Päätöslauselmaesitys - B8-1166/2016Päätöslauselmaesitys
B8-1166/2016

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Pohjois-Irakin/Mosulin tilanteesta

24.10.2016 - (2016/2956(RSP))

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Lars Adaktusson, Cristian Dan Preda, Elmar Brok, Esther de Lange, György Hölvényi, Michèle Alliot-Marie, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska PPE-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-1159/2016

Menettely : 2016/2956(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-1166/2016
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-1166/2016
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B8-1166/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma Pohjois-Irakin/Mosulin tilanteesta

(2016/2956(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja erityisesti Irakin tilanteesta 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman[1], Irakin ja Syyrian tilanteesta sekä IS:n hyökkäyksestä ja vähemmistöjen vainoamisesta 18. syyskuuta 2014 antamansa päätöslauselman[2] ja erityisesti sen 4 kohdan, aiheesta ”Irak: naisten kidnappaukset ja huono kohtelu” 26. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman[3], erityisesti IS‑järjestöön liittyvästä humanitaarisesta kriisistä Irakissa ja Syyriassa 12. helmikuuta antamansa päätöslauselman[4] ja erityisesti sen 27 kohdan, Isisin Lähi-idässä viime aikoina suorittamista hyökkäyksistä ja sieppauksista erityisesti assyrialaisia kohtaan 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman[5] ja erityisesti sen 2, 5 ja 8 kohdan, vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2013 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman[6] ja erityisesti sen 129 ja 211 kohdan, EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston vuoden 2015 istuntoa varten 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman[7] ja erityisesti sen 66 ja 67 kohdan, ISIS/Da'esh-järjestön harjoittamasta kulttuurikohteiden tuhoamisesta 30. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman[8], kristittyjen vainosta maailmassa ja terroristijärjestö al-Shabaabin tekemistä opiskelijoiden surmista Keniassa 30. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman[9] sekä niin kutsutun Isisin/Da’eshin järjestelmällisesti toteuttamasta uskonnollisten vähemmistöjen joukkomurhasta 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman[10] ja erityisesti sen 11, 12 ja 14 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston vahvistamat päätelmät 23. toukokuuta 2016 Syyriaa ja Irakia sekä Isisin/Da’eshin muodostamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta, 14. joulukuuta 2015 Irakista, 16. maaliskuuta 2015 Syyriaa ja Irakia sekä Isisin/Da’eshin muodostamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta, 20. lokakuuta 2014 Daeshin aiheuttamasta kriisistä Syyriassa ja Irakissa, 30. elokuuta 2014 Irakista ja Syyriasta, 14. huhtikuuta 2014 ja 12. lokakuuta 2015 Syyriasta ja 15. elokuuta 2015 Irakista,

–  ottaa huomioon muun muassa EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi, EU:n suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi, EU:n suuntaviivat naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta, EU:n politiikan suuntaviivat suhteissa kolmansiin maihin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rangaistukseen liittyvissä kysymyksissä, EU:n suuntaviivat lapsista aseellisissa selkkauksissa, EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi ja sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (jäljempänä varapuheenjohtaja / korkea edustaja) julkilausumat Irakista ja Syyriasta,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa 27. tammikuuta 2016 hyväksytyn päätöslauselman 2091 (2016) Syyrian ja Irakin vierastaistelijoista,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat Irakista ja erityisesti päätöslauselmat 2299 (2016) ja 2249 (2015), joissa tuomitaan Da’eshin viimeaikaiset terrori-iskut,

–  ottaa huomioon YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean yhteenvedon Irakin esittämästä raportista 2. lokakuuta 2013, YK:n lasten oikeuksien komitean yhteenvedon Irakin esittämästä raportista 3. maaliskuuta 2015, YK:n tahdonvastaisia katoamisia käsittelevän komitean yhteenvedon Irakin esittämästä raportista 13. lokakuuta 2015, YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia käsittelevän komitean yhteenvedon Irakin esittämästä raportista 27. lokakuuta 2015 ja YK:n ihmisoikeuskomitean yhteenvedon Irakin esittämistä huomautuksista 3. joulukuuta 2015,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Mosulin vapautus Isis-järjestöltä on alkanut ja Pohjois-Irakin sisäisiä rajakiistoja koskevat ratkaisemattomat kysymykset voivat, jos Isisiä vastustavat asiaankuuluvat sotilaalliset toimijat ja koko kansainvälinen yhteisö eivät niitä ratkaise, estää alueen rehabilitoinnin ja siirtymään joutuneiden asukkaiden kotiinpaluun, mikä voi muodostaa uhan alueen haavoittuvien vähemmistöjen olemassaololle;

B.  ottaa huomioon, että Niniven tasanko, Tal Afar ja Sindžar sekä koko laajempi alue ovat olleet kristittyjen (kaldealaiset/syyrialaiset/assyrialaiset), jesidien, sunni- ja šiia-arabien, kurdien, šabakien, turkmeenien kakai-vähemmistön, sabianisti-mandeanistien ja muiden kotiseutuja ja he ovat eläneet siellä vuosisatoja yleisen moniarvoisuuden, vakauden ja yhteisöjen välisen yhteistyön hengessä huolimatta äärimmäisen väkivallan ja vainon jaksoista aina tämän vuosisadan alkuun asti ja siihen saakka, kun Isis miehitti suuren osan alueesta vuonna 2014;

C.  ottaa huomioon, että Irakin kristittyjen määrä oli yli 1,5 miljoonaa vuonna 2003 mutta on nyt supistunut alle 200 000–350 000:een, ja monet heistä elävät köyhyydessä ja epävarmuudessa;

D.  ottaa huomioon, että kristittyjen ja muiden vähemmistöjen läsnäololla Irakissa ja laajemmin Lähi-idässä on perinteisesti ollut suuri sosiaalinen merkitys, koska he ovat vaikuttaneet merkittävästi poliittiseen vakauteen, ja että näiden vähemmistöjen katoaminen alueelta horjuttaa tilannetta entisestään;

E.  ottaa huomioon, että parlamentti totesi 4. helmikuuta 2016, että ”ISIS/Da’esh toteuttaa kansanmurhaa kristittyjä ja jesidejä sekä sellaisia muita uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä vastaan, jotka eivät yhdy sen tulkintaan islamista”, ja että ”vaino, julmuudet ja kansainväliset rikokset ovat sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan”;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan neuvosto, Yhdysvaltain ulkoministeriö ja kongressi, Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti, Australian parlamentti sekä muut kansakunnat ja instituutiot ovat yhdessä parlamentin kanssa todenneet, että Isisin julmuudet Irakin uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä vastaan sisältävät sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhan;

G.  ottaa huomioon, että parlamentti on pyytänyt kansainvälistä yhteisöä ja sen jäsenvaltioita, mukaan luettuna unioni ja sen jäsenvaltiot, varmistamaan tarvittavat turvallisuusolot ja -näkymät, jotta kaikki, jotka ovat joutuneet lähtemään kotiseudultaan tai jotka on väkisin siirretty kotoaan, voivat mahdollisimman pian käyttää oikeuttaan palata kotiseudulleen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 13 artiklan 2 kohdassa sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla sekä suojata kotinsa, maansa sekä kiinteän ja irtaimen omaisuutensa sekä kirkkonsa ja uskonnolliset ja kulttuuriset kohteet, ja elää turvallista ja ihmisarvoista elämää nyt ja tulevaisuudessa sekä osallistua yhdenvertaisina kansalaisina täysimääräisesti oman maansa sosiaaliseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen todellisuuteen;

H.  ottaa huomioon, että Pohjois-Irakin vapauttaminen Isisiltä voisi johtaa kotiseudulta siirtymisen uuteen kasvuun ja muuttovirtojen voimistumiseen, mikä uskonnollisten johtajien mukaan tekee hyvin todennäköiseksi sen, että loputkin kristityt poistuvat maasta, jolleivat myös uskontoon perustuvat avustusjärjestöt pääse osallistumaan koordinoituun humanitaariseen operaatioon;

I.  ottaa huomioon, että parlamentti on pitänyt tärkeänä, että kansainvälinen yhteisö tarjoaa suojelua ja apua, myös sotilaallista suojelua ja apua, kansainvälisen oikeuden mukaisesti kaikille niille, jotka ovat joutuneet niin kutsutun ISISin/Da’eshin ja muiden terroristijärjestöjen hyökkäysten kohteeksi Lähi-idässä, kuten etnisille ja uskonnollisille vähemmistöille, ja että tällaiset ryhmät osallistuvat tuleviin kestäviin poliittisiin ratkaisuihin;

J.  ottaa huomioon, että parlamentti korostaa, että on tärkeää varmistaa turvasatama kaldealaisille/assyrialaisille/syyrialaisille ja muille vaarassa oleville ryhmille Niniven tasangolla Irakissa, ja toteaa, että tällä alueella on perinteisesti elänyt monia etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä sovussa keskenään;

K.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmassa 60/1 (2005) todetaan, että kukin valtio vastaa väestönsä suojelemisesta kansanmurhalta, sotarikoksilta, etnisiltä puhdistuksilta ja rikoksilta ihmisyyttä vastaan;

L.  ottaa huomioon, että Irakin perustuslain 2 pykälässä taataan kaikkien henkilöiden täydet uskonnolliset oikeudet uskonnon ja sen harjoittamisen vapauteen;

M.  ottaa huomioon, että Irakin perustuslain 125 pykälässä taataan eri kansallisuuksien, kuten turkmeenien, kaldealaisten, assyrialaisten, ja kaikkien muiden ryhmien hallinnolliset, poliittiset, kulttuuriset ja koulutukselliset oikeudet;

N.  ottaa huomioon, että sotilaalliset toimijat pakottavat Isis-järjestöä perääntymään Pohjois-Irakissa yhdessä Irakin turvallisuusjoukkojen, kurdien paikallishallituksen Peshmerga-joukkojen ja kansalliseen turvallisuusoperaatioon osallistuvien paikallisten turvallisuusjoukkojen kanssa;

O.  katsoo, että jos Niniven tasangon, Tal Afarin ja Sindžarin alkuperäisyhteisöt kotiutetaan entisille asuinseuduilleen ja niiden talous saatetaan jaloilleen tavalla, joka antaa erilaisille etnisille ja uskonnollisille yhteisöille mahdollisuuden kukoistaa, se edistää Irakin vakautta ja kansainvälisen yhteisön turvallisuusetuja;

P.  katsoo, että Niniven tasangon, Tal Afarin ja Sindžarin yhteisöjen paikallinen itsemääräämisoikeus ja turvallisuuden suojaaminen Irakin liittovaltion puitteissa merkitsisi kyseisen alueen alkuperäiskansojen perusihmisoikeuksien ja myös omistusoikeuden palauttamista ja säilyttämistä;

Q.  ottaa huomioon, että useat kristityt (kaldealaiset/syyrialaiset/assyrialaiset) johtajat sekä jesidi- ja turkmeenijohtajat ovat ilmaisseet tukevansa autonomista hallinnollista aluetta, johon kuuluvat Niniven tasanko, Tal Afar ja Sindžar;

R.  ottaa huomioon, että Irakin pääministeri Haider al-Abadi totesi, 15. huhtikuuta 2015, että ”jos emme hajauta hallintoa, maa hajoaa, eikä hajauttamisella mielestäni ole rajoja”;

1.  tukee Irakin tasavallan ja sen kansan tunnustusta sille, että Niniven tasangolle, Tal Afariin ja Sindžariin perustetaan poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti elinkelpoiset ja kestävät provinssit tavalla, joka vastaa alkuperäiskansojen itsehallinnon laillista ilmentämistä;

2.  korostaa, että Niniven tasangon, Tal Afarin ja Sindžarin siirtymään joutuneilla alkuperäiskansoilla, joista monet ovat siirtyneet Irakiin, on oikeus palata entisille kotiseuduilleen ja että tämän olisi oltava Irakin hallituksen poliittisena painopisteenä, jolla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kansainvälisen yhteisön tuki;

3.  korostaa, että kun Niniven tasangon, Tal Afarin ja Sindžarin alkuperäiskansat palaavat kotiseuduilleen Irakin hallituksen ja kurdien paikallishallituksen tuella, näiden henkilöiden perusihmisoikeudet on täysin palautettava, mukaan luettuna omistusoikeus, joka ylittää kaikkien muiden omistusoikeutta koskevat vaatimukset;

4.  korostaa, että Niniven tasangon, Tal Afarin ja Sindžarin alkuperäisyhteisöillä – kristityillä (kaldealaiset/syyrialaiset/assyrialaiset), jesideillä, turkmeeneilla ja muilla – on oikeus turvaan, turvallisuuteen ja itsemääräämiseen Irakin tasavallan liittovaltiorakenteessa;

5.  kehottaa Irakin hallitusta ja kurdien aluehallitusta sekä unionia ja sen jäsenvaltioita, kansainvälistä yhteisöä ja kansainvälisiä toimijoita turvaamaan Niniven tasangon, Tal Afarin ja Sindžarin alueellisen koskemattomuuden ja turvallisuuden;

6.  kehottaa Irakin hallitusta ja sen kansainvälisiä kumppaneita asettamaan etusijalle Irakin tasavallan kiistanalaisia sisäisiä rajoja koskevien kysymysten rauhanomaisen ratkaisemisen;

7.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita, Isisin vastaista liittoutumaa, kansainvälistä yhteisöä ja kansainvälisiä toimijoita tekemään yhteistyötä Irakin tasavallan kansallisen hallituksen ja paikallisten hallitusten kanssa, jotta Niniven tasangolla, Tal Afarissa ja Sindžarissa voidaan saavuttaa kestävä turvallisuusratkaisu;

8.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita sekä YK:ta ja sen jäsenvaltioita yhteistyössä Irakin tasavallan kansallisen hallituksen ja paikallisten hallitusten sekä kaikkien asiaankuuluvien kansallisten tai kansainvälisten toimijoiden kanssa valvomaan, että Niniven tasangon, Tal Afarin ja Sindžarin alkuperäiskansat, jotka ovat tällä hetkellä sisäisesti siirtymään joutuneita, pakolaisia tai muualla turvapaikkaa hakeneita henkilöitä, voivat uudelleenintegroitua rauhanomaisesti entiselle kotiseudulleen;

9.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita sekä YK:ta ja sen jäsenvaltioita auttamaan Irakin tasavallan kansallista hallitusta ja paikallisia hallituksia, mukaan luettuna kurdien aluehallitus, muodostamaan Niniven tasangon, Tal Afarin ja Sindžarin erilliset alueet, joissa ovat poliittisesti edustettuina alueen alkuperäiskansat ja yhteisöt; korostaa, että Niniven tasangon, Sindžarin ja Tal Afarin tulevat hallinnot tarvitsevat pätevää valmiuksien rakentamista, ja korostaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden ja kansainvälisen yhteisön on annettava erityistä koulutusta;

10.  kannustaa unionia ja sen jäsenvaltioita sekä kansainvälistä yhteisöä auttamaan Irakin hallitusta panemaan täytäntöön päätöksen Niniven tasangon provinssin perustamisesta Irakin hallituksen 21. tammikuuta 2014 tekemän päätöksen mukaisesti sekä panemaan täytäntöön hajauttamishankkeen myös perustamalla provinssit Tal Afariin ja Sindžariin ja auttamaan uusia provinssihallintoja saavuttamaan täyden potentiaalinsa tavalla, joka vastaa alkuperäiskansojen itsehallinnon laillista ilmentämistä;

11.  kannustaa unionin jäsenvaltioita lisäämään paikalliset turvallisuusjoukot tukeen oikeutettujen joukkojen luetteloon; katsoo, että paikallisten turvallisuusjoukkojen olisi käsitettävä paikalliset joukot, jotka ovat sitoutuneet suojelemaan haavoittuvia etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöyhteisöjä Niniven tasangolla, Tal Afarissa, Sindžarissa ja muualla jihadisti-salafismin uhalta; kehottaa unionin jäsenvaltioita toimittamaan varusteita paikallisille turvallisuusjoukoille niiden kotimaiden pitkän aikavälin suojelua varten;

12.  kehottaa Irakin hallitusta unionin ja sen jäsenvaltioiden tuella tarjoamaan keinot miinanraivaukseen alueilla, joita Isis aikaisemmin miehitti, sekä tekemään yhteistyötä vähemmistöjä edustavien paikallisten neuvostojen kanssa, jotta turvataan toimiva koordinointi ja vältetään viivytykset, jotka estäisivät pakolaisten ja sisäisesti siirtymään joutuneiden paluun;

13.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita sekä kansainvälistä yhteisöä tehostamaan ponnistelujaan, jotta voidaan vastata humanitaarisiin haasteisiin, jotka koettelevat Irakin kansaa ja erityisesti lapsia, vanhuksia, raskaana olevia naisia ja muita haavoittuvia henkilöitä, ja kehottaa kaikkia osapuolia sallimaan humanitaarisen avun toimittamisen esteittä; korostaa, että Niniven alueella tarvitaan vapauttamisen edetessä laajamittaista humanitaarista operaatiota; painottaa, että uskontoon perustuvat avustusjärjestöt on otettava mukaan koordinoituun humanitaariseen toimintaan erityisesti siirtymään joutuneiden etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen tueksi;

14.  korostaa Mosulin merkitystä koko Irakin kannalta ja kehottaa Irakin hallitusta turvaamaan vähemmistöjen edustuksen Mosulin uudessa hallinnossa; katsoo, että pakolaisten ja sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden paluu riippuu uuden hallinnon vakaudesta; korostaa vähemmistöjen oikeutta poliittiseen edustukseen ja omistusoikeuksiensa palauttamiseen; korostaa, että alueella tarvitaan kipeästi tasapainoista tiedonvälitystä, jolla edistetään rauhaa ja torjutaan jihadistis-salafistisen ideologian leviämisen jatkumista sen jälkeen, kun Isisin miehitys Mosulissa päättyy; kannustaa tukemaan hankkeita, joilla tuetaan maltillista tiedonvälitystä ja torjutaan vihapuhetta;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Irakin hallituksille ja edustajien neuvostolle, Kurdistanin aluehallitukselle ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.