Menettely : 2016/2936(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1130/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1130/2016

Keskustelut :

PV 26/10/2016 - 17
CRE 26/10/2016 - 17

Äänestykset :

PV 27/10/2016 - 8.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 176kWORD 70k
19.10.2016
PE589.730v01-00
 
B8-1130/2016

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


ydinturvasta ja asesulusta (2016/2936(RSP))


Rolandas Paksas, Fabio Massimo Castaldo, Ignazio Corrao, Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma ydinturvasta ja asesulusta (2016/2936(RSP))  
B8-1130/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Washingtonissa huhtikuussa 2016 pidetyn ydinturvahuippukokouksen loppujulkilausuman,

–  ottaa huomioon yleissopimuksen ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista ja siihen vuonna 2005 tehdyt muutokset,

–  ottaa huomioon ydinterrorismin ehkäisemistä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon täydellisen ydinkoekieltosopimuksen,

–  ottaa huomioon ydinsulkusopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 2310 (2016),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin suosituksista joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-itään(1),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2003 annetun Euroopan turvallisuusstrategian ”Turvallinen Eurooppa entistä paremmassa maailmassa”, vuoden 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian sekä vuoden 2008 uudet toimintalinjat,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston Pohjois-Korean / Korean demokraattisen kansantasavallan viimeisimpien ydinkokeiden jälkeen antamat päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että yli 25 vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen maailman tunnetuissa ydinaseiden varastoissa on yhä yhteensä yli 15 000 ydinasetta; toteaa, että yksikin ydinkärki voi tappaa miljoonia ihmisiä ja aiheuttaa peruuttamattomia ympäristökatastrofeja, etenkin jos se räjäytetään suuren kaupungin yllä;

B.  toteaa, että ydin- ja säteilyterrorismin uhka on edelleen kansainvälisen turvallisuuden suurimpia haasteita; toteaa, että Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mukaan maailmassa on viimeisten 50 vuoden aikana levitetty miljoonia radioaktiivisia lähteitä, jotka ovat hajallaan yli 100 maassa, ja monet niistä ovat huonosti vartioituja ja alttiina varkaudelle; toteaa, että Nuclear Threat Initiative -säätiön (NTI) vuoden 2006 Nuclear Security Indexissä todettiin, että monilla kehitysmailla, jotka harkitsevat ydinvoiman käyttöönottoa, ei ole käytössään menettelyjä, joita tarvitaan ydinlaitosten suojelemiseksi asianmukaisesti sabotaasilta;

C.  ottaa huomioon, että terroristit ovat osoittaneet jo pitkään kiinnostusta radiologisiin aseisiin, eivätkä turvallisuusasiantuntijat pidä mahdottomana, että terroristiryhmät tai ei‑valtiolliset toimijat pystyisivät hankkimaan ydinaseita;

D.  ottaa huomioon, että ydinaseriisunta on pysähdyksissä tilanteessa, jossa jännitys ydinasevaltioiden välillä on kasvussa, eikä tällä hetkellä tai näköpiirissä ole neuvotteluja ydinasevaltioiden hallussa olevien ydinaseiden sääntelemiseksi paremmin tai niiden vähentämiseksi;

E.  ottaa huomioon, että Yhdysvallat isännöi huhtikuussa 2016 pidettyä ydinturvahuippukokousta; ottaa huomioon, että yli 50 maata ja kansainvälistä järjestöä osallistui tähän huippukokoukseen, jonka tarkoituksena oli saavuttaa kouriintuntuvaa edistystä ydinturvallisuuskäyttäytymisessä ja vahvistaa globaaleja ydinturvallisuusrakenteita; ottaa huomioon, että Venäjä ei osallistunut tähän huippukokoukseen;

F.  ottaa huomioon, että 20 vuotta täydellisen ydinkoekieltosopimuksen tekemisen jälkeen se ei ole vieläkään tullut voimaan odotettaessa, että loput kahdeksan ns. liitteen 2 maata ratifioivat sen;

G.  ottaa huomioon, että ydinaseiden sekä vertikaalisen että horisontaalisen leviämisen riski on yhä merkittävä monilla alueilla maailmassa, ja se voi laukaista sotilaallisiin tarkoituksiin käytettävän ydinteknologian kehittämisen kiihtymisen entisestään;

H.  ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta on ainoa maa maailmassa, joka on toistuvasti testannut ydinaseita 2000-luvulla eikä edelleenkään piittaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista; ottaa huomioon, että 9. syyskuuta 2016 kansainvälinen valvontajärjestelmä IMS havaitsi epätavallisen seismisen tapahtuman samalla, kun Korean demokraattinen kansantasavalta ilmoitti, että sen viides ydinkoe oli onnistunut; ottaa huomioon, että Korean demokraattiseen kansantasavaltaan on kohdistettu viisi kertaa YK:n pakotteita sen vuonna 2006 tekemistä ensimmäisistä ydinkokeista alkaen, mutta se ei ole osoittanut minkäänlaista halukkuutta lopettaa sotilaallista ydinohjelmaansa;

I.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman mukaisesti perustettu ydinaseriisunnan avoin työryhmä (OEWG) kokoontui kolme kertaa Genevessä vuonna 2016; ottaa huomioon, että OEWG vakuutti pyrkivänsä ydinaseettomaan maailmaan ja sen säilyttämiseen sellaisena; ottaa huomioon, että OEWG:n loppusuosituksessa, joka hyväksyttiin laajalla tuella, kehotetaan yleiskokousta kutsumaan kokoon vuonna 2017 konferenssi neuvottelemaan ydinaseiden kieltämistä koskevasta oikeudellisesti sitovasta välineestä, jolla pyritään niiden täydelliseen poistamiseen;

J.  ottaa huomioon, että useilla kansainvälisillä sopimuksilla on perustettu menestyksellisesti ydinaseettomia vyöhykkeitä, jopa alueille, joilla on huomattavia poliittisia jännitteitä; ottaa huomioon, että tällä hetkellä maailmassa on seitsemän ydinaseetonta vyöhykettä, joilla sopimusvaltiot ovat sopineet pidättyvänsä ydinaseiden hallussapidosta, kehittämisestä ja sijoittamisesta alueelleen; toteaa, että Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi;

K.  toteaa, että EU oli merkittävässä asemassa Iranin kanssa tehdyssä ydinsopimuksessa; toteaa, että EU on yhteisen kattavan toimintasuunnitelman osapuoli ja tekee yhteistyötä E3+3-kumppanien kanssa suunnitelman täysimittaisessa täytäntöönpanossa; toteaa IAEA:n vahvistaneen, että Iran on toteuttanut kaikki ydinalaan liittyvät toimenpiteet, joita siltä edellytettiin;

L.  toteaa, että vuoden 2015 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa osapuolet eivät päässeet yhteisymmärrykseen merkittävästä loppujulkilausumasta ja että sen sijaan edistettiin vain minimaalisesti vuoden 2010 suosituksia; toteaa, että tämän epäonnistumisen on katsottu johtuneen joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-itään syntyneestä kiistasta; toteaa, että sopimuksen eri aloilla on edelleen huomattavia puutteita, esimerkiksi ydinaseriisunnan tehokkaista toimenpiteistä, ydinaseiden käytön humanitaarisista näkökohdista ja tunnustettujen ydinasevaltioiden tekemästä raportoinnista; toteaa, että näistä takaiskuista huolimatta ydinsulkusopimus on yhä ydinsulkujärjestelmän kulmakivi;

M.  ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta vetäytyi vuonna 2003 ydinsulkusopimuksesta eikä ole koskaan liittynyt siihen uudelleen; ottaa huomioon, että maan käyttäytyminen on luonut negatiivisen ja merkittävän ennakkotapauksen, joka vahingoittaa vakavasti ydinaseriisuntaa;

N.  toteaa, että kritiikki aseriisunnassa saavutetun edistyksen vähäisyyttä kohtaan on johtanut humanitaarisen aloitteen käynnistämiseen, ja kulminoitunut humanitaariseen lupaukseen, jonka tarkoituksena on määrittää ja edistää tehokkaita toimia ydinaseiden kieltämiseksi ja poistamiseksi; toteaa, että 127 maata tukee tätä aloitetta;

O.  ottaa huomioon, että Euroopan vuoden 2003 turvallisuusstrategiassa ”Turvallinen Eurooppa entistä paremmassa maailmassa” todettiin, että joukkotuhoaseiden leviäminen voi muodostaa suurimman uhkan Euroopan turvallisuudelle; ottaa huomioon, että EU:n perusperiaate ja päätavoite aseidenriisunnassa ja ydinaseiden leviämisen estämisessä on kaikkien asiaa koskevien kansainvälisten välineiden noudattaminen ja vahvistaminen;

1.  uskoo vahvasti ydinaseettomaan maailmaan; kehottaa EU:n toimielimiä ja kaikkia jäsenvaltioita työskentelemään yhdessä ja kansainvälisillä foorumeilla tulosten saamiseksi tällä alalla, jotta voidaan vähentää ydinaseiden määrää ja lopulta poistaa ne kokonaan maailmanlaajuisesti ja jäsenvaltioiden omalta alueelta; torjuu käsityksen, että ydinpelote on tarpeellinen, ja kannattaa sen sijaan monenvälisiä diplomaattisia toimia ja sovittelua;

2.  panee tyytyväisenä merkille vuonna 2016 pidetyn ydinturvahuippukokouksen tulokset, mukaan lukien ydinturvallisuuden yhteysryhmän perustamisen edistymisvauhdin ylläpitämiseksi huippukokouksen jälkeen; panee tyytyväisenä merkille sopimuksen, joka koski toimintasuunnitelmaa viiden kansainvälisen elimen tukemiseksi niiden työssä, sekä annetut 137 sitoumusta, jotka koskevat erityistoimia ydinturvallisuuden edistämiseksi; panee tyytyväisenä merkille yhteisen julkilausuman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2014) täysimittaisen ja universaalin täytäntöönpanon puolesta; pitää valitettavana, että Venäjän kaltainen keskeinen kansainvälinen toimija ei osallistunut huippukokoukseen;

3.  panee tyytyväisenä merkille yleissopimukseen ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista vuonna 2005 tehdyn muutoksen, jolla sopimusvaltiot velvoitetaan turvaamaan siviilikäyttöön tarkoitetut ydinaineensa IAEA:n ohjeiden mukaisella tavalla ja helpottamaan ydinaineiden salakuljetuksen lisäkriminalisointia ja siitä seuraavaa syytteeseenpanoa; vaatii tämän yleissopimuksen yleismaailmallista ratifiointia ja täytäntöönpanoa ja vaatii kaikkia maita, jotka eivät vielä ole ratifioineet sitä, tekemään sen mahdollisimman pian;

4.  pitää valitettavana, että 20 vuotta täydellisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) tekemisen jälkeen sopimus ei ole vieläkään tullut voimaan; katsoo, että CTBT:llä on keskeinen asema kansainvälisessä ydinsulkujärjestelmässä; kehottaa kaikkia valtioita, jotka eivät ole allekirjoittaneet tai ratifioineet tätä sopimusta, tekemään sen viipymättä; vahvistaa EU:n tuen sopimuksen aikaiselle voimaantulolle ja sen saattamiselle yleispäteväksi; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa pyrkimään edelleen vaikuttamaan maihin, joiden suostumusta vaaditaan, jotta sopimus voi tulla voimaan;

5.  tuomitsee Korean demokraattisen kansantasavallan viimeisimmän ydinkokeen, koska se lähettää maailmanrauhan, alueellisen vakauden ja maan ihmisoikeustilanteen kannalta erittäin kielteisen viestin; muistuttaa, että YK on kieltänyt Korean demokraattista kansantasavaltaa tekemästä minkäänlaisia ydin- tai ohjusteknologiaan liittyviä kokeita; katsoo, että nämä Korean demokraattisen kansantasavallan tekemät rikkomukset merkitsevät vakavaa haastetta kansainväliselle yhteisölle, ja vaatii maata pidättymään uusien ydinkokeiden tekemisestä ja välttämään jännityksen kiristämistä jo nyt epävakaalla alueella; panee merkille Korean demokraattiselle kansantasavallalle määrätyt uudet tuntuvat pakotteet ja kehottaa kaikkia osapuolia panemaan ne perinpohjaisesti täytäntöön; korostaa kuitenkin, ettei aiemmilla pakotteilla ole saavutettu odotettuja tuloksia Korean demokraattisen kansantasavallan ydinohjelman torjumiseksi; korostaa, että pakotteilla pitäisi olla mahdollisimman vähän vaikutuksia siviiliväestöön ja niitä olisi pidettävä keinona saavuttaa poliittinen ratkaisu Korean niemimaan ydinaseongelmaan erityisesti kuuden osapuolen neuvottelujen uudelleenkäynnistämisen kautta;

6.  tuomitsee jyrkästi Korean demokraattisen kansantasavallan sotilaalliseen ydinohjelmaan suoraan tai välillisesti liittyvien teknologian, tutkimuksen ja voimavarojen kaikenlaisen tutkimisen, kehittämisen, käyttämisen tai toteuttamisen; tuomitsee jyrkästi Korean demokraattisen kansantasavallan ballististen ohjusten teknologian kehittämisen (sekä maasta laukaistavat ohjukset että sukellusveneistä laukaistavat ballistiset ohjukset) uhkana maailman turvallisuudelle ja erityisesti Aasian turvallisuudelle ja vakaudelle;

7.  pitää valitettavana Korean demokraattisen kansantasavallan jatkuvia provokaatioita ja tuomitsee kaikki sen tekemät ohjus- ja ydinkokeet sekä sen käyttämän aggressiivisen retoriikan ja vihapuheen Yhdysvaltoja, Etelä-Koreaa ja Japania vastaan; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita keskeyttämään kaiken yhteistyön Korean demokraattisen kansantasavallan kanssa ydinteknologian ja ydinfysiikan alalla siihen asti, kunnes maa luopuu sotilaallisista ydinohjelmistaan;

8.  kehottaa toimimaan yhteistyössä Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin kanssa, jotta varmistetaan parempi koordinointi Korean demokraattisen kansantasavallan ydinaseita koskevassa kysymyksessä sekä kahdenvälisiä kanavia että monenvälisiä foorumeita käyttäen; korostaa, että viimeisimmät tapahtumat Korean demokraattisessa kansantasavallassa aiheuttavat ydinaseiden leviämisen riskin;

9.  kehottaa EU:n viranomaisia ja jäsenvaltioita tarkkailemaan tiiviisti siviilikäyttöön tarkoitetun ydinteknologian mahdollisia siirtoja Korean demokraattisessa kansantasavallassa tai maan käyttämien välittäjien kautta;

10.  pitää myönteisenä avoimen työryhmän perustamista ja sen tekemää työtä; pitää myönteisenä YK:n yleiskokoukselle tehtyä ehdotusta kansainvälisen konferenssin kutsumisesta koolle tarkastelemaan, miten maailmanlaajuista ydinaseriisuntaa voitaisiin toteuttaa, myös neuvotteluilla mahdollisesta sitovasta sopimuksesta; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tätä ehdotusta ja korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa Federica Mogherinia ja Euroopan ulkosuhdehallintoa vaikuttamaan myönteisesti tällaisen konferenssin järjestämiseen;

11.  antaa täyden tukensa ydinaseettomille vyöhykkeille merkittävinä osatekijöinä ydinaseettoman maailman saavuttamisessa; katsoo, että tällaisen vyöhykkeen perustaminen Lähi-Itään parantaisi rauhan mahdollisuuksia alueella;

12.  pitää myönteisenä EU:n roolia yhteisen kattavan toimintasuunnitelman aikaansaamisessa samoin kuin korkean edustajan / varapuheenjohtajan ilmaisemaa jatkuvaa sitoutumista asiaan; katsoo, että tämän myönteisen kokemuksen pitäisi olla esimerkkinä siitä, miten EU voi olla merkittävä toimija ratkaisujen löytämisessä suuriin kriiseihin koko maailmassa; kehottaa kaikkia osapuolia tukemaan yhä haurasta sopimusta ja täyttämään kaikki sen vaatimukset;

13.  kehottaa Iranin viranomaisia osoittamaan läpinäkyvyyttä, sitoutumista ja avoimuutta oman siviilialan ydinohjelmansa suhteen myös jakamalla tietoja kansainvälisten järjestöjen, kuten IAEA:n, kanssa;

14.  katsoo, että vuoden 2015 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin epäonnistumisesta huolimatta ydinsulun ja ydinaseriisunnan pitää edelleen olla kansainvälisen toiminnan keskiössä, ja korostaa, että ydinsulkusopimus on yhä maailmanlaajuisen ydinsulkujärjestelmän kulmakivi ja ydinaseriisuntaan tähtäävien pyrkimysten perusta; kehottaa kansainvälistä yhteisöä jatkamaan tähän tavoitteeseen pyrkimistä sitoutumalla realistisiin ja järkeviin toimintatapoihin seuraavan ydinsulkusopimuksen tarkistamisen yhteydessä; katsoo, että EU:n olisi oltava aktiivinen toimija tällä alalla ja nostettava profiiliaan merkittävänä toimijana maailmanlaajuisessa toiminnassa joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi;

15.  katsoo, että uusien nousevien uhkien ja haasteiden sekä kansainvälisen ympäristön muutosten takia vuonna 2003 laadittua joukkotuhoaseiden vastaista strategiaa ja vuoden 2008 uusia toimintalinjoja on päivitettävä;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille sekä Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0028.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö