PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS ydinturvasta ja asesulusta
19.10.2016 - (2016/2936(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Urmas Paet, Petras Auštrevičius, Dita Charanzová, Gérard Deprez, Fredrick Federley, Ivan Jakovčić, Ilhan Kyuchyuk, Valentinas Mazuronis, Louis Michel, Javier Nart, Jozo Radoš, Marietje Schaake, Pavel Telička, Hilde Vautmans ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-1122/2016
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksesta[1],
– ottaa huomioon 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin suosituksista joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-itään[2],
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian,
– ottaa huomioon, että vuonna 2015 järjestetyssä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa ei päästy sopimukseen päätösasiakirjasta,
– ottaa huomioon neuvoston päätelmät ydinsulkusopimuksen osapuolten yhdeksännestä tarkistuskonferenssista (8079/15),
– ottaa huomioon Washingtonissa keväällä 2016 järjestetyssä ydinturvallisuushuippukokouksessa hyväksytyt asiakirjat,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2310 (2016) täydellistä ydinkoekieltoa koskevan sopimuksen 20-vuotispäivästä,
– ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen vuonna 1977 yksimielisesti hyväksymän Tbilisin julkistuksen,
– ottaa huomioon Hiroshimassa Japanissa 11. huhtikuuta 2016 annetun G7-ryhmän julkilausuman aseiden leviämisen estämisestä ja aseriisunnasta,
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2011 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ydinaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-idän alueelle (A/RES/66/61),
– ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/422/YUTP Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tukemisesta[3],
– ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/70/33 monenvälisen ydinaseriisunnan edistämisestä sekä avoimen työryhmän (OEWG) 19. elokuuta hyväksytyn raportin YK:n yleiskokoukselle (A/71/371),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. panee merkille, että Euroopan unionin naapuruston turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi ja siitä on tullut vähemmän ennustettava; toteaa, että uhat ovat sekä perinteisiä että perinteisistä poikkeavia ja niitä aiheuttavat sekä valtiot että valtioista riippumattomat alueelliset ja maailmanlaajuiset toimijat;
B. toteaa, että kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta ja vakautta uhkaavat vakavasti monenlaiset seikat, kuten Venäjän federaation, Yhdysvaltain, Intian, Pakistanin ja Israelin kaltaisten ydinasevaltioiden suhteiden huononeminen sekä Korean demokraattisen kansantasavallan ydinasevalmiuksien kasvaminen;
C. toteaa, että biologisten ja kemiallisten joukkotuhoaseiden leviäminen ollaan minimoimassa ja vähitellen pysäyttämässä, kun pannaan kansainvälisellä tasolla tehokkaasti täytäntöön vuoden 1972 biologisia ja toksiiniaseita koskeva yleissopimus (BTWC) sekä kemiallisia aseita koskeva yleissopimus (CWC); toteaa kuitenkin, että ydinjoukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen muodostaa edelleen yhden vakavimmista huolenaiheista maailmanlaajuiselle yhteisölle;
D. ottaa huomioon, että tammikuussa 2016 yhdeksällä valtiolla – Yhdysvallat, Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Israel ja Korean demokraattinen kansantasavalta – oli hallussaan yhteensä noin 15 395 ydinasetta verrattuna noin 15 850 ydinaseeseen vuonna 2015;
E. pitää ensisijaisen tärkeänä estää terroristijärjestöjä ja uusia valtioita saamasta haltuunsa ydinaseita ja käyttämästä niitä, vähentää kaikkia ydinasearsenaaleja ja poistaa ne sekä siirtyä kohti ydinaseetonta maailmaa;
F. toteaa, että konkreettisissa askelissa kohti ydinaseriisuntaa ei ole edistytty ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa sovitulla tavalla; toteaa, että ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa keskityttiin jälleen ydinaseiden humanitaarisiin vaikutuksiin;
G. toteaa, että etusijalle on jatkuvasti asetettava se, että vahvistetaan edelleen keskeisiä leviämisen estämisen ja aseriisunnan tavoitteita, jotka sisältyvät ydinsulkusopimuksen kolmeen pilariin (leviämisen estäminen, aseriisunta ja yhteistyö ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla);
H. ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneet ydinasevaltiot ovat nykyaikaistamassa ja parantamassa ydinasearsenaalejaan ja viivyttämässä toimia ydinasearsenaaliensa vähentämiseksi tai poistamiseksi ja ydinasepelotteeseen perustuvasta sotilasdoktriinista luopumiseksi;
I. ottaa huomioon, että Venäjä ja Yhdysvallat jatkavat vuonna 2021 päättyvän uuden strategisia ydinaseita koskevan sopimuksen (START) täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että Venäjän federaatio ei ole vastannut Yhdysvaltain viralliseen ehdotukseen START-sopimuksen jälkeistä aikaa koskevien neuvottelujen käynnistämisestä ja että ei vielä ole päästy neuvottelemaan uuden START-sopimuksen jatkajasta, jolla voitaisiin vähentää ei-strategisia ja strategisia ydinaseita niistä luopumista silmällä pitäen;
J. ottaa huomioon, että ydinaseiden koeräjäytykset ja/tai kaikki muut ydinräjäytykset uhkaavat kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja heikentävät aseriisuntaa ja leviämisen estämistä koskevaa maailmanlaajuista järjestelyä; ottaa huomioon, että ydinkoekielto on tehokkain muodollinen tapa estää ydinasekokeet ja kaikki muut ydinräjäytykset; ottaa huomioon, että vuonna 2016 tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun täydellistä ydinkoekieltoa koskeva sopimus avattiin allekirjoituksia varten 24. syyskuuta 1996;
K. ottaa huomioon, että kaikista yrityksistä huolimatta Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiskonferenssia ei ole saatu kutsuttua koolle joulukuuhun 2012 mennessä ydinsulkusopimuksen sopimusvaltioiden vuoden 2010 tarkistuskonferenssin yhteydessä saavuttaman yksimielisyyden mukaisesti;
L. ottaa huomioon, että Yhdysvaltain Turkkiin sijoitettujen ydinaseiden turvallisuus on joutunut lähemmän tarkastelun kohteeksi Syyrian aseellisen konfliktin valossa;
M. ottaa huomioon, että asevalvonta ja leviämisen estämistä koskevat sopimukset ovat tärkeä osa Euroopan kylmän sodan jälkeistä turvallisuusjärjestelyä, joka näyttää nyt yhä hauraammalta Venäjän Ukrainaan kohdistaman aggression vuoksi;
N. ottaa huomioon, että 5. joulukuuta 2015 tuli kuluneeksi 20 vuotta Budapestin muistion allekirjoittamisesta; ottaa huomioon, että Ukraina on noudattanut kaikkia sen määräyksiä ja ryhtynyt ennakoiviin toimiin ydinaseriisunnassa ja ydinaseiden leviämisen estämisessä päinvastoin kuin Venäjän federaatio, joka on rikkonut omia sitoumuksiaan miehittämällä osan Ukrainan alueesta (Krim) ja käynnistämällä aseellisen hyökkäyksen Itä-Ukrainassa; katsoo, että tämä tilanne on luonut vaarallisen ennakkotapauksen, jossa maa, joka oli taannut Ukrainan turvallisuuden vastauksena Ukrainan päätökselle liittyä ydinsulkusopimukseen ydinaseettomana valtiona, rikkoi Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sekä heikensi ja vakavasti vahingoitti paitsi koko välineen uskottavuutta niin myös ydinasevaltion tarjoamia negatiivisia turvatakuita ja ydinsulkusopimusta itseään sekä ajatusta maailmanlaajuisen ydinaseriisunnan ja leviämisen estämisen edistämisestä kanainvälisen oikeuden ja monenvälisten sopimusten pohjalta;
O. ottaa huomioon, että Venäjä on sijoittanut ydiniskuun kykeneviä lyhyen kantaman Iskander-ohjuksia Kaliningradiin järjestääkseen harjoituksia ja ylilentoja, joissa käytetään ydinasekelpoisia järjestelmiä, ja ottaa huomioon, että Venäjä on päättänyt keskeyttää Yhdysvaltain kanssa vuonna 2000 tehdyn plutoniumin hävittämistä ja käsittelyä koskevan sopimuksen, mikä on lisännyt huolta siitä, että Venäjä nojaa entistä enemmän ydinaseisiin;
P. ottaa huomioon, että unionilla on keskeinen rooli Iranin kanssa tehdyn yhteisen kattavan toimintasuunnitelman osapuolena, mukaan luettuna sen rooli sopimuksen täytäntöönpanoa valvovan yhteisen komission täysjäsenenä;
Q. ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta suoritti 9. syyskuuta 2016 viidennen ydinkokeensa vain joitakin kuukausia 6. tammikuuta 2016 järjestetyn kokeen jälkeen; ottaa huomioon, että tämä testi, jonka Korean demokraattinen kansantasavalta väitti olleen ”onnistunut vetypommitesti”, rikkoo selkeästi maalla YK:n turvallisuusneuvoston mukaisesti olevia kansainvälisiä velvoitteita ja Koreoiden välistä vuoden 1992 ydinaseettomuusjulistusta, jonka mukaan kumpikaan Korea ei kehitä tai pidä hallussaan ydinaseita; katsoo, että kaikkien joukkotuhoaseiden mutta erityisesti ydinaseiden ja niiden maalinsaattamisjärjestelmien leviäminen on uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle; ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta ilmoitti vuonna 2003 vetäytyvänsä ydinsulkusopimuksesta, on suorittanut ydinkokeita vuodesta 2006 ja ilmoitti vuonna 2009 virallisesti kehittäneensä ydinaseen pelotteeksi, mikä merkitsee sitä, että sen naapureilleen Kaakkois-Aasiassa sekä alueelliselle ja kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle muodostama uhka on voimistunut;
R. ottaa huomioon, että Euroopan vuoden 2003 turvallisuusstrategiassa todettiin, että joukkotuhoaseiden leviäminen muodostanee suurimman uhan turvallisuudellemme, mukaan luettuna joukkotuhoaseita koskevan kilpavarustelun mahdollisuus, ja että unioni on sitoutunut siihen, että monenvälisiä sopimusjärjestelyjä noudatetaan yleismaailmallisesti ja että sopimuksia ja niiden todentamissäännöksiä vahvistetaan; ottaa huomioon, että EU:n vuoden 2016 globaalistrategiassa ei mainita joukkotuhoaseita, leviämisen estämistä ja asevalvontaa;
S. ottaa huomioon, että unioni ei ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssiin valmistautumisen yhteydessä valitettavasti pystynyt sopimaan yhteisestä kannasta ydinaseriisuntaan ja tunnusti ensimmäistä kertaa, että ydinaseiden seurauksista tuotiin esiin ”erilaisia näkemyksiä”, ja että ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssissa ei pystytty hyväksymään loppuasiakirjaa, koska konferenssissa oltiin eri mieltä alueellisista pyrkimyksistä joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen luomiseksi Lähi-itään;
T. ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut hyödyntämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä, jotta voidaan ehkäistä, estää, pysäyttää ja mahdollisuuksien mukaan lakkauttaa ydinaseiden leviämistä edistäviä maailmanlaajuisesti huolestuttavia ohjelmia, mikä on todettu selkeästi Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymässä joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisessa EU:n strategiassa;
1. on hyvin huolissaan alueellisen ja kansainvälisen turvallisuuden huononemisesta, ydinaseiden merkityksen kasvusta tässä yhteydessä sekä tehokkaiden aseriisuntatoimien ja leviämistä estävien toimien toteutuksen puutteesta;
2. kehottaa kaikkia ydinasevaltioita toteuttamaan konkreettisia väliaikaisia toimia ydinaseiden räjäytysriskin pienentämiseksi, mukaan luettuina ydinaseiden valmiusasteen alentaminen ja ydinaseiden siirto käyttövalmiudesta varastoon, ydinaseilla sotilasdoktriinissa olevan merkityksen vähentäminen ja kaikentyyppisten ydinaseiden nopea vähentäminen;
3. on hyvin huolissaan keskipitkän matkan ydinaseita (INF) koskevan sopimuksen mahdollisesta rikkomisesta;
4. tukee vuoden 2016 ydinturvallisuushuippukokousta, jossa tunnustettiin, että ydinmateriaalin laiton kauppa ja käyttö uhkaa välittömästi ja vakavasti koko maailman turvallisuutta; odottaa, että toteutetaan kaiken asemateriaalin täydellinen jäljittäminen ja fyysinen turvaaminen;
5. pitää myönteisenä, että Yhdistyneiden kansakuntien avoin työryhmä on saattanut loppuun työnsä ydinaseriisuntaa koskevien monenvälisten neuvottelujen (OWEG) edistämisessä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman (A/RES/70/33) mukaisesti; pitää myönteisenä OEWGin loppukertomukseen (A/71/371) sisältynyttä YK:n yleiskokouksen suositusta, joka hyväksyttiin laajalla tuella 19. elokuuta 2016 ja jonka mukaan vuonna 2017 kutsutaan kokoon kaikille valtioille avoin konferenssi neuvottelemaan ydinaseiden kieltämistä koskevasta oikeudellisesti sitovasta välineestä, jolla pyritään niiden täydelliseen poistamiseen; katsoo, että tämä vahvistaa ydinsulkusopimukseen sisältyviä leviämisen estämisen ja aseriisunnan tavoitteita ja velvoitteita ja auttaa luomaan olosuhteet globaalille turvallisuudelle ja ydinaseettomalle maailmalle;
6. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tällaisen konferenssin koollekutsumista vuonna 2017 ja osallistumaan siihen liittyviin toimiin rakentavasti; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa Federica Mogherinia ja Euroopan ulkosuhdehallintoa osallistumaan rakentavasti vuoden 2017 neuvottelukonferenssin toimintaan;
7. palauttaa mieleen, että täydellistä ydinkoekieltoa koskeva sopimus avattiin allekirjoitettavaksi 23. syyskuuta 1996, ja korostaa, että yleismaailmallinen ja kansainvälisesti ja tehokkaasti todennettava koekieltosopimus on tehokkain tapa kieltää ydinaseiden koeräjäytykset ja kaikki muut ydinräjäytykset;
8. kehottaa täydellistä ydinkoekieltoa koskevan sopimuksen liitteessä II jäljellä olevia valtioita, joiden ratifiointia sopimuksen voimaatulo edellyttää, allekirjoittamaan ja/tai ratifioimaan sopimuksen kiireellisesti, jotta tälle tärkeälle kansainväliselle välineelle saataisiin viipymättä täysi oikeusvaikutus; pitää tässä suhteessa myönteisenä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2310 (2016) hyväksymistä;
9. arvostaa CTBTO:n valmistelutoimikunnan aikaansaamaa merkittävää edistystä, kun se on saanut valmiiksi tehokkaan kansainvälisen valvontajärjestelmänsä ja käyttää sitä, mikä edistää ilman sopimuksen voimaantuloakin alueellista vakautta merkittävänä luottamusta lisäävänä toimena ja vahvistaa ydinaseiden leviämisen torjumista ja aseriisuntaa ja tuo valtioille uusia tieteellisiä ja siviilialan hyötyjä; on vakuuttunut siitä, että CTBTO:n valmistelutoimikunta turvautuu jatkossakin valtioiden antamaan rahoitukseen valvontajärjestelmän toiminnan jatkamiseksi;
10. kehottaa ydinasevaltioita luopumaan ydinasevalmiuden käyttöön perustuvista strategisista suunnitelmista tulevaisuudessa; kehottaa syventämään vuoropuhelua kaikkien ydinasevaltioiden kanssa ydinkärkien varastojen asteittaiseen pienentämiseen tähtäävien yhteisten tavoitteiden edistämiseksi; tukee erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän toimia sijoitettujen ydinaseidensa vähentämiseksi uudessa START-sopimuksessa sovitulla tavalla;
11. toteaa, että lyhyen kantaman, taktisten ja tiettyjen substrategisten ydinkärkien poistaminen Euroopan alueelta voisi auttaa saavuttamaan edellytykset uusien ydinaseettomien vyöhykkeiden perustamiselle, mikä auttaisi täyttämään ydinsulkusopimukseen sisältyvät asesulku- ja aseriisuntavelvoitteet luoden samalla ennakkotapauksen ydinaseriisunnan jatkamista varten;
12. pitää ydinaseettomien vyöhykkeiden perustamista positiivisena askeleena kohti ydinaseetonta maailmaa; katsoo tältä osin, että Lähi-itään perustettava ydinaseeton vyöhyke olisi perusedellytys sille, että alueella voidaan saavuttaa kestävä ja kattava rauha; on tässä yhteydessä erittäin pettynyt siihen, että ydinsulkusopimukseen perustuvaa vuoden 2012 konferenssia joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-itään ei onnistuttu järjestämään;
13. tukee lisäponnisteluja IAEA:n toimivallan lujittamiseksi, mukaan luettuna IAEA:n ydinmateriaalivalvontasopimusten lisäpöytäkirjojen soveltamisen laajentaminen ja muu toiminta luottamusta lisäävien toimenpiteiden toteuttamiseksi;
14. katsoo, että yhteinen kattava toimintasuunnitelma, joka tunnetaan myös Iranin ydinsopimuksena, oli merkittävä saavutus monenväliselle diplomatialle ja erityisesti eurooppalaiselle diplomatialle ja että sen avulla voidaan parantaa huomattavasti EU:n ja Iranin suhteita sekä edistää koko alueen vakautta; katsoo, että sopimuksen tinkimättömän ja täysimääräisen täytäntöönpanon varmistaminen on nyt kaikkien osapuolten vastuulla; pitää myönteisenä, että on perustettu yhteinen komissio, jossa ovat edustettuina Iran ja E3/EU+3 (Kiina, Ranska, Saksa, Venäjän federaatio, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat) yhdessä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa; tukee täysin korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa tämän toimiessa ydinsopimuksella perustetun yhteisen komission koordinaattorina ja katsoo, että ydinsopimuksen tiukka ja täysimääräinen täytäntöönpano on äärimmäisen tärkeää;
15. tuomitsee Korean demokraattisen kansantasavallan viimeisimet ydinkokeet ja sen, että maa on torjunut lukuisia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, mukaan luettuna viimeisin 2. maaliskuuta 2016 annettu päätöslauselma (2070); kehottaa Korean demokraattista kansantasavaltaa pidättymään uusista provokaatioista luopumalla ydinohjelmastaan ja ballististen ohjusten ohjelmastaan täydellisesti, todennettavasti ja peruuttamattomasti, lopettamaan kaikki niihin liittyvät toimet ja noudattamaan välittömästi kaikkia kansainvälisiä velvoitteitaan, mukaan luettuina YK:n turvallisuusneuvoston ja IAEA:n hallintoneuvoston päätöslauselmat sekä muut kansainväliset aseidenriisunta- ja asesulkunormit, ja palaamaan neuvottelupöytään; kehottaa Korean demokraattista kansantasavaltaa allekirjoittamaan ja ratifioimaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen viipymättä; vahvistaa halunsa ratkaista Korean demokraattisen kansantasavallan ydinasekysymykset diplomaattisesti ja poliittisesti; kehottaa Kiinaa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä kohdistamaan Korean demokraattiseen kansantasavaltaan johdonmukaista painostusta;
16. pitää myönteisenä joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien lausekkeiden sisällyttämistä EU:n ja kolmansien maiden sopimuksiin ja toimintasuunnitelmiin; korostaa, että EU:n kaikkien kumppanimaiden on pantava täytäntöön kaikki nämä toimet poikkeuksitta;
17. pitää EU:n globaalistrategian esittelyä tervetulleena ja kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa seurantatoimena päivittämään ja laajentamaan vuonna 2003 laadittua joukkotuhoaseiden vastaista unionin strategiaa ja vuoden 2009 uusia toimintalinjoja sekä ottamaan edellä kuvatut kysymykset ja ohjelmat huomioon, jotta unionista voidaan tehdä kantava voima vahvistettaessa ja edistettäessä monenvälisiä ydinaseriisunta- ja asesulkusopimuksia;
18. pitää myönteisenä näiden asioiden säännöllistä pohtimista EU:n asesulkukonsortiossa ja muissa kansalaisyhteiskunnan järjestöissä ja ajatushautomoissa ja kehottaa EU:n asesulkukonsortiota laajentamaan esityslistaansa ja sisällyttämään siihen aseriisuntakysymykset yhtäläiseltä pohjalta;
19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman jäsenvaltioille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, YK:n pääsihteerille, YK:n aseriisuntavaltuutetulle, täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestölle ja IAEA:n pääjohtajalle.