Menettely : 2017/2593(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0243/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0243/2017

Keskustelut :

PV 05/04/2017 - 6
CRE 05/04/2017 - 6

Äänestykset :

PV 05/04/2017 - 7.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 173kWORD 55k
31.3.2017
PE598.584v01-00
 
B8-0243/2017

neuvotteluista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta käytävän keskustelun päätteeksi

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


neuvotteluista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta (2017/2593(RSP))


David Coburn, Beatrix von Storch EFDD-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma neuvotteluista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta (2017/2593(RSP))  
B8-0243/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 50 artiklan,

–  ottaa huomioon SEU-sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan, 4 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 217 ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin 29. maaliskuuta 2017 SEU-sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti Eurooppa-neuvostolle antaman ilmoituksen,

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen perusteella tehtävästä päätöksestä erota EU:sta(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 51,8 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan äänestäjistä (17,4 miljoonaa ihmistä) äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta 23. kesäkuuta 2016; panee merkille, että kansanäänestyksessä äänestysprosentti oli suurempi kuin edellisissä parlamenttivaaleissa;

B.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen Eurooppa-neuvostolle antama ilmoitus käynnistää peruuttamattoman prosessin, jonka jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta ei enää ole Euroopan unionin jäsenvaltio eikä siihen enää sovelleta perussopimuksia;

C.  katsoo, että eroamisen on tapahduttava hallitusti;

D.  toteaa, että jäsenvaltiolla on suvereeni oikeus erota Euroopan unionista;

E.  ottaa huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta totesi 29. maaliskuuta 2017 antamassaan ilmoituksessa aikomuksestaan jättäytyä Euroopan unionin tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle;

F.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus totesi samassa ilmoituksessa, että sen tuleva suhde Euroopan unioniin ei käsitä sisämarkkinoiden tai tulliliiton jäsenyyttä;

G.  toteaa, että Grönlanti erosi Euroopan talousyhteisöstä vuonna 1985 ja Algeria vuonna 1962;

H.  toteaa, että erokampanjan voitossa oli merkittävällä sijalla halu saada maahanmuutto hallintaan ja päätösvalta takaisin sekä tehdä loppu maksuosuuksista EU:n talousarvioon;

Neuvottelujen käyminen

1.  kunnioittaa Yhdistyneen kuningaskunnan kansan demokraattista tahtoa heidän äänestettyään Euroopan unionista eroamisen puolesta ja saadakseen maansa asiat takaisin hallintaansa;

2.  on tyytyväinen Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen Eurooppa-neuvostolle antamaan ilmoitukseen, joka virallistaa Yhdistyneen kuningaskunnan päätöksen erota Euroopan unionista;

3.  vaatii, että Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta aloittavat SEU-sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaiset neuvottelut mahdollisimman nopeasti ja sovinnollisesti;

4.  toteaa, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on

a) luotava ”naapurimaittensa kanssa erityissuhteet”, jotka perustuvat yhteistyöhön, SEU-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti;

b) poistettava asteittain ”kansainvälisen kaupan esteet” SEU-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti;

c) kunnioitettava ja avustettava toisiaan ”vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti (...) perussopimuksista johtuvia tehtäviä täyttäessään” SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, mihin on näin ollen sisällyttävä myös 50 artiklassa määrätty prosessi;

d) kiellettävä ”kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä jäsenvaltioiden (...) kolmansien maiden välillä” SEUT-sopimuksen 63 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

5.  huomauttaa, että on kaikkien osapuolten edun mukaista, että SEU-sopimuksen 50 artiklan mukaiset neuvottelut käydään oikeusvaltioperiaatetta noudattaen ja niin, että talous häiriintyy mahdollisimman vähän sekä neuvottelujen kuluessa että niiden päätyttyä;

6.  uskoo, että edellä esitetyn perusteella EU:n toimielimillä, jäsenvaltioilla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on velvollisuus aloittaa neuvottelut vilpittömässä mielessä;

Aihekohtaiset prioriteetit

Vapaa liikkuvuus

7.  panee merkille, että ihmisten vapaa liikkuvuus on osaltaan lisännyt palkkauksen eriarvoisuutta, kohdistanut kestämätöntä painetta julkisiin palveluihin ja asuntotarjontaan, helpottanut rajat ylittävää rikollisuutta ja heikentänyt turvallisuustilannetta sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa että Euroopassa;

8.  katsoo, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisessa tulevassa sopimuksessa ei pidä enää sallia ihmisten vapaata liikkuvuutta; katsoo, että ihmisten vapaan liikkuvuuden jatkaminen olisi brittien ilmaiseman tahdon pettämistä;

Vastavuoroiset oikeudet

9.   toteaa, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuu arviolta 2,9 miljoonaa EU-kansalaista ja toisessa jäsenvaltiossa asuu arviolta 1,2 miljoonaa Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaista;

10.  pitää siksi tarpeellisena sopia nopeasti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vastavuoroisesta oleskeluoikeudesta näiden kansalaisten tyynnyttämiseksi ja tarpeettomien häiriöiden ja huolen välttämiseksi; painottaa, ettei tästä kysymyksestä pidä tehdä suurta pelinappulaa neuvotteluissa;

11.  korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset, jotka ovat oleskelleet laillisesti toisessa jäsenvaltiossa vähintään viisi vuotta, ovat oikeutettuja pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asemaan, josta säädetään neuvoston direktiivin 2003/109/EY 4 artiklassa;

Talousarvio

12.  painottaa, että Yhdistynyt kuningaskunta maksaa EU:n talousarvioon enemmän kuin saa talousarviosta vastinetta; panee merkille, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen määrärahat ovat käypinä hintoina yli biljoona euroa; huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kertomuksessaan vuonna 2015 virhetason olevan 3,8 prosenttia;

13.  korostaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen mukaisesti komission on esitettävä vuoden 2017 loppuun mennessä ehdotuksensa vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä varten ja että ehdotuksissa olisi otettava huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota EU:sta; korostaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevaan tulevaan ehdotukseen ei pitäisi sisällyttää Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuutta eikä Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevia oikeudellisia velvoitteita sen vastuiden suhteen;

14.  painottaa lisäksi, että jos perussopimuksia lakataan soveltamasta SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan mukaisesti, myös perussopimusten nojalla annetun lainsäädännön, kuten monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen, ja Euroopan unionin tuomioistuimen toimivallan soveltamisen on lakattava; painottaa siksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan erottua unionista sillä ei voi enää olla oikeudellista velvoitetta jatkaa maksuosuuksien maksamista nykyiseen tai tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen;

15.  on siinä käsityksessä, että rahallisia korvauksia koskevissa eri ehdotuksissa, mukaan lukien budjettivaliokunnan laskelma maksusitoumuksista, paisutellaan näitä lukuja, jotta tätä kysymystä voitaisiin käyttää pelinappulana neuvotteluissa; hylkää sen vuoksi ajatuksen ”EU-eron laskusta” ja kaikki muut rahallisten korvausten muodot, joita on puitu laajalti lehdistössä;

16.  painottaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollinen osallistuminen jatkossa EU:n ohjelmiin on kulloisenkin hallituksen päätettävissä ja että mahdollisista maksuosuuksista olisi päätettävä tapauskohtaisesti ja niitä olisi sovellettava samalla tavoin kuin neuvotteluissa kolmansien maiden kanssa; panee merkille esimerkiksi, että Israel osallistuu EU:n ohjelmiin kolmantena maana, vaikka se ei rahoita monivuotista rahoituskehystä;

Kauppa ja sisämarkkinat

17.  painottaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan koko kansanäänestyskampanjan ajan maan pääministeri, valtiovarainministeri ja johtavat EU-eron puolesta kampanjoineet henkilöt tekivät selväksi, että unionista lähteminen merkitsisi myös sisämarkkinoilta lähtemistä;

18.  painottaa, ettei maan tarvitse olla EU:n jäsen eikä se tarvitse edes kauppasopimusta EU:n kanssa, jotta sillä olisi ”pääsy” EU:n sisämarkkinoille; huomauttaa, että vuonna 2015 Kiina, Yhdysvallat, Venäjä, Japani, Intia ja Brasilia veivät unioniin hyödykkeitä noin 864 miljardin euron arvosta; huomauttaa, ettei yksikään näistä maista ole sopinut ”vapaasta liikkuvuudesta” unionin kanssa eikä niillä ole kauppasopimusta sen kanssa;

19.  kiinnittää huomiota SEU-sopimuksen 50 artiklan 2 kohtaan, jonka mukaan ”unioni neuvottelee ja tekee kyseisen jäsenvaltion kanssa sopimuksen eroamiseen sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen perusteella ja ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät kyseisen valtion myöhempiä suhteita unioniin”; katsoo, että koska kauppa on keskeisellä sijalla tulevissa suhteissa, neuvotteluissa on käytännön syistä sovittava kauppasopimuksesta;

20.  on tyytyväinen siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta on tuonut äänensä kuuluville ja pitää kiinni oikeuksistaan Maailman kauppajärjestössä;

21.  on tyytyväinen siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta saa takaisin täydet oikeudet neuvotella kauppasopimuksia ja harjoittaa omaa kauppa- ja ulkopolitiikkaa;

22.  panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa unionin kanssa on alijäämäinen; panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan markkinat ovat suurin EU:ssa tuotettujen hyödykkeiden maahantuoja; kehottaa siksi tekemään nopeasti järkevän kauppasopimuksen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä;

23.  uskoo, ettei ole esteitä sille, että Yhdistynyt kuningaskunta aloittaa kauppaneuvottelut kolmansien maiden kanssa, ja että oikeudellisesti kyseisten neuvottelujen päätteeksi on mahdollista tehdä sopimus, kunhan sen edellytyksenä on Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta;

Loppumääräykset

24.  korostaa, että neuvottelujen tuloksena on oltava, että Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole enää toimivaltaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa;

25.   katsoo, että kalastusoikeuksia koskeva lopullinen sopimus on hyväksyttävissä vain, jos Yhdistynyt kuningaskunta saa takaisin täydet oikeudet määrätä kalastuspolitiikasta; painottaa, että EU:n on annettava Yhdistyneelle kuningaskunnalle mahdollisuus käyttää täysimääräisesti riippumattomia oikeuksiaan hoito- ja säilyttämistoimenpiteisiin vesillään ja talousvyöhykkeellään, sellaisena kuin se määriteltynä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa;

26.   toteaa, että Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan asukkaat ovat aidosti huolissaan mahdollisuudesta, että maiden välille pystytetään kiinteä raja-aita; painottaa kuitenkin, että yhteinen matkustusalue ei ole riippuvainen EU:n jäsenyydestä;

27.   toteaa, että Gibraltarin väestö on aidosti huolissaan Gibraltarin ja Espanjan välisen rajan vuoksi; painottaa siksi, että eroneuvotteluja ei pidä käyttää valtuutena kyseenalaistaa Gibraltarin suvereenius ja pystyttää esteitä Gibraltarin ja Espanjan rajalle;

28.  uskoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta saattaa rohkaista muitakin kansakuntia tekemään samoin; tiedostaa, että EU:sta eroamisella voi olla suurta taloudellista ja demokraattista potentiaalia;

o

o    o

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0294.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö