PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan unionin painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnoissa vuonna 2017
13.3.2017 - (2017/2598(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marie-Christine Vergiat, Marisa Matias, Ángela Vallina, Merja Kyllönen, Lola Sánchez Caldentey, Miguel Urbán Crespo, Tania González Peñas, Xabier Benito Ziluaga, Estefanía Torres Martínez, Neoklis Sylikiotis, Takis Hadjigeorgiou, Dimitrios Papadimoulis, Kostadinka Kuneva, Stelios Kouloglou, Kostas Chrysogonos, Barbara Spinelli, Maria Lidia Senra Rodríguez, Javier Couso Permuy GUE/NGL-ryhmän puolesta
B8-0184/2017
Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionin painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2017
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvostosta,
– ottaa huomioon ihmisoikeusneuvoston 34. istunnon, joka pidetään 27. helmikuuta–24. maaliskuuta 2017,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi taattava ihmisoikeuksien kunnioittaminen kaikessa sisä- ja ulkopolitiikassaan ja varmistettava politiikkojen johdonmukaisuus, jotta voidaan vahvistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden asemaa ihmisoikeusneuvostossa ja lisätä niiden uskottavuutta;
B. ottaa huomioon, että ihmisoikeusneuvosto kokoontuu 34. sääntömääräiseen istuntoonsa 27. helmikuuta–24. maaliskuuta 2017; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan valtuuskunta matkustaa tähän Genevessä pidettävään 34. istuntoon kuten menneinä vuosina ihmisoikeusneuvoston muihin istuntoihin; ottaa huomioon, että ihmisoikeusneuvostolla on kaksi muutakin istuntoa vuonna 2017;
C. ottaa huomioon, että ihmisoikeusneuvostoon kuuluu tällä hetkellä seitsemän EU:n jäsenvaltiota: Saksa (vuoden 2018 loppuun), Belgia (vuoden 2018 loppuun), Latvia (vuoden 2017 loppuun), Alankomaat (vuoden 2017 loppuun), Portugali (vuoden 2017 loppuun), Yhdistynyt kuningaskunta (vuoden 2017 loppuun) ja Slovenia (vuoden 2018 loppuun);
D. katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden työtä ihmisoikeusneuvoston kanssa ja ihmisoikeusneuvostossa ja ylipäänsä kaikkien YK:n elinten kanssa on koordinoitava paremmin ja lujitettava, jotta ihmisoikeusneuvoston suositukset voidaan ottaa paremmin huomioon ja panna tehokkaammin täytäntöön unionin sisäisessä ja ulkoisessa ihmisoikeuspolitiikassa; katsoo, että unionin valtuuskunnat tulevat ihmisoikeusneuvoston istuntoihin liian usein vain esittelemään omia painopisteitään eivätkä ota huomioon YK:n ja ihmisoikeusneuvoston työtä ihmisoikeuksien alalla;
Ihmisoikeusneuvoston työskentely ja organisaatio
1. kehottaa jälleen unionin jäsenvaltioita vastustamaan aktiivisesti kaikkia pyrkimyksiä vesittää ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus, jakamattomuus ja keskinäinen riippuvuus ja kehottaa niitä kannustamaan aktiivisesti ihmisoikeusneuvostoa torjumaan yhtäläisesti kaikenlaista syrjintää, olipa sen peruste mikä hyvänsä;
2. varoittaa käyttämästä ihmisoikeusneuvostoa omiin tarkoitusperiin; korostaa sen maakohtaisten päätöslauselmien merkitystä vakavia ihmisoikeusloukkauksia käsiteltäessä; korostaa, että ihmisoikeustilannetta on tärkeää arvioida puolueettomasti, avoimesti, valikoimattomasti, rakentavasti ja vastakkainasettelua välttäen ja että arvioinnin on perustuttava luotettaviin tietoihin ja vuorovaikutteiseen vuoropuheluun ja sen on katettava kaikki valtiot ja kohdeltava niitä yhtäläisesti; kehottaa unionin jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti näiden ihmisoikeusneuvostoa koskevien hyväksyttyjen periaatteiden täytäntöönpanoa;
3. painottaa, että ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi on tärkeää puuttua monissa maissa vallitsevan poliittisen epävakauden perimmäisiin syihin harjoittamalla kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista kehityspolitiikkaa ja toteuttamalla sosioekonomisia, poliittisia ja kulttuurisia toimenpiteitä;
4. toteaa, että Saudi-Arabia on ihmisoikeusneuvoston jäsen vuoteen 2019 saakka; tuomitsee jyrkästi laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset Saudi-Arabian kuningaskunnassa sekä sen, että maa käyttää jäsenyyttään ihmisoikeusneuvostossa torjuakseen niiden YK:n erityisraportoijien pyynnöt, jotka on nimetty tutkimaan väitteitä kidutuksesta, ilmaisu- ja mielipidevapauden loukkauksista ja teloituksista, aivan kuten se estää riippumattoman tutkimuksen suorittamisen Jemenin tilanteesta; tuomitsee sen, että ihmisoikeusneuvoston 33. istunnossa Saudi-Arabia sai jo toisena peräkkäisenä vuonna torpattua unionin ehdottaman päätöslauselman kansainvälisen tutkimuksen käynnistämisestä; pyytää unionia ehdottamaan päätöslauselmaa uudestaan YK:n apulaisihmisoikeusvaltuutetun Kate Gilmoren arvosteltua Jemenin kansallista tutkintakomissiota, joka asetettiin kansainvälistä tutkintakomissiota koskevan pyynnön jäätyä tuloksettomaksi, puolueettomuuden puutteesta ja suojelua koskevien perustavien normien noudattamatta jättämisestä;
5. panee tyytyväisenä merkille YK:n ihmisoikeusvaltuutetun vuosikertomukset ja etenkin sen, että niissä on kiinnitetty erityishuomiota Hondurasin, Kolumbian, Guatemalan, Kyproksen, Iranin, Sri Lankan, Jemenin, miehitettyjen palestiinalaisalueiden ja Itä-Jerusalemin, Syyrialle kuuluvan miehitetyn Golanin alueen, Afganistanin ja Guinean tilanteeseen;
6. ei hyväksy niin sanottuun suojeluvastuun käsitteeseen vetoamista, koska se on kansainvälisen oikeuden vastainen eikä ole riittävä oikeusperusta yksipuoliselle voimankäytölle; tuomitsee yksittäisten valtioiden, kuten Yhdysvaltojen ja Ranskan, tai Naton kaltaisten järjestöjen ryhtymisen maailmanpoliisiksi myös ilman YK:n valtuutusta tai sen ylittäen; tuomitsee myös ns. kohdennetut ilmaiskut ja ulkomaisten joukkojen sijoittamisen tiettyjen valtioiden alueelle; paheksuu Naton väliintuloa ja pyrkimyksiä korvata rauhanpalauttamis- ja vakauttamisoperaatiot, joiden täytäntöönpanosta ei ole laajaa yksimielisyyttä YK:n yleiskokouksessa;
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
7. pitää myönteisenä, että ihmisoikeusneuvostossa korostetaan taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistämistä ja suojelua sekä ihmisoikeuksien keskinäistä riippuvuutta ja jakamattomuutta; tähdentää jälleen, että taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia on pidettävä yhtä tärkeinä; huomauttaa, että korkeat työttömyysluvut, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntyminen ja jatkuvasti vaikeutuva terveys-, koulutus-, asumis-, liikenne- ja kulttuuripalvelujen saatavuus sekä näiden palvelujen laadun huononeminen ovat suuria haasteita; korostaa julkisen palveluntuotannon tärkeyttä näillä aloilla ja toteaa yksityistämisen ja vapauttamisen osaltaan heikentäneen joidenkin näiden oikeuksien toteutumista;
8. korostaa lisäksi, että demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeiden sisällyttäminen unionin tekemiin vapaakauppasopimuksiin ei ole tuottanut toivottua tulosta, sillä niitä ei ole otettu riittävästi huomioon, ja toteaa vapaakauppasopimusten johtaneen jopa perusoikeuksien ja etenkin taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien heikentymiseen tai loukkauksiin, asianomaisten väestöryhmien köyhtymiseen sekä siihen, että monikansalliset yritykset ovat monopolisoineet resurssit; pitää tarpeellisena ottaa käyttöön uusia yhteistyömuotoja, joilla edistetään kolmansien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä niiden väestön tarpeiden mukaan; katsoo, että säästötoimien ihmisoikeusvaikutusten lisäksi ihmisoikeusneuvoston olisi tutkittava ja tuotava esiin vapaakauppasopimusten vaikutuksia ja etenkin AKT-maiden kanssa tehtävien talouskumppanuussopimusten riskejä ja seurauksia;
9. katsoo, että kysymyksen maailman varallisuuden jakautumisesta olisi oltava ehdottomalla etusijalla ihmisoikeusneuvoston istunnoissa vuonna 2017, koska se on tärkein este taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiselle, ja katsoo, että unionin ja sen jäsenvaltioiden valtuuskunnan olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi;
10. pitää erittäin tärkeänä raporttia, jossa käsitellään lääkkeiden saatavuutta osana jokaisen ihmisen oikeutta parhaimpaan mahdolliseen fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen; pyytää unionin ja sen jäsenvaltioiden valtuuskuntaa edistämään lääkkeiden sekä laadukkaiden julkisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta kaikille ja ehdottamaan tutkimuksen käynnistämistä lääketeollisuuden roolista;
11. pitää tärkeänä myös raporttia, jossa käsitellään asianmukaista asumista osana oikeutta riittävään elintasoon; pyytää unionin ja sen jäsenvaltioiden valtuuskuntaa edistämään kaikkien mahdollisuutta laadukkaaseen asumiseen ilman syrjintää ja perusoikeutena;
12. pitää niin ikään tärkeänä raporttia oikeudesta ravintoon; huomauttaa, että YK:n jäsenvaltioiden olisi tehokkaammin edistettävä luonnonvarojen ja elintärkeiden resurssien saatavuutta, maankäyttömahdollisuuksia sekä elintarvikeomavaraisuutta ja elintarviketurvaa keinoina vähentää köyhyyttä ja työttömyyttä; on huolissaan siitä, että monien ihmisten saatavilla ei ole tai ei ole enää tiettyjä resursseja ja perushyödykkeitä, kuten vettä, koska yhtiöt tai yksityiset yhteisöt ovat ottaneet nämä resurssit haltuunsa maan poliittisten vallanpitäjien tuella, mikä muun muassa aiheuttaa elintarvikepulaa ja nostaa elintarvikkeiden hintoja; pyytää siksi unionin ja sen jäsenvaltioiden valtuuskuntaa edistämään ihmisoikeusneuvostossa ja laajemmin kansainvälisissä ja alueellisissa elimissä ja kokouksissa (Maailmanpankki, WTO, UNCTAD, IMF, OECD jne.) ehdotuksia julkisten perushyödykkeiden tunnustamiseksi ja sisällyttämiseksi erityiseen YK:n yleissopimukseen;
13. pitää erittäin tärkeänä asialistan kysymystä valtioiden ulkomaanvelan ja siihen liittyvien kansainvälisten taloudellisten velvoitteiden vaikutuksista kaikkien ihmisoikeuksien täydelliseen toteutumiseen, sillä siinä otetaan huomioon se seikka, että valtionvelkojen koronmaksu koskettaa nykyään pääosaa maista ja sitä käytetään verukkeena ”rakennesopeutusohjelmiksi” kutsuttaville säästöohjelmille, jotka heikentävät perusoikeuksia, myös unionissa;
Poliittiset ja kansalaisoikeudet
14. kehottaa kaikkia valtioita torjumaan kidutusta myös unionin jäsenvaltioissa; pyytää unionin ja jäsenvaltioiden valtuuskuntia sisällyttämään kidutuksesta ja muusta epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta käytävään keskusteluun kysymyksen kidutukseen mahdollisesti käytettävien tuotteiden kaupan kiellosta unionissa ja sen ulkopuolella;
15. kehottaa unionin ja sen jäsenvaltioiden valtuuskuntia vahvistamaan kantansa kuolemanrangaistusta vastaan ja sen yleismaailmallisen lakkauttamisen ja täytäntöönpanon keskeyttämisen puolesta maissa, joissa se vielä on käytössä; on huolissaan siitä, että jotkut maat, jotka olivat keskeyttäneet kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon, ovat aloittaneet teloitukset uudelleen, kun taas toiset maat ovat ottaneet kuolemanrangaistuksen uudelleen käyttöön perustellen sitä etenkin terrorismin ja huumausainekaupan torjunnalla;
16. katsoo, että tulevassa ihmisoikeusneuvoston istunnossa on käsiteltävä yhdistymisvapautta sekä keinoja torjua kaikenlaista sortoa, myös ammattiyhdistysaktivistien, poliittisten aktivistien ja yhdistysaktivistien, taiteilijoiden ja ihmisoikeuksien puolustajien murhia;
17. pitää myönteisenä, että ihmisoikeusneuvoston 31. istunnossa korostettiin uskonnon ja vakaumuksen vapautta, ja muistuttaa, että siihen sisältyy sekä oikeus uskoa ja olla uskomatta että oikeus levittää uskonnollisia näkemyksiä ja vaihtaa niitä; korostaa jälleen pitävänsä tärkeänä sekularismia demokraattisen valtion peruspiirteenä, kun sillä tarkoitetaan poliittisen ja uskonnollisen vallan selvää erottamista toisistaan, mikä merkitsee, että kaikenlainen uskonnollisten auktoriteettien puuttuminen julkisen vallan käyttöön ja poliittisten auktoriteettien puuttuminen uskonnollisten yhdyskuntien asioihin on kiellettyä, ellei tarkoituksena ole noudattaa turvallisuusmääräyksiä ja ylläpitää yleistä järjestystä (toisten vapauden kunnioittaminen mukaan luettuna) ja turvata kaikille (uskoville, agnostikoille ja ateisteille) yhtäläinen omantunnon vapaus ja mahdollisuus vakaumusten julkiseen ilmaisemiseen;
18. pitää erityisen tärkeänä raporttia oikeudesta yksityisyyteen digitaalisella aikakaudella; pitää valitettavana, että tekniikkaa ja myös eurooppalaista tekniikkaa käytetään ihmisoikeuksien loukkaamiseen etenkin sensuuria ja laajamittaista valvontaa harjoittamalla; tuomitsee yhtä lailla muun muassa Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviranomaisen harjoittaman miljoonien ihmisten joukkovakoilun; on huolestunut valvonta- ja suodatusteknologian leviämisestä, sillä se merkitsee kasvavaa uhkaa ihmisoikeusaktivisteille ja loukkaa usein oikeutta yksityisyyteen; pyytää ottamaan nämä huolenaiheet huomioon, kun tätä asiaa käsitellään istunnossa; pitää valitettavana, että kansainvälinen yhteisö ei ole vieläkään aloittanut neuvotteluja henkilötietojen suojaa koskevan kansainvälisen sopimuksen tekemisestä, jonka mallina voisi toimia Europan neuvoston yleissopimus 108, ja kehottaa unionin ja sen jäsenvaltioiden valtuuskuntaa valmistelemaan tällaista kehystä yhteistyössä kansainvälisten kumppaniensa kanssa;
19. ei hyväksy turvallisuuteen liittyvien, myös sotilaallisten, tehtävien kasvavaa ulkoistamista yksityisille organisaatioille ja yrityksille, sillä nämä tehtävät kuuluvat valtion yksinomaiseen toimivaltaan, ja pyytää unionia ja sen jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan tällaisten käytäntöjen lopettamiseksi; katsoo, että ihmisoikeusnormien kunnioittamisesta huolehtiminen on yhä valtioiden velvollisuus, minkä vuoksi tätä on pidettävä julkisen palvelun tehtävän siirtämisenä, ja että valtiot on saatettava vastuuseen ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden loukkauksista, joihin niiden yhtiöt syyllistyvät;
20. painottaa, että puutteellisesti säännelty, läpinäkymätön ja valvomaton asekauppa aiheuttaa yhä enemmän inhimillistä kärsimystä sisällissotien ja aseellisten konfliktien muodossa; katsoo, että asekauppa ruokkii epävakautta ja korruptiota ja johtaa rauhanprosessien keskeytymiseen; pitää sitä erityisen haitallisena sellaisissa maissa, kuten Jemen, Somalia, Etelä-Sudan ja Nigeria, ja muistuttaa YK:n pääsihteerin varoittaneen 22. helmikuuta näiden maiden tilanteesta; vaatii sen vuoksi käsittelemään tätä asiaa tulevassa istunnossa;
Kansojen, ryhmien ja yksilöiden oikeudet
21. korostaa, että on tärkeää kunnioittaa alkuperäis- ja heimokansojen perusoikeuksia, sellaisina kuin ne on määritelty Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksessa nro 169, ja kantaa huolta siitä, että ihmisoikeuksien puolustajien, aktivistien sekä ihmisoikeusjärjestöjen ja -elinten toiminta on yhä riskialttiimpaa muun muassa koska ne tuova julki maananastustapauksia; pyytää ottamaan nämä asiat erillisenä kohtana ihmisoikeusneuvoston istunnon asialistalle;
22. panee tyytyväisenä merkille, että lapsen oikeudet ovat 34. istunnossa tärkeässä asemassa ja että päätöslauselman 25/6 hyväksymisen jälkeen lapsikauppaa ja lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa koskevia kysymyksiä halutaan seurata tarkasti;
23. kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita edistämään ensisijaisesti sellaisia konkreettisia ihmisoikeusneuvoston toimia, joilla pyritään lopettamaan ihmisoikeusloukkaukset, jotka kohdistuvat siviileihin, etenkin naisiin ja lapsiin, sodissa ja väkivaltaisissa konflikteissa; vaatii erityisesti toteuttamaan ensisijaisia toimia, joilla tehdään loppu lapsisotilaiden värväämisestä ja varmistetaan heidän suojelunsa;
24. pitää valitettavana, että homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten tai intersukupuolisten (HLBTI) oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ei käsitellä ihmisoikeusneuvoston vuoden 2017 istunnoissa; tuomitsee HLBTI-ihmisiin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän kaikkialla maailmassa; tuomitsee etenkin transihmisten pakkosterilisaation, jota harjoitetaan edelleen tietyissä valtioissa, myös unionissa, ja vaatii lopettamaan välittömästi tämän ihmisoikeusloukkauksen; kehottaa kansainvälistä yhteisöä pohtimaan tapoja, joilla perheoikeutta voitaisiin mukauttaa nykypäivän erilaisiin perhemalleihin ja -muotoihin, mukaan luettuna samaa sukupuolta olevien henkilöiden mahdollisuus solmia avioliitto ja adoptoida; korostaa, että lesboja syrjitään usein monin perustein (naisina ja lesboina) ja että HLBTI-ihmisten tasa-arvoa edistävien toimien on kuljettava käsi kädessä naisten ja tyttöjen tasa-arvoa edistävien toimien kanssa, jotta tasa-arvo ja syrjimättömyys voidaan saavuttaa; on huolestunut siitä, että yksilöitä heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuolensa perusteella syrjivät lait ja käytännöt sekä heihin kohdistuvat väkivallanteot ovat viime aikoina lisääntyneet; vahvistaa tukensa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimille, joilla edistetään ja suojellaan HLBTI-ihmisten kaikkien ihmisoikeuksien toteutumista, ja etenkin ihmisoikeusvaltuutetun lausunnoille, raporteille sekä vapaus- ja tasa-arvokampanjalle; kannustaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa jatkamaan työtään syrjiviä lakeja ja käytäntöjä vastaan;
25. panee tyytyväisenä merkille raportin maahanmuuttajien ihmisoikeuksista; tuomitsee unionin ulkorajojen valvonnan ulkoistamistoimet, joiden vaikutuksesta Eurooppaan turvaan pyrkivät henkilöt ottavat yhä suurempia riskejä, minkä seurauksena meri- ja maateitse Eurooppaan matkalla olevia menehtyy yhä enemmän; korostaa, että unionin on perustettava muuttoliikepolitiikkansa ja myös rajavalvontapolitiikkansa yhdenmukaiseen lähestymistapaan, joka perustuu ihmisoikeuksiin unionin kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; tuomitsee tämän vuoksi Khartumin prosessin, joka edellyttää yhteistyötä etenkin Eritrean ja Sudanin hallintojen kanssa muuttoliikkeen hallinnassa; kehottaa jälleen kerran unionin jäsenvaltioita panemaan täytäntöön demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeet kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa niiden luonteesta riippumatta ja takaamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen omassa sisä- ja ulkopolitiikassaan, sillä muutoin unionin asema ihmisoikeusneuvostossa ja kaikissa muissa ihmisoikeuksia käsittelevissä kansainvälisissä elimissä heikkenee;
Ihmisoikeuksien keskinäinen riippuvuus ja ihmisoikeuksiin liittyvät aihekohtaiset kysymykset
26. panee merkille, että ihmisoikeusneuvoston 34. istunnossa korostetaan yhteyttä terrorismin ja ihmisoikeuksien välillä ja käsitellään raporttia terrorismin vahingollisista vaikutuksista mahdollisuuteen nauttia kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, etenkin oikeutta elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen; korostaa, että terrorismin torjuntaa ei pidä missään tapauksessa käyttää verukkeena rajoittaa yksilönvapauksia ja perusoikeuksia; katsoo, että eräiden länsimaiden sotaisa vastareaktio ei suinkaan vähennä terrorismin uhkaa vaan päinvastoin pahentaa väkivallan kierrettä; korostaa jälleen, että terrorismia voidaan torjua tehokkaasti ainoastaan tukkimalla terroristijärjestöjen rahoituskanavat, etenkin keskeyttämällä kaikki kauppa- tai kumppanuussopimukset tällaisia järjestöjä tukevien maiden kanssa; pitää tärkeänä lisätä tiedustelu-, turvallisuus- ja oikeusviranomaisten voimavaroja mutta korostaa, että lisäksi on kehitettävä julkisin varoin rahoitettuja ennaltaehkäisyohjelmia ja perustettava elimiä, joiden avulla voitaisiin hyvissä ajoin tunnistaa terroristijärjestöjen rekrytointimenetelmät, ehkäistä rekrytointia, purkaa rekrytointiverkostot ja sopeuttaa terroristien värväämät ihmiset jälleen yhteiskuntaan; palauttaa mieliin, että oikeus turvallisuuteen on perusoikeus, ja tuomitsee kaikki julkiset toimet, joilla pyritään syrjimään yhtä väestönosaa sen todellisen tai oletetun alkuperän tai uskonnon perusteella; pitää siksi asialistan kohtaa terrorismin vaikutuksista ihmisoikeuksien harjoittamiseen erittäin tärkeänä;
27. pitää olennaisena kysymystä sellaisen oikeudellisesti sitovan kansainvälisen sopimuksen laatimisesta, jossa käsitellään monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten toiminnan vaikutusta ihmisoikeuksiin; tukee YK:n hallitustenvälisen työryhmän asiaan liittyvää työtä ja vaatii unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita noudattamaan päätöslauselmia ja pyrkimään kaikin tavoin tämän päämäärän saavuttamiseen;
28. pitää myös äärimmäisen tärkeänä ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa asialistan kohtaa ja katsoo sen liittyvän olennaisesti kansojen oikeuteen hyödyntää luonnonvarojaan, maitaan ja kestävää ympäristöjärjestelmää; pitää näin ollen keskeisenä, että kaikki ratifioivat ja panevat täytäntöön Kioton pöytäkirjan ja muut kansainväliset yleissopimukset, jotka mahdollistavat näiden oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen; pitää Pariisin COP21-ilmastokokouksessa tehtyjä sopimuksia riittämättöminä pysäyttämään ilmastonmuutos ja turvaamaan kansojen sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät oikeudet; kehottaa unionin valtuuskuntaa ja jäsenvaltioiden edustajia tukemaan ihmisoikeusneuvostossa ehdotusta kansainvälisen ympäristöoikeustuomioistuimen perustamisesta YK:n alaisuuteen ja edistämään sitovan oikeudellisen välineen käyttöönottoa, jotta eniten saastuttaville valtioille ja yrityksille voidaan määrätä seuraamuksia;
29. korostaa, että YK:n arvion mukaan 200 miljoonaa ihmistä joutuu siirtymään asuinseuduiltaan ympäristöön liittyvien syiden vuoksi vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jolla voidaan ratkaista ongelmat, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, köyhyyteen, resurssien hyödyntämiseen ja käyttämiseen sekä toimiin monikansallisten yritysten harjoittaman maan ja luonnonrikkauksien anastamisen estämiseksi, jotta voidaan varmistaa kehitys ja turvata kansoille hyödykkeiden saanti sekä perusoikeudet ja -palvelut; kehottaa unionin valtuuskuntaa ihmisoikeusneuvostossa ja jäsenvaltioiden edustajia osallistumaan aktiivisesti keskusteluun ilmasto- ympäristöpakolaisen käsitteestä, jotta sille voidaan laatia oikeudellisesti sitova määritelmä kansainvälisessä oikeudessa;
Kansojen itsemääräämisoikeus ja ihmisoikeustilanteet, joihin ihmisoikeusneuvoston on kiinnitettävä huomiota
30. korostaa jälleen kansojen luovuttamatonta itsemääräämisoikeutta ja oikeutta valita omat poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset linjauksensa ulkopuolisten siihen puuttumatta; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita edistämään ihmisoikeusneuvoston vuoden 2017 istunnoissa tätä oikeutta määrätietoisesti nykyisten politiikkojen sijasta; sanoutuu irti pakotteista, joita unioni ja Yhdysvallat määräävät kolmansille maille turvatakseen ennen kaikkea omat geopoliittiset ja taloudelliset etunsa eikä niinkään kyseisten maiden väestön etuja, vaikka viimeksi mainittujen olisi oltava etusijalla;
31. on äärimmäisen huolestunut humanitaarisen tilanteen ja turvallisuustilanteen heikkenemisestä Syyriassa Islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuvan järjestön vallattua merkittävän osan maan alueesta; tuomitsee uudelleen jyrkästi terroristijärjestöjen järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset; on myös erityisen huolestunut Syyrian hallinnon toteuttamista ihmisoikeusloukkauksista, etenkin ilmaisunvapauden rajoittamisesta, mielivaltaisista pidätyksistä ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistetuista tukahduttamistoimista; pitää tärkeinä erityisen tutkintavaliokunnan perusteellisen ja riippumattoman tutkimuksen päätelmiä Aleppon tapahtumista, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan tunnistaa kaikki, joiden on perusteltua syytä olettaa syyllistyneen kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön väitettyyn rikkomiseen ja ihmisoikeusloukkauksiin; korostaa asekaupan pahentaneen konfliktia; tuomitsee jyrkästi länsimaiden viime vuosien väliintulotoimet, jotka ovat vaikuttaneet dramaattisesti yksittäisten henkilöiden radikalisoitumiseen erityisesti Lähi-idässä ja unionin eteläisissä naapurimaissa; pitää tervetulleina pyrkimyksiä aloittaa YK:n alaisuudessa poliittinen vuoropuhelu maan poliittisen kriisin ratkaisemiseksi ja korostaa, että ollakseen vaikuttavaa vuoropuheluun on otettava mukaan myös Syyrian hallintoa rauhanomaisesti vastustavan opposition jäsenet;
32. on erittäin huolestunut Etelä-Sudanin yhä uudelleen puhkeavasta konfliktista; vaatii välitöntä tulitaukoa konfliktin osapuolten välille ja ilmaisee tukensa puolueettomalle sovittelulle, jossa pyritään pääsemään nopeasti sopimukseen; vaatii toimittamaan enemmän humanitaarista apua siviiliväestölle, joka on jäänyt mottiin yhteenottojen keskelle tai on pakenemassa alueelta; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita noudattamaan palauttamiskiellon periaatetta ja avaamaan rajansa pakolaisille, jotka pakenevat Etelä-Sudanin tuhoisaa kriisiä; vaatii vastaavasti kansainvälistä sitoutumista siihen, että kaikki ase- tai sotatarviketoimitukset Etelä-Sudaniin lakkautetaan ja että asevienti alueelle lopetetaan kokonaan;
33. korostaa Burundin kriisistä ihmisoikeusneuvostossa käytävien keskustelujen merkitystä; on erittäin huolestunut maan tilanteesta ja korostaa, että sillä voi olla vakavia seurauksia koko alueelle; kehottaa noudattamaan Suurten järvien alueen turvallisuutta, vakautta ja kehitystä koskevaa sopimusta sekä hyökkäämättömyyttä ja yhteistä puolustusta koskevaa pöytäkirjaa; katsoo, että tämänhetkinen kriisi voidaan ratkaista vain kansallisella ja alueellisella poliittisella vuoropuhelulla eikä kriisiä saa missään tapauksessa käyttää tekosyynä uuteen sotilaalliseen väliintuloon alueella; katsoo, että Burundin ongelmat voidaan ratkaista vain, jos taataan kaikille kansalaisille samat oikeudet ja puututaan ongelmiin, jotka liittyvät hedelmällisen maatalousmaan hallintaan, työttömyyteen ja köyhyyteen sekä toimiin korruption, köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjinnän poistamiseksi, ja edistetään sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia uudistuksia vapaan, demokraattisen ja vakaan valtion luomiseksi;
34. toteaa, että Iranin ihmisoikeustilanne on edelleen huolestuttava; tuomitsee rauhanomaisten mielenosoittajien ja toisinajattelijoiden (myös opiskelijoiden, tieteenharjoittajien ja ihmisoikeusaktivistien), naisten oikeuksien puolustajien, asianajajien, toimittajien ja bloggaajien toiminnan tukahduttamisen, joka on Iranissa tavallista; tähdentää, että kansainvälisellä yhteisöllä on oltava keskeinen asema rauhan turvaamisessa; on huolestunut poliittisten vankien ja mielipidevankien määrästä, edelleen suuresta teloitusten määrästä ja myös alaikäisten teloituksista, kidutuksesta, epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä ja kohtuuttomista takuumaksuista sekä tiedonvälityksen vapauteen, ilmaisun-, kokoontumis- ja uskonnonvapauteen sekä koulutuksen ja liikkumisen vapauteen kohdistuvista ankarista rajoituksista;
35. toteaa, että Myanmarissa on saavutettu edistystä ihmisoikeuksissa, mutta korostaa, että työtä on jatkettava, jotta voidaan turvata erityisesti vähemmistöjen oikeudet, ilmaisun- ja yhdistymisvapaus ja oikeus rauhanomaiseen kokoontumiseen; tuomitsee rohingya-väestön syrjinnän ja sorron, joita pahentavat kyseisen yhteisön jäsenten oikeudellisen aseman puuttuminen sekä muihin kuin buddhalaisiin kohdistuvan vihapuheen lisääntyminen; vaatii tutkimaan perusteellisesti, avoimesti ja riippumattomasti kaikki rohingya-väestön ihmisoikeuksien loukkaukset;
36. pitää erittäin tärkeänä Eritrean tilanteen käsittelemistä tulevassa istunnossa; tuomitsee jyrkästi järjestelmälliset ja yhä yleisemmät ihmisoikeusloukkaukset Eritreassa; on syvästi huolestunut koko Eritrean väestön ja naapurimaihin paenneiden pakolaisten taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta; tuomitsee ulkomailla asuvien eritrealaisten jatkuvan uhkailun ja muun muassa vaatimukset kunnostus- ja jälleenrakennusveron maksamisesta;
37. panee tyytyväisenä merkille raportin Libyan ihmisoikeustilanteesta, jossa muun muassa arvioidaan teknisen avun toimenpiteiden ja Libyan ”hallituksen” valmiuksien kehittämisen vaikuttavuutta sekä täydentävän tuen ja teknisen avun tarvetta, jotta päätöslauselma ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston Libyan ihmisoikeustilanteesta laatimaan tutkimusraporttiin sisältyvät suositukset saadaan pantua täytäntöön; katsoo, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on otettava raportti huomioon ennen kuin ne sitoutuvat enempään yhteistyöhön Libyan ”viranomaisten” kanssa, ja pyytää asettamaan etusijalle kysymyksen maan kautta kulkevien muuttajien ja pakolaisten suojelusta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Libyassa;
Ihmisoikeustilanne Palestiinassa ja muilla miehitetyillä arabialueilla
38. pitää myönteisenä, että ihmisoikeusneuvosto on viime vuosina kiinnittänyt erityistä huomiota Palestiinan ja muiden miehitettyjen arabialueiden ihmisoikeustilanteeseen ja etenkin Palestiinan kansan itsemääräämisoikeuteen sekä itsenäisen ja elinkelpoisen valtion perustamiseen vuoden 1967 rajojen mukaisesti; kannustaa voimakkaasti unionin valtuuskuntaa tuomitsemaan kolonialismin kaikissa muodoissaan, etenkin Palestiinassa, niin Länsirannalla kuin Itä-Jerusalemissa, jossa se lisääntyy jatkuvasti; tuomitsee myös siirtokuntalaisten väkivallanteot palestiinalaisväestöä kohtaan, etenkin Hebronissa, ja suunnitelmat beduiinien pakkosiirroista;
39. pyytää unionin valtuuskuntaa ihmisoikeusneuvostossa ja jäsenvaltioiden edustajia painostamaan Israelin viranomaisia, jotta YK:n mandaatti voitaisiin panna täytäntöön; pyytää unionia ja sen jäsenvaltioita myös varmistamaan asiaankuuluvin toimenpitein, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat yritykset eivät syyllisty tai ole osallisina ihmisoikeusloukkauksissa esimerkiksi harjoittamalla toimintaa siirtokunnissa tai hankkimalla tuloa niistä; vaatii unionia tukemaan ihmisoikeusneuvoston tulevia päätöslauselmia siirtokunnista sekä ihmisoikeusneuvoston vuotuisen tietokannan julkaisemista kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin syyllistyneistä yrityksistä;
40. tuomitsee palestiinalaisvankien olosuhteet israelilaisissa vankiloissa; vaatii Israelin valtiota lopettamaan välittömästi joukkopidätykset, joiden määrä lisääntyi edelleen vuonna 2016, jolloin pidätettiin yli 6 000 ihmistä, myös alaikäisiä; tuomitsee myös mielivaltaiset teloitukset, hallinnolliset pidätykset, poliittisten vankien siirron miehitettyjen alueiden ulkopuolelle, jolloin he eivät voi tavata omaisiaan, huonon kohtelun, kidutuksen ja vankien pakkoruokinnan sekä asianmukaisen ja ajallaan annettavan sairaanhoidon epäämisen, sillä ne ovat vakavia kansainvälisen oikeuden rikkomuksia; vaatii Israelia takaamaan välittömästi, että se noudattaa kidutuksen vastaista YK:n yleissopimusta, jonka sopimuspuoli se on; tuomitsee lasten pidättämisen ja huonon kohtelun ja vaatii vapauttamaan viipymättä lapsivangit; pyytää niin ikään vapauttamaan vangitut palestiinalaiset parlamentin jäsenet;
41. on erittäin huolestunut kansalaisvapauksien ja poliittisten oikeuksien rajoittamisesta Israelissa ja etenkin kansalaisjärjestöjä koskevista laeista, joissa rajoitetaan yhdistymis-, kokoontumis- ja järjestäytymisvapautta; kiinnittää huomiota maan vähemmistöjen, etenkin arabivähemmistön, lisääntynyttä syrjintää;
42. pitää valitettavana, että Länsi-Saharan kysymystä ei ole otettu ihmisoikeusneuvoston vuoden 2017 istuntojen asialistalle; kehottaa kunnioittamaan Länsi-Saharan kansan perusoikeuksia, yhdistymisvapaus, sananvapaus ja kokoontumisvapaus mukaan luettuina; vaatii vapauttamaan kaikki länsisaharalaiset poliittiset vangit; vaatii päästämään YK:n edustajat, parlamentin jäsenet, riippumattomat tarkkailijat, kansalaisjärjestöt ja lehdistön Länsi-Saharan alueelle; kehottaa YK:ta antamaan MINURSOlle ihmisoikeusmandaatin eri puolilla maailmaa toteutettavien muiden YK:n rauhanturvaoperaatioiden tavoin; tukee konfliktin ratkaisemista oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla, joka perustuisi Länsi-Saharan kansan itsemääräämisoikeuteen YK:n päätöslauselmien 34/37 ja 35/19 mukaisesti; pyytää unionia ja sen jäsenvaltioita tukemaan Länsi-Saharan tilanteen ottamista ihmisoikeusneuvoston tulevien istuntojen asialistalle;
Rasismi, rotusyrjintä, muukalaisviha ja suvaitsemattomuus: Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman seuranta ja täytäntöönpano
43. pitää tärkeänä, että vuonna 2017 kiinnitetään huomiota tasa-arvon lisäämiseen ja syrjinnän torjumiseen, olipa kyse rotuun perustuvasta, vähemmistöihin kohdistuvasta tai sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin taikka vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä; korostaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on pantava ihmisoikeusneuvoston suositukset täytäntöön myös tällä alalla;
44. pitää myönteisenä rasismin ja syrjinnän saamaa huomiota ihmisoikeusneuvoston vuoden 2017 istunnoissa ja panee merkille maailmanlaajuisen vetoomuksen, jossa vaaditaan toteuttamaan konkreettisia toimia rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden poistamiseksi kokonaan ja panemaan Durbanin julistus ja toimintaohjelma täysin täytäntöön sekä huolehtimaan sen seurannasta; tuomitsee rasistisen, juutalaisvastaisen, homofobisen, muukalaisvastaisen ja maahanmuuttajiin kohdistuvan väkivallan, joka on saavuttanut hälyttävät mittasuhteet eräissä jäsenvaltioissa; on huolestunut vähemmistöihin ja joihinkin ihmisryhmiin kohdistuvien vihapuheiden ja leimaamisen lisääntymisestä ja niiden kasvavasta vaikutuksesta joissain tiedotusvälineissä ja monissa poliittisissa liikkeissä ja puolueissa sekä siitä, että tietyissä jäsenvaltioissa ne on omaksuttu myös ylimmässä poliittisessa johdossa ja ne ovat johtaneet rajoittavan lainsäädännön antamiseen;
45. pitää keskeisenä tärkeänä myös kysymystä naisten syrjinnästä ja kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta; korostaa, että terveydenhuollon ja gynekologisten ja lisääntymisterveydenhuollon palvelujen yleisen saatavuuden on edelleen oltava poliittinen prioriteetti ja että siihen kuuluu seksuaalikasvatuksen ja ehkäisymenetelmien vapaa saatavuus sekä oikeus raskauden keskeytykseen; korostaa, että naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamisen sekä seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjumisen on oltava painopiste, jonka päämääränä on naisten ja miesten tasa-arvo; pyytää ihmisoikeusneuvostoa ja kansainvälistä yhteisöä panemaan täytäntöön ICPD+20-, Peking+20- ja Rio+20-prosessit; korostaa samoin, että unionin jäsenvaltioiden on tärkeää soveltaa ihmisoikeusneuvoston vuoden 2002 suosituksia kansainvälisestä suojelusta sukupuolesta johtuvan vainon osalta, varsinkin maahanmuuttopolitiikkojen yhteydessä;
*
* *
46. valtuuttaa Euroopan parlamentin valtuuskunnan esittämään tässä päätöslauselmassa ilmaistut kannat ihmisoikeusneuvoston 34., 35. ja 36. istunnossa; kehottaa valtuuskuntaa raportoimaan matkastaan ihmisoikeuksien alivaliokunnalle ja pitää asianmukaisena jatkaa Euroopan parlamentin valtuuskunnan lähettämistä ihmisoikeusneuvoston asiaankuuluviin istuntoihin;
47. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä ulkoasiainvaliokunnan perustamalle EU:n ja YK:n väliselle työryhmälle.