koskeviin muutoksiin ja se, että ne voivat ryhtyä ennakoiviin toimiin työpaikkojen luomisen, kasvun ja alueellisen lähentymisen edistämiseksi;

17.  kehottaa toteuttamaan suurten eurooppalaisten valmistajien rakenneuudistuksen, jotta pitkällä aikavälillä voi tulla esiin toimijoita, joilla on riittävästi kriittistä massaa, jotta ne voivat selviytyä kansainvälisestä kilpailusta; katsoo, että tätä kehitystä ei voida saada aikaan ilman, että komissio tarkastelee uudelleen kilpailupolitiikan soveltamista ja erityisesti perusteita, joita se käyttää merkityksellisten markkinoiden määrittämisessä;

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0280.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0361.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö