Menettely : 2016/2898(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1060/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1060/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 06/10/2016 - 5.4
CRE 06/10/2016 - 5.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0381

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 262kWORD 72k
30.9.2016
PE589.649v01-00
 
B8-1060/2016

suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0721/2016 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista: IFRS 9 (2016/2898(RSP))


Roberto Gualtieri talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista – IFRS 9 (2016/2898(RSP))  
B8-1060/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002(1),

–  ottaa huomioon lopullisen ehdotuksen komission asetukseksi (EU) .../.... tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 9 osalta,

–  ottaa huomioon kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan (IASB) 24. heinäkuuta 2014 esittämän, rahoitusinstrumentteja koskevan kansainvälisen tilinpäätösstandardin 9, Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) kansainvälisen tilinpäätösstandardin 9 hyväksymisestä antaman suosituksen(2), EFRAGin arvion kansainvälisen tilinpäätösstandardin 9 arvioinnista oikeaa ja riittävää kuvaa koskevaan periaatteeseen nähden sekä Euroopan keskuspankin (EKP) ja Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) kommenttikirjeet kansainvälisen tilinpäätösstandardin 9 kannattamisesta,

–  ottaa huomioon muutokset, jotka IASB esitti 12. syyskuuta 2016 kansainväliseen tilinpäätösstandardiin IFRS 4 ja jotka koskevat rahoitusinstrumentteja koskevan IFRS 9 -standardin soveltamista vakuutussopimuksia koskevan IFRS 4 -standardin yhteydessä,

–  ottaa huomioon lokakuussa 2013 julkaistun Philippe Maystadtin raportin ”Should IFRS Standards be More European?”,

–  ottaa huomioon G20-ryhmän valtionpäämiesten 2. huhtikuuta 2009 antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon Jacques De Larosièren johdolla toimineen, EU:n rahoitusvalvontaa käsitelleen korkean tason ryhmän 25. helmikuuta 2009 esittämän kertomuksen,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) arvioinnista ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiön (IFRS), Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) ja julkisen edun valvontalautakunnan (PIOB) toiminnasta(3),

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) puheenjohtajalle osoittaman 8. tammikuuta 2016 päivätyn kirjeen, joka koskee kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 9:n käyttöönoton vaikutusta rahoitusjärjestelmän vakauteen ja jossa pyydetään asiaa koskeva analyysi, sekä 29. helmikuuta 2016 päivätyn vastauskirjeen,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaavalle komission jäsenelle osoittaman 16. kesäkuuta 2016 päivätyn kirjeen, joka koskee kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 9:n kannattamista, sekä 15. heinäkuuta 2016 päivätyn vastauskirjeen,

–  ottaa huomioon neljä talous- ja raha-asioiden valiokunnan teettämää IFRS 9 -standardia koskevaa tutkimusta (”IFRS Endorsement Criteria in Relation to IFRS 9”, ”The Significance of IFRS 9 for Financial Stability and Supervisory Rules”, ”Impairments of Greek Government Bonds under IAS 39 and IFRS 9: A Case Study” ja ”Expected-Loss-Based Accounting for the Impairment of Financial Instruments: the FASB and IASB IFRS 9 Approaches”),

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle kansainvälisestä tilinpäätösstandardista IFRS 9 (O-000115/2016 – B8-0721/2016),

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että maailmanlaajuisen rahoituskriisin myötä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja etenkin pankkijärjestelmässä kärsittyjen tappioiden kirjaamista koskevien sääntöjen merkitys rahoitusjärjestelmän vakauden ja kasvun kannalta on noussut G20-ryhmän ja EU:n asialistoille; toteaa, että G20:ssä ja De Larosièren raportissa korostettiin keskeisiä tilinpäätösstandardeihin liittyviä kysymyksiä kriisin edellä, kuten markkina-arvoon perustuvan periaatteen myötäsyklisyyttä sekä voittojen ja tappioiden kirjaamista, syklisten nousujaksojen aikana kerääntyvien riskien aliarviointia sekä yhteisen ja avoimen menetelmän puutetta epälikvidien ja arvoltaan alentuneiden omaisuuserien arvon määrittämistä varten;

B.  ottaa huomioon, että kansainvälinen tilinpäätösstandardilautakunta (IASB) julkaisi rahoitusinstrumentteja koskevan IFRS 9 -standardin pääasiallisena vastauksenaan rahoituskriisin tiettyihin näkökohtiin ja sen vaikutuksiin pankkialaan; ottaa huomioon, että IFRS 9 -standardi tulee voimaan 1. tammikuuta 2018 ja korvaa kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 39;

C.  ottaa huomioon, että EFRAG antoi myönteisen lausunnon IFRS 9:stä ja esitti joukon huomioita, jotka koskivat "käyvän arvon" käyttöä markkinavaikeuksien yhteydessä, tappioiden huomioonottamisen 12 kuukauden säännön käsitteellisen pohjan puutetta sekä pitkäaikaisia sijoituksia koskevien säännösten puutteellisuutta; toteaa, että koska IFRS 9 -standardilla ja tulevalla uudella vakuutusstandardilla IFRS 17 on eri voimaantulopäivät, lausunnon yhteydessä esitettiin varaus, joka koski standardin soveltamiskelpoisuutta vakuutusalalla;

D.  ottaa huomioon, että käypään arvoon arvostamisen vaikutuksia pitkän aikavälin investointitoimintaan koskevaa kiistelyä ja keskustelua terävöittää aiheeseen liittyvän määrällisen vaikutustenarvioinnin puuttuminen;

E.  toteaa, että realisoitumattomien voittojen tunnistamista soveltamalla käypään arvoon arvostamisen menetelmää saatetaan pitää pääoman säilyttämistä koskevan direktiivin ja tilinpäätösdirektiivin rikkomisena; ottaa huomioon, että komissio on parhaillaan vertailemassa osingonjakoon liittyviä jäsenvaltioiden käytäntöjä;

F.  katsoo, että varovaisuuden periaatetta on pidettävä kaikkien tilinpäätösstandardien keskeisenä ohjaavana periaatteena;

G.  toteaa, että uusi standardi vaikuttaa vähintään yhtä monimutkaiselta kuin edeltäjänsä IAS 39 -standardi; ottaa huomioon, että alun perin tavoitteena oli vähentää monimutkaisuutta;

H.  ottaa huomioon, että IFRS 4 -standardin korvaava uusi vakuutusstandardi IFRS 17 tulee todennäköisesti voimaan vuoden 2020 jälkeen; ottaa huomioon, että IFRS 9:n ja IFRS 17:n voimaantulopäivien erot ovat herättäneet huolta; toteaa, että IASB julkaisi viimeiset IFRS 4:ää koskevat muutokset syyskuussa 2016 ja tarjosi niissä kaksi vaihtoehtoista ratkaisua: päällekkäisyyteen perustuva lähestymistapa ja tilapäisen poikkeuksen soveltaminen raportoivan yhteisön tasolla;

I.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta on tarkastellut rahoitusinstrumentteja koskevaa IFRS 9 -standardia toteuttamalla julkisen kuulemisen, teettämällä neljä IFRS 9 -standardia koskevaa tutkimusta sekä järjestämällä tarkastelutoimia valiokunnassa ja muita pysyvän IFRS-ryhmänsä toteuttamia toimia;

1.  toteaa, että rahoitusinstrumentteja koskevassa IFRS 9 -standardissa on kyse yhdestä tärkeimmistä vastatoimista rahoituskriisiin; panee merkille, että toimet standardin panemiseksi täytäntöön on jo käynnistetty;

2.  toteaa, että IFRS 9 on parempi kuin IAS 39 siinä mielessä, että siinä on siirrytty tappiomallista odotettavissa olevan tappion aiheuttaman arvon alentumisen malliin ja ratkaistu siten luottotappioiden kirjaamismenettelyyn liittyvä ”liian vähän liian myöhään” -ongelma; toteaa kuitenkin, että IFRS 9 -standardi edellyttää paljon harkintaa kirjanpitoprosessissa; korostaa, että mielipide-erot ovat valtavat tilintarkastajien keskuudessa ja että heiltä on saatavissa vain niukalti konkreettista ohjeistusta tässä asiassa; kehottaakin Euroopan valvontaviranomaisia laatimaan yhdessä komission ja EFRAGin kanssa ohjeistusta varainhoidossa sovellettavan harkinnanvaraisuuden väärinkäytön ehkäisemiseksi;

3.  ei vastusta komission asetusta, jolla muutetaan tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annettua asetusta (EY) N:o 1126/2008 kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 9 osalta, mutta palauttaa mieliin IFRS 9 -standardia koskevat pyynnöt, jotka se esitti edellä mainitussa 7. kesäkuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassaan;

4.  muistuttaa, että sääntelyn parantamiseen tähtäävä lähestymistapa edellyttää vaikutustenarviointia; panee merkille, että IFRS 9 -standardista ei ole tehty asianmukaista määrällistä vaikutustenarviointia, mikä johtuu osittain myös luotettavien tietojen puuttumisesta; korostaa tarvetta ymmärtää selvemmin, miten IFRS 9 -standardi vaikuttaa pankki- ja vakuutusalaan ja rahoitusmarkkinoihin yleisesti sekä koko rahoitusalaan; esittääkin uudelleen pyyntönsä IASB:lle ja EFRAGille vahvistaa valmiuksiaan toteuttaa vaikutustenarviointeja etenkin makrotalouden alalla;

5.  esittää uudelleen talous- ja raha-asioiden valiokunnan pyynnön EJRK:lle laatia analyysi IFRS 9 -standardin käyttöönoton vaikutuksista rahoitusjärjestelmän vakauteen; muistuttaa EJRK:ta sen sitoumuksesta vastata tähän pyyntöön vuoden 2017 aikana; on tyytyväinen, että EJRK on perustanut uuden työryhmän IFRS 9 -standardia varten; palauttaa mieliin Maystadtin raportissa annetut suositukset laajentaa julkista etua koskevaa kriteeriä, toisin sanoen sitä, että tilinpäätösstandardit eivät saisi sen enempää vaarantaa EU:n rahoitusalan vakautta kuin haitata sen taloudellista kehitystäkään;

6.  toteaa, että on tärkeää ymmärtää, miten IFRS 9 -standardi vaikuttaa sääntelyn muihin vaatimuksiin; pitää myönteisenä meneillään olevaa IFRS 9 -standardin vaikutuksia pankkeihin EU:ssa koskevaa EPV:n arviointia, jolla on tarkoitus saada tarkempi käsitys standardin vaikutuksesta lakisääteisiin omiin varoihin, sen suhteesta vakavaraisuusvaatimuksiin sekä siitä, miten rahoituslaitokset valmistautuvat sen soveltamiseen; toteaa, että standardimenetelmää soveltavat pankit joutuvat todennäköisesti kärsimään eniten niiden ydinpääomaan (CET1) kohdistuvista vähennyksistä; kehottaa näin ollen komissiota ehdottamaan vuoden 2017 loppuun mennessä asianmukaisia vakavaraisuuskehyksen mukaisia toimia, kuten sellaisen vaiheittaisen käyttöönottojärjestelyn sisällyttäminen vakavaraisuusasetukseen, jolla uuden arvon alenemismallin vaikutuksia lievennetään kolmen vuoden ajan tai kunnes asianmukainen kansainvälinen ratkaisu on otettu käyttöön ja jolla vältetään yllättävät tarpeettomat vaikutukset pankkien pääomaosuuksiin ja lainanantoon;

7.  panee merkille, että IFRS 9 -standardilla ja tulevalla uudella vakuutusstandardilla IFRS 17 on eri voimaantulopäivät; toteaa, että IASB on julkaissut IFRS 4 -standardia koskevia muutoksia, joilla puututaan eräisiin huolenaiheisiin ja eritoten lykkäämistä koskevan periaatteen valinnaiseen käyttöön; kehottaa komissiota käsittelemään yhdessä EFRAGin kanssa tämän kysymyksen tyydyttävästi ja asianmukaisesti, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa;

8.  korostaa pitkän aikavälin investointien merkitystä talouskasvulle; on huolestunut, että tapa, jolla tiettyjä pitkän aikavälin investointeina suoraan tai välillisesti hallussa pidettyjä rahoitusinstrumentteja, erityisesti pääomia, käsitellään kirjanpidossa IFRS 9 ‑standardin mukaisesti, voi haitata pitkän aikavälin investointitoiminnan edistämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttamista; kehottaa komissiota varmistamaan, että IFRS 9 -standardi palvelee EU:n pitkän aikavälin investointistrategiaa ja vähentää myötäsyklisyyttä ja kannustimia liialliseen riskinottoon; kehottaa komissiota esittämään arvioinnin viimeistään joulukuussa 2017;

9.   suhtautuu myönteisesti meneillään olevaan komission aloitteeseen vertailla osingonjakoon liittyviä jäsenvaltioiden käytäntöjä; kehottaa komissiota varmistamaan, että IFRS 9 -standardi on pääoman säilyttämistä koskevassa direktiivissä ja tilinpäätösdirektiivissä asetettujen vaatimusten mukainen, ja tekemään tarvittaessa yhteistyötä IASB:n sekä kansallisten ja kolmansien maiden standardien laatijoiden kanssa saadakseen näiden tuen muutosten tekemiseksi tai, jos tukea ei saada, tehdäkseen asianmukaiset muutokset unionin lainsäädäntöön;

10.  kehottaa komissiota seuraamaan yhdessä Euroopan valvontaviranomaisten (EVV:t), EKP:n, Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) ja EFRAGin kanssa tarkasti IFRS 9 -standardin täytäntöönpanoa EU:ssa vaikutusten jälkiarvioinnin laatimiseksi viimeistään kesäkuussa 2019 ja antamaan kyseisen arvioinnin Euroopan parlamentille sekä toimimaan tämän näkemysten mukaisesti;

11.  kehottaa IASB:tä toteuttamaan IFRS 9 -standardin täytäntöönpanon jälkiarvioinnin standardilla etenkin pitkän aikavälin investoinneille aiheutettujen tahattomien vaikutusten erittelemiseksi ja arvioimiseksi;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.

(1)

EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2)

http://www.efrag.org/Assets/Download?assetUrl=%2Fsites%2Fwebpublishing%2FSiteAssets%2FEndorsement%2520Advice%2520on%2520IFRS%25209.pdf.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0248.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö