Menettely : 2016/2936(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1125/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1125/2016

Keskustelut :

PV 26/10/2016 - 17
CRE 26/10/2016 - 17

Äänestykset :

Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0424

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 188kWORD 78k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-1122/2016
19.10.2016
PE589.722v01-00
 
B8-1125/2016

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


ydinturvasta ja asesulusta (2016/2936(RSP))


Klaus Buchner, Bodil Valero, Ulrike Lunacek, Molly Scott Cato, Sven Giegold, Barbara Lochbihler, Bart Staes Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma ydinturvasta ja asesulusta (2016/2936(RSP))  
B8-1125/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin suosituksista joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-itään(1),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2010 ydinsulkusopimuksesta antaman päätöslauselman(2),

–  ottaa huomioon aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevat EU:n seminaarit sekä EU:n asesulkukonsortion säännölliset kokoukset,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian,

–  ottaa huomioon, ettei vuonna 2015 järjestetyssä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa päästy sopimukseen päätösasiakirjasta,

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät ydinsulkusopimuksen osapuolten yhdeksännestä tarkistuskonferenssista (8079/15),

–  ottaa huomioon Washingtonissa keväällä 2016 järjestetyssä ydinturvallisuushuippukokouksessa hyväksytyt asiakirjat,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2310 (2016) täydellistä ydinkoekieltoa koskevan sopimuksen 20-vuotispäivästä,

–  ottaa huomioon Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen vuonna 1977 yksimielisesti hyväksymän Tbilisin julistuksen,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2011 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ydinaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-idän alueelle (A/RES/66/61),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/422/YUTP Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tukemisesta(3),

–  ottaa huomioon avoimen työryhmän / Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äskettäin tekemät päätökset (A/RES/70/33, A/71/371) avoimen työryhmän perustamisesta monenvälisen ydinaseriisunnan edistämiseksi Genevessä vuoden 2016 aikana, sekä niiden 19. elokuuta 2016 hyväksytyn kertomuksen YK:n yleiskokoukselle,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  panee merkille, että EU:n turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi ja siitä on tullut epävakaampi, vaarallisempi ja vähemmän ennustettava; toteaa, että uhkat ovat tavanomaisia ja uusia uhkia sekä ja hybridiuhkia ja niitä aiheuttavat sekä valtiot että muut kuin valtiolliset toimijat;

B.  toteaa, että kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta ja vakautta uhkaa vakavasti monenlainen kehitys, kuten suhteiden huononeminen ydinasevaltioiden, kuten Venäjän federaation ja Yhdysvaltojen sekä Intian ja Pakistanin, välillä samoin kuin Pohjois-Korean ydinasevalmiuksien kasvu;

C.  toteaa, että biologisten ja kemiallisten joukkotuhoaseiden leviämistä ollaan minimoimassa ja vähitellen pysäyttämässä, kun pannaan kansainvälisellä tasolla tehokkaasti täytäntöön vuoden 1972 biologisia ja toksiiniaseita koskeva yleissopimus (BTWC) sekä kemiallisia aseita koskeva yleissopimus (CWC), mutta että ydinjoukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen muodostaa yhden vakavimmista huolenaiheista maailmanlaajuiselle yhteisölle; pitää ensisijaisen tärkeänä turvallisuuteen liittyvänä kysymyksenä estää terroristeja tai uusia valtioita saamasta haltuunsa ydinaseita ja käyttämästä niitä, vähentää kaikkia ydinasearsenaaleja ja poistaa ne sekä siirtyä kohti ydinaseetonta maailmaa;

D.  toteaa, että siviilikäyttöön tarkoitetun fissiomateriaalin turvallisuuden suhteen on saavutettu muodollisesti edistystä ydinturvallisuutta käsittelevissä huippukokouksissa, jotka on järjestetty ydinsulkusopimuksen ulkopuolisena täydentävänä prosessina ja jotka ovat auttaneet vahvistamaan ydinsulkusopimusta lisäämällä sen aseiden leviämisen estämistä koskevan osan uskottavuutta; katsoo kuitenkin, että Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation suhteiden huononeminen vaarantaa lisätoimet, joilla pyritään fissiomateriaalin turvallisuuden takaamiseen ja tällaisen materiaalin vähentämiseen;

E.  toteaa, että ei ole saavutettu edistystä konkreettisissa askelissa kohti ydinaseriisuntaa, kuten ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa sovittiin;

F.  toteaa, että on vahvistettava edelleen keskeisiä leviämisen estämisen ja aseriisunnan tavoitteita, jotka sisältyvät ydinsulkusopimuksen kolmeen pilariin (leviämisen estäminen, aseriisunta ja yhteistyö ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla);

G.  ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneet ydinasevaltiot ovat nykyaikaistamassa ja parantamassa ydinasearsenaalejaan ja viivyttämässä toimia ydinasearsenaaliensa vähentämiseksi tai poistamiseksi ja ydinasepelotteeseen perustuvasta sotilasdoktriinista luopumiseksi;

H.  panee merkille, että ydinsulkusopimusta käsitelleen vuoden 2010 konferenssin avulla keskityttiin uudelleen ydinaseiden humanitaariseen vaikutukseen, jonka Norjan, Meksikon ja Itävallan hallitukset nostivat esiin peräkkäisissä ydinaseiden humanitaarista vaikutusta käsitelleissä konferensseissa sekä laatimissaan kertomuksissa; toteaa, että samaa kysymystä korostettiin Itävallan alulle panemassa kansainvälisessä humanitaarisessa sitoumuksessa, joka esitettiin ydinsulkusopimusta käsitelleessä vuoden 2015 konferenssissa ja jota 127 YK:n jäsenvaltiota on kannattanut;

I.  toteaa, että uusi keskittyminen ydinaseiden vaaroihin, riskeihin sekä niiden humanitaariseen vaikutukseen muistuttaa siitä, että kaikkien asejärjestelmien arvioinnissa on aina otettava huomioon niiden vaikutus ihmisiin ja ympäristöön; panee merkille, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan myös selkkausten yhteydessä on noudatettava vähimmäisvaatimusta, joka sallii aseiden käytön vain, kun niiden käytössä noudatetaan suhteellisuuden periaatetta suhteessa sotilaallisiin tavoitteisiin, taistelijoiden ja siviilien välillä tehdään ero ja noudatetaan ennalta varautumisen periaatetta; katsoo, että ydinaseiden käyttö myös rikkoisi räikeästi yleisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja loukkaisi ihmisarvoa;

J.  ottaa huomioon, että ydinaseiden koeräjäytykset ja/tai kaikki muut ydinräjäytykset uhkaavat kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä ympäristöä ja ihmisten terveyttä ja heikentävät maailmanlaajuista ydinaseiden aseriisuntaa ja niiden leviämisen estämistä; toteaa, että täydellistä ydinkoekieltoa koskeva sopimus on tehokkain tapa estää ydinasekokeet ja muut ydinräjäytykset;

K.  ottaa huomioon, että vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun täydellistä ydinkoekieltoa koskeva sopimus avattiin allekirjoituksia varten 24. syyskuuta 1996;

L.  ottaa huomioon, että Venäjän federaatio ja Yhdysvallat panevat edelleen täytäntöön START-sopimusta, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2021, elleivät molemmat osapuolet jatka sitä; panee merkille Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman Berliinissä 2013 pitämässä puheessa esittämän ydinkärkien vähentämistä koskevan merkittävän ehdotuksen, jonka hän toisti Washingtonissa vuonna 2016; ottaa huomioon, ettei Venäjän federaatio ole suhtautunut samalla tavalla tällaiseen avaukseen neuvottelujen käynnistämiseksi uutta START-sopimusta seuraavasta jatkosopimuksesta eikä uuden START-sopimuksen seuraajasta ole vielä neuvoteltu niin, että olisi käsitelty ei-strategisten ja strategisten ydinaseiden vähentämistä ja viime kädessä niiden hävittämistä;

M.  huomauttaa, että ydinaseettomia vyöhykkeitä koskevia sopimuksia on jo tehty joillakin muilla maailman alueilla, kuten Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian valtioissa, eteläisen Tyynenmeren alueella, Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Keski-Aasiassa;

N.  ottaa huomioon, että kaikista yrityksistä huolimatta Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiskonferenssia ei saatu kutsuttua koolle joulukuuhun 2012 mennessä ydinsulkusopimuksen sopimusvaltioiden vuoden 2010 tarkistuskonferenssin yhteydessä saavuttaman yksimielisyyden mukaisesti;

O.  toteaa, että NATOn vuoden 2010 strateginen konsepti sekä vuonna 2012 tehty pelotevaikutusta ja puolustusta koskeva selvitys velvoittavat NATOa luomaan ydinaseettoman maailman mahdollistavat olosuhteet; toteaa, että NATOn ydinaseiden jakamisen ja kahdenvälisten sopimusten yhteydessä viiteen NATO-maahan, jotka eivät ole ydinasevaltioita (Belgia, Saksa, Italia, Alankomaat ja Turkki), on edelleen sijoitettuina 150–200 Yhdysvaltojen lyhyen kantaman vapaasti pudotettavia ydinpommeja, jotka katsotaan taktisiksi tai substrategisiksi ydinaseiksi, huolimatta näiden maiden esittämästä tällaisten aseiden vaaroja, riskejä ja epävarmuutta koskevasta huolesta; toteaa, että ydinaseita on sijoitettu näihin maihin seuraten NATOn nykyistä politiikkaa, jossa säilytetään oikeus ydinaseiden käyttöön ensi-iskuun, ja joissakin näistä maista myös parlamentit ovat esittäneet saman huolen; toteaa, ettei NATO suostu myöntämään eikä kieltämään aseiden lukumäärää tai sijaintia NATO-maiden alueella eikä se noudata ydinsulkusopimuksen kieltoa, jonka mukaan ydinaseita ei saa siirtää, mikäli tehdään päätös niiden käyttämisestä sotatoimiin;

P.  toteaa, että Yhdysvaltojen Turkkiin sijoittamien ydinseiden turvallisuuteen ja varmuuteen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota seurauksena Syyrian aseellisesta konfliktista, joka tapahtuu lähellä Incirlikin lentotukikohtaa, ja seurauksena Incirlikin lentotukikohdan lähellä ja itse lentotukikohdassa sattuneista tapahtumista epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen 15. kesäkuuta 2016;

Q.  ottaa huomioon, että 5. joulukuuta 2015 tuli kuluneeksi 20 vuotta Budapestin muistion allekirjoittamisesta; ottaa huomioon, että Ukraina on noudattanut kaikkia sen määräyksiä ja ryhtynyt ennakoiviin toimiin ydinaseriisunnassa ja ydinaseiden leviämisen estämisessä päinvastoin kuin Venäjän federaatio, joka on rikkonut omia sitoumuksiaan miehittämällä osan Ukrainan alueesta (Krim) ja käynnistämällä aseellisen hyökkäyksen Itä-Ukrainassa; katsoo, että tämä loi vaarallisen ennakkotapauksen, koska maa, joka oli taannut Ukrainan turvallisuuden vastineeksi Ukrainan päätöksestä liittyä ydinsulkusopimukseen ydinaseettomana valtiona, rikkoi Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; katsoo, että tämä vahingoitti vakavasti ydinasevaltion tarjoamien negatiivisten turvatakuiden välinettä ja ydinsulkusopimusta sekä ajatusta tuesta maailmanlaajuiselle ydinaseriisunnalle ja leviämisen estämiselle kansainvälisen oikeuden ja monenvälisten sopimusten pohjalta;

R.  panee merkille tiedotusvälineiden kertomukset siitä, että Venäjän federaatio sijoittaa tai aikoo sijoittaa ydinaseiden käyttöön sopivia lyhyen matkan Iskander-ohjuksia Kaliningradiin, se suorittaa harjoituksia ja ylilentoja, joissa se käyttää ydinaseiden käyttöön sopivia järjestelmiä, ja Venäjän johto esittää lausuntoja ydinasepelotteen tärkeydestä; toteaa, että Venäjän federaation päätös keskeyttää Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2000 tehdyn plutoniumin käsittelyä ja hallintaa koskevan sopimuksen soveltaminen on lisännyt huolta Venäjän yhä lisääntyvästä luottamisesta ydinaseisiin;

S.  ottaa huomioon, että unionilla on keskeinen rooli Iranin kanssa tehdyn yhteisen kattavan toimintasuunnitelman osapuolena ja asema sopimuksen täytäntöönpanoa valvovan yhteisen komission täysjäsenenä;

T.  ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta suoritti 9. syyskuuta 2016 viidennen ydinkokeensa vain kahdeksan kuukauden kuluttua 6. tammikuuta 2016 järjestetystä kokeesta, jonka Korean demokraattinen kansantasavalta väitti olleen ”onnistunut vetypommitesti”, ja rikkoi siten selkeästi sillä YK:n turvallisuusneuvoston mukaisesti olevia kansainvälisiä velvoitteita ja Koreoiden välistä vuoden 1992 ydinaseettomuusjulistusta, jonka mukaan kumpikaan Korea ei kehitä tai pidä hallussaan ydinaseita; katsoo, että kaikkien joukkotuhoaseiden mutta erityisesti ydinaseiden ja niiden maalinsaattamisjärjestelmien leviäminen on uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle; ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta ilmoitti vuonna 2003 vetäytyvänsä ydinsulkusopimuksesta, on suorittanut ydinkokeita vuodesta 2006 ja ilmoitti vuonna 2009 virallisesti kehittäneensä ydinaseen pelotteeksi, mikä merkitsee sitä, että sen naapureilleen Kaakkois-Aasiassa sekä alueelliselle ja kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle muodostama uhka on voimistunut;

U.  ottaa huomioon, että Euroopan vuoden 2003 turvallisuusstrategiassa todettiin, että joukkotuhoaseiden leviäminen on mahdollisesti suurin turvallisuuteemme kohdistuva uhka, johon sisältyy joukkotuhoaseita koskevan kilpavarustelun mahdollisuus, ja että unioni on sitoutunut siihen, että monenvälisiä sopimusjärjestelyjä noudatetaan yleismaailmallisesti ja että sopimuksia ja niiden todentamissäännöksiä vahvistetaan; ottaa huomioon, että EU:n vuoden 2016 globaalistrategiassa ei mainita joukkotuhoaseita, leviämisen estämistä eikä asevalvontaa;

V.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut hyödyntämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä, jotta voidaan ehkäistä, estää, pysäyttää ja mahdollisuuksien mukaan lakkauttaa ydinaseiden leviämistä edistäviä maailmanlaajuisesti huolestuttavia ohjelmia, mikä on todettu selkeästi Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymässä joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisessa EU:n strategiassa; katsoo, että tämä on mahdollistanut aseiden leviämisen estämistä käsittelevien eurooppalaisten ajatushautomoiden entistä syvemmän yhteistyön osana asesulkukonsortiumia;

W.  katsoo, että EU:n on tehostettava ponnistelujaan ydinaseiden leviämisvirtojen ja leviämisen rahoituksen torjumiseksi, sanktioitava leviämistä edistävät toimet ja kehitettävä toimia tietojen ja taitotiedon aineettomien siirtojen ehkäisemiseksi hyödyntämällä kaikkia saatavilla olevia välineitä, mukaan lukien monenväliset sopimukset, ydinalan viejämaiden ryhmän kaltaiset elimet ja tarkastusjärjestelmät, kansallisesti ja kansainvälisesti koordinoitu viennin valvonta, uhkien vähentämiseen tarkoitetut yhteistyöohjelmat sekä taloudelliset ja poliittiset painostuskeinot,

X.  ottaa huomioon, että unioni ei ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssiin valmistautumisen yhteydessä valitettavasti pystynyt sopimaan yhteisestä kannasta ydinaseriisuntaan ja tunnusti ensimmäistä kertaa, että ydinaseiden seurauksista esitettiin ”erilaisia näkemyksiä”; toteaa, että ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssissa ei pystytty hyväksymään loppuasiakirjaa, koska konferenssissa oltiin eri mieltä alueellisista pyrkimyksistä luoda joukkotuhoaseeton vyöhyke Lähi-itään;

Y.  toteaa, että on mahdollista valmistaa ”yksinkertaisia” ydinpommeja korkearikasteista uraania käyttävien tutkimusreaktorien käytettyjen polttoainelementtien avulla;

1.  on hyvin huolissaan alueellisen ja kansainvälisen turvallisuuden huononemisesta, ydinaseiden merkityksen kasvusta tässä yhteydessä sekä tehokkaiden aseriisuntatoimien ja leviämistä estävien toimien toteutuksen puutteesta;

2.  kehottaa kaikkia ydinasevaltioita toteuttamaan konkreettisia väliaikaisia toimia ydinaseiden räjähdysriskin pienentämiseksi, mukaan luettuina ydinaseiden valmiusasteen alentaminen ja ydinaseiden siirto käyttövalmiudesta varastoon, ydinaseilla sotilasdoktriinissa olevan merkityksen vähentäminen ja kaikentyyppisten ydinaseiden nopea vähentäminen;

3.  on hyvin huolissaan Venäjän federaation ja NATOn välien huononemisesta johtuvasta ydinuhasta sekä keskipitkän matkan ydinaseita (INF) koskevan sopimuksen mahdollisesta rikkomisesta, lausunnoista, jotka osoittavat yhä suurempaa valmiutta ydinaseiden käyttämiseen, sekä lausunnoista, jotka osoittavat ydinaseiden mahdollisen käyttämisen harkintaa uusilla alueilla Euroopassa muistuttaa, että sekä Punaisen Ristin kansainvälinen komitea että kansainvälinen rikostuomioistuin ovat todenneet, etteivät ne katso ydinaseiden käyttöä mahdolliseksi ilman, että loukataan kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

4.  tukee vuoden 2016 ydinturvallisuushuippukokousta, jossa tunnustettiin, että ydinmateriaalin laiton kauppa ja käyttö muodostaa välittömän ja vakavan uhan koko maailman turvallisuudelle; odottaa, että toteutetaan kaiken asemateriaalin täydellinen jäljittäminen ja fyysinen turvaaminen;

5.  pitää myönteisenä, että Yhdistyneiden kansakuntien avoin työryhmä on saattanut loppuun työnsä ydinaseriisuntaa koskevien monenvälisten neuvottelujen (OWEG) edistämisessä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman (A/RES/70/33) mukaisesti;

6.  pitää myönteisenä myös OEWG:n loppukertomukseen (A/71/371) sisältynyttä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen suositusta, joka hyväksyttiin laajalla tuella 19. elokuuta 2016 ja jonka mukaan vuonna 2017 kutsutaan kokoon kaikille valtioille avoin konferenssi neuvottelemaan ydinaseiden kieltämistä koskevasta oikeudellisesti sitovasta välineestä, jolla pyritään niiden täydelliseen poistamiseen; katsoo, että tämä vahvistaa ydinsulkusopimukseen sisältyviä leviämisen estämisen ja aseriisunnan tavoitteita ja velvoitteita ja auttaa luomaan edellytykset globaalille turvallisuudelle ja ydinaseettomalle maailmalle;

7.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tällaisen konferenssin koollekutsumista vuonna 2017 ja osallistumaan siihen liittyviin toimiin rakentavasti; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa Federica Mogherinia ja Euroopan ulkosuhdehallintoa osallistumaan rakentavasti vuoden 2017 neuvottelukonferenssin toimintaan;

8.  palauttaa mieleen, että täydellistä ydinkoekieltoa koskeva sopimus avattiin allekirjoitettavaksi 23. syyskuuta 1996, ja korostaa, että yleismaailmallinen ja kansainvälisesti ja tehokkaasti todennettava koekieltosopimus on tehokkain tapa kieltää ydinaseiden koeräjäytykset ja kaikki muut ydinräjäytykset;

9.  kehottaa sopimuksen liitteessä II vielä olevia valtioita, joiden ratifiointia sopimuksen voimaantulo edellyttää, allekirjoittamaan ja/tai ratifioimaan sopimuksen entistä pikaisemmin, jotta tälle tärkeälle kansainväliselle välineelle saataisiin viipymättä täysi oikeusvaikutus; pitää tässä suhteessa tärkeänä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2310 (2016) hyväksymistä;

10.  arvostaa CTBTO:n valmistelutoimikunnan aikaansaamaa merkittävää edistystä, kun se on saanut valmiiksi tehokkaan kansainvälisen valvontajärjestelmänsä ja käyttää sitä, mikä edistää ilman sopimuksen voimaantuloakin alueellista vakautta merkittävänä luottamusta lisäävänä toimena ja vahvistaa ydinaseiden leviämisen torjumista ja aseriisuntaa ja tuo valtioille uusia tieteellisiä ja siviilialan hyötyjä; on vakuuttunut siitä, että CTBTO:n valmistelutoimikunta turvautuu jatkossakin valtioiden antamaan rahoitukseen valvontajärjestelmän toiminnan jatkamiseksi;

11.  kehottaa syventämään vuoropuhelua Yhdysvaltain hallinnon sekä kaikkien ydinasevaltioiden kanssa ydinkärkien varastojen asteittaiseen pienentämiseen tähtäävien yhteisten tavoitteiden edistämiseksi; tukee erityisesti Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation toimia sijoitettujen ydinaseidensa vähentämiseksi uudessa START-sopimuksessa sovitulla tavalla;

12.  pitää valitettavana, että uuden START-sopimuksen tultua voimaan vuonna 2011 ei ole käyty muita neuvotteluja sijoitettujen ja sijoittamattomien ydinkärkien pikaisesti tarvittavasta vähentämisestä eikä Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation aiemmin sopimista toimista, joiden avulla vähennetään lyhyen matkan ydinaseita ja taktisia ydinaseita, joita pidetään substrategisina tai ei-strategisina ydinaseina;

13.  pitää ydinaseettomien vyöhykkeiden perustamista positiivisena askeleena kohti ydinaseetonta maailmaa; katsoo tältä osin, että Lähi-itään perustettava ydinaseeton vyöhyke on perusedellytys sille, että alueella voidaan saavuttaa kestävä ja kattava rauha; on tässä yhteydessä erittäin pettynyt siihen, että ydinsulkusopimukseen perustuvaa vuoden 2012 konferenssia joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-itään ei onnistuttu järjestämään;

14.  katsoo, että kaikkien lyhyen matkan, taktisten ja tiettyjen substrategisten ydinaseiden ydinkärkien vetäminen Euroopan alueelta antaisi myönteisen panoksen sellaisten olosuhteiden luomiselle, jotka mahdollistaisivat uusien ydinaseettomien vyöhykkeiden luomisen; katsoo, että tämä auttaisi saavuttamaan ydinsulkusopimuksen mukaiset estämisen ja aseriisunnan tavoitteet ja toimisi esimerkkinä ydinaseriisunnan jatkamiselle;

15.  tukee lisäponnisteluja IAEA:n toimivallan lujittamiseksi, mukaan luettuna IAEA:n ydinmateriaalivalvontasopimusten lisäpöytäkirjojen soveltamisen laajentaminen ja muu toiminta luottamusta lisäävien toimenpiteiden toteuttamiseksi; pyrkii varmistamaan, että kyseisellä järjestöllä on käytössään riittävät resurssit, jotta se voi täyttää keskeisen tehtävänsä eli ydinvoima-alan toimintojen turvallisuuden varmistamisen; kehottaa etenemään vuoden ydinsulkusopimusta käsittelevän vuoden 2017 valmistelukomitean ja vuonna 2018 pidettävän ydinaseriisuntaa käsittelevän korkean tason konferenssin järjestämisessä;

16.  katsoo, että yhteinen kattava toimintasuunnitelma, joka tunnetaan myös Iranin ydinsopimuksena, oli merkittävä saavutus monenväliselle diplomatialle ja erityisesti eurooppalaiselle diplomatialle ja että sen avulla voidaan parantaa huomattavasti EU:n ja Iranin suhteita sekä edistää koko alueen vakautta; katsoo, että sopimuksen tinkimättömän ja täysimääräisen täytäntöönpanon varmistaminen on nyt kaikkien osapuolten vastuulla; on tyytyväinen yhteisen komission perustamiseen, johon kuuluvat Iranin edustajat sekä E3/EU+3:n edustajat; tukee täysin korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa tämän toimiessa ydinsopimuksella perustetun yhteisen komission koordinaattorina ja katsoo, että ydinsopimuksen tiukka ja täysimääräinen täytäntöönpano on äärimmäisen tärkeää;

17.  tuomitsee Korean demokraattisen kansantasavallan viimeisimet ydinkokeet ja sen, että maa on torjunut lukuisia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, mukaan luettuna viimeisin 2. maaliskuuta 2016 annettu päätöslauselma (2070); kehottaa Korean demokraattista kansantasavaltaa pidättymään uusista provokaatioista luopumalla ydinohjelmastaan ja ballististen ohjusten ohjelmastaan täydellisesti, todennettavasti ja peruuttamattomasti, lopettamaan kaikki niihin liittyvät toimet ja noudattamaan välittömästi kaikkia kansainvälisiä velvoitteitaan, mukaan luettuina YK:n turvallisuusneuvoston ja IAEA:n hallintoneuvoston päätöslauselmat sekä muut kansainväliset aseidenriisunta- ja asesulkunormit, ja palaamaan neuvottelupöytään; kehottaa Korean demokraattista kansantasavaltaa allekirjoittamaan ja ratifioimaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen viipymättä;

18.  vahvistaa halunsa ratkaista Korean demokraattisen kansantasavallan ydinasekysymykset diplomaattisesti ja poliittisesti; toistaa tukevansa kuuden osapuolen neuvotteluja ja kehottaa käynnistämään ne uudelleen; kehottaa Korean demokraattista kansantasavaltaa käsittelemään tätä kysymystä uudelleen rakentavasti kansainvälisen yhteisön ja erityisesti kuuden osapuolen neuvotteluprosessin jäsenten kanssa kestävän rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi ydinaseettomalla Korean niemimaalla parhaana keinona turvata Korean demokraattisen kansantasavallan vauraampi ja vakaampi tulevaisuus; kehottaa Kiinaa lisäämään painostustaan Korean demokraattista tasavaltaa kohtaan;

19.  pitää myönteisenä joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien lausekkeiden sisällyttämistä EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin ja toimintasuunnitelmiin; korostaa, että EU:n kaikkien kumppanimaiden on pantava täytäntöön kaikki nämä toimet poikkeuksitta;

20.  pitää EU:n globaalistrategian esittelyä tervetulleena ja kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa seurantatoimena päivittämään ja laajentamaan vuonna 2003 laadittua joukkotuhoaseiden vastaista unionin strategiaa ja vuoden 2009 uusia toimintalinjoja sekä ottamaan huomioon edellä kuvatut kysymykset ja ohjelmat, jotta unionista voidaan tehdä kantava voima vahvistettaessa ja edistettäessä monenvälisiä ydinaseriisunta- ja asesulkusopimuksia;

21.  pitää myönteisenä näiden asioiden säännöllistä pohtimista EU:n asesulkukonsortiossa ja muissa kansalaisyhteiskunnan järjestöissä ja ajatushautomoissa ja kehottaa EU:n asesulkukonsortiota laajentamaan esityslistaansa ja sisällyttämään siihen aseriisuntakysymykset yhtäläiseltä pohjalta;

22.  kehottaa IAEA:ta ja komissiota turvallisuussyistä lopettamaan korkearikasteisen uraanin käytön tutkimusreaktoreissa;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, YK:n pääsihteerille, YK:n aseriisuntavaltuutetulle, CTBTO:n toimeenpanevalle sihteeristölle ja IAEA:n pääjohtajalle.

(1)

EUVL C 440, 30.12.2015, s. 97.

(2)

EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 77.

(3)

EUVL L 196, 26.10.2012, s. 67.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö