Päätöslauselmaesitys - B8-0290/2017Päätöslauselmaesitys
B8-0290/2017

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tieliikenteestä Euroopan unionissa

4.5.2017 - (2017/2545(RSP))

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Karima Delli liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta


Menettely : 2017/2545(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-0290/2017
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-0290/2017
Hyväksytyt tekstit :

B8-0290/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma tieliikenteestä Euroopan unionissa

(2017/2545(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan,

–  ottaa huomioon verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä 17. kesäkuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi)[1],

–  ottaa huomioon maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä 11. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY[2],

–  ottaa huomioon tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 15. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006[3],

–  ottaa huomioon maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009[4],

–  ottaa huomioon maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1072/2009[5],

–  ottaa huomioon kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009[6],

–  ottaa huomioon tieliikenteessä käytettäviä ajopiirtureita koskevan, 4. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014[7],

–  ottaa huomioon komission valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman liikennepolitiikan vuoden 2011 valkoisen kirjan täytäntöönpanosta: tilannekatsaus ja kohti kestävää liikkuvuutta”[8],

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman logistiikasta EU:ssa ja eri liikennemuotojen yhdistämisestä uusissa Euroopan laajuisten liikenneverkkojen käytävissä[9],

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman pienten liikennealan yritysten uusista mahdollisuuksista ja yhteistyöhön perustuvista liiketoimintamalleista[10],

–  ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman kertomuksen unionin maantieliikennemarkkinoiden tilanteesta (COM(2014)0222),

–  ottaa huomioon liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta 11. maaliskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/413[11],

–  ottaa huomioon komission tiedonannon vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta strategiasta (COM(2016)0501) ja komission tiedonannon liikenteestä ja CO2-päästöistä (COM(1998)0204),

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen ja siinä annetun sitoumuksen maapallon lämpötilan nousun pitämisestä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä toimien jatkamisesta kyseisen nousun rajoittamiseksi edelleen alle 1,5 celsiusasteeseen,

–  ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2016 annetun Amsterdamin julistuksen verkottuneita ja automatisoituja ajoneuvoja koskevasta yhteistyöstä – Kohti verkottuneiden ja automatisoitujen ajoneuvojen kehittämistä Euroopan maanteille,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon aiheesta ”Eurooppalainen strategia vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten – ensimmäinen virstanpylväs matkalla kohti vuorovaikutteista, verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkumista” (COM(2016)0766,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että komission olisi annettava pikaisesti maanteiden tavaraliikenteen markkinoita koskevia lainsäädäntöehdotuksia (jäljempänä maantieliikennealoitteet), jotta voidaan kartoittaa ja ratkaista ongelmia, joita alalla ilmenee;

B.  ottaa huomioon, että unionin maantieliikenteen ala työllistää suoraan viisi miljoonaa ihmistä ja muodostaa lähes kaksi prosenttia unionin BKT:stä ja että alalla toimii 344 000 henkilöliikennettä harjoittavaa yhtiötä ja yli 560 000 tavaraliikennettä harjoittavaa yhtiötä[12];

C.  ottaa huomioon, että vuonna 2013 unionin maanteillä kuljettiin kaikkiaan 5 323 miljardia matkustajakilometriä ja että 28 jäsenvaltion unionissa tästä määrästä kuljettiin 72,3 prosenttia henkilöautoilla ja 8,1 prosenttia busseilla ja linja-autoilla[13];

D.  toteaa maantieliikenteen turvallisuuden olevan edelleen ajankohtainen aihe unionissa, sillä vuonna 2015 maantieliikenteessä loukkaantui vakavasti 135 000 ihmistä ja 26 100 menehtyi;

E.  toteaa, että maantieliikenne toimii Euroopan talouden moottorina ja että alan olisi pysyttävä edelläkävijänä talouskasvun ja työpaikkojen lisäämisessä ja kilpailukyvyn ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä; toteaa samalla, että alasta on tehtävä kestävämpi ja sillä on huolehdittava kunnollisista työoloista ja sosiaalisista oikeuksista;

F.  toteaa, että Eurooppa on maantieliikennealan johtava maailmanluokan toimija sekä valmistuksessa että kuljetuksissa, ja pitää ratkaisevana, että Euroopan maantieliikennettä kehitetään edelleen, siihen investoidaan ja sitä uudistetaan kestävästi ja ympäristöystävällisesti, jotta se voi säilyttää teknologisen johtoasemansa globaalissa taloudessa, jota leimaa entistä suuremmassa määrin vahvojen toimijoiden ja uusien liiketoimintamallien esiin nouseminen;

G.  toteaa, että maantieliikenteessä ollaan edelleen luopumassa vaiheittain fossiilisista polttoaineista ja että alan energiatehokkuutta ja kestävyyttä on parannettava erityisesti vaihtoehtoisten polttoaineiden, vaihtoehtoisten käyttövoimalaitteiden ja digitalisoinnin avulla kiireellisesti ja kustannustehokkaasti ja kilpailukykyä heikentämättä;

H.  toteaa, että liikenteellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksessa, sillä ala aiheuttaa noin 23,2 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, ja maantieliikenne puolestaan aiheutti vuonna 2014 kaikkiaan 72,8 prosenttia liikenteen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä;

I.  ottaa huomioon, että tieruuhkien aiheuttaman ajanhukan ja lisääntyneen polttoaineen kulutuksen ja pilaantumisen arvioidaan nipistävän noin yhden prosentin unionin BKT:stä;

J.  toteaa, että jäsenvaltiot asettavat yhä enemmän sääntelyyn perustuvia esteitä maanteiden kansainväliselle tavaraliikenteelle;

K.  toteaa, että multimodaalisten verkkojen ja eri liikennemuotojen ja palvelujen yhdistämisen mahdolliset hyödyt matkustaja- ja tavaraliikenteen yhteyksien ja tehokkuuden parantamisessa auttavat vähentämään hiilipäästöjä ja muita haitallisia päästöjä;

L.  toteaa, että kabotaasiliikennettä koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpano on jäänyt jäsenvaltioissa puutteelliseksi;

M.  toteaa, että työoloja, sosiaalisia oikeuksia ja maantieliikenteen turvallisuutta koskevan voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanossa ilmenee unionin alueella huomattavia eroja;

Kilpailukyvyn ja innovoinnin parantaminen maantieliikenteen alalla

1.  katsoo, että maantieliikennealoitteissa olisi edistettävä kipeästi kaivattua kestävämpää, turvallisempaa, innovatiivisempaa ja kilpailukykyisempää eurooppalaista maantieliikennettä, jatkettava maantieliikenteen infrastruktuurin kehittämistä maantieliikenteen tehokkuuden ja logistiikan parantamiseksi, varmistettava toimijoiden yhdenvertaiset toimintaedellytykset globaaleilla markkinoilla ja maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen sisämarkkinoiden toteuttaminen ja niiden toiminnan parantaminen sekä luotava pitkän aikavälin strategia Euroopan maantieliikenteen alaa varten;

2.  katsoo myös, että maantieliikennealoitteilla olisi edistettävä ajoneuvojen teknistä kehittämistä ja vaihtoehtoisia polttoaineita, lisättävä liikennejärjestelmien ja -muotojen yhteentoimivuutta ja varmistettava, että liikenteen alan pk-yritykset pääsevät markkinoille;

3.  kehottaa komissiota ottamaan maantieliikennealoitteita laatiessaan huomioon 9. syyskuuta 2015 annetun parlamentin päätöslauselman liikennepolitiikan vuoden 2011 valkoisen kirjan täytäntöönpanosta; korostaa, että maantieliikennettä tarkasteltaessa on sovellettava kokonaisvaltaista pitkän aikavälin lähestymistapaa eri liikennemuotoja yhdistävää ja kestävää liikennettä korostavan unionin liikennepolitiikan mukaisesti;

4.   korostaa, että maantieliikenne edistää merkittävästi työllisyyttä ja kasvua unionissa ja että talouden tilanne kytkeytyy tiiviisti unionin maantieliikenteen alan kilpailukykyyn; edellyttää siksi ennakoivaa politiikkaa, jolla tuetaan ja kehitetään kestävää maantieliikennettä huolehtien oikeudenmukaisesta kilpailusta etenkin pk-yritysten kannalta ja otetaan huomioon alan tuleva digitaalinen, teknologinen ja ekologinen kehitys, samalla kun työntekijöitä kannustetaan kartuttamaan taitojaan;

5.  kehottaa Euroopan maantieliikenteen alaa hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota kehittämään sekä ajoneuvojen välisten että ajoneuvon ja infrastruktuurin välisten viestiyhteyksien infrastruktuuria, jotta voidaan kohentaa maantieliikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta ja pohjustaa tulevaa liikkuvuutta maanteillä; tähdentää, että on kehitettävä ajoneuvoja koskevaa teknologian siirtoa, lisättävä logistista tukea sekä laadittava soveltuvia määritelmiä ja sääntöjä tässä asiassa; kehottaa komissiota laatimaan soveltuvan sääntelyjärjestelmän verkottuneelle ja automatisoidulle ajamiselle sekä uusille yhteistyöhön perustuville liiketoimintamalleille;

6.  kehottaa komissiota lisäämään unionin henkilö- ja tavaraliikenteen ja erityisesti sähköisten tietullijärjestelmien yhdenmukaistamista, koska nykyinen yhdenmukaistamisen puute aiheuttaa lisäkustannuksia liikenteessä; kannustaa käyttämään tällöin digitaalista teknologiaa (sähköisiä vakiomuotoisia asiakirjoja, sähköisiä kuljetusasiakirjoja, älykkäitä ajopiirtureita jne.), jotta voidaan taata täysin toimivat sisämarkkinat;

Rajat ylittävän liikkuvuuden helpottaminen maantieliikenteessä

7.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan asiaa koskevat unionin säännöt täytäntöön huolellisemmin ja kehottaa komissiota valvomaan täytäntöönpanoa tarkemmin, mukaan lukien rajat ylittävä yhteistyö sekä voimassa olevan lainsäädännön tulkitseminen ja asianmukainen ja syrjimätön täytäntöönpano, ja huolehtimaan kansallisten säännösten yhdenmukaistamisesta; katsoo, että komission olisi käynnistettävä rikkomismenettelyjä markkinoita vääristäviä lakeja ja toimenpiteitä vastaan, kun se on oikeudellisesti perusteltua;

8.  kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä Euro Contrôle Route -organisaation ja Euroopan liikennepoliisiverkoston (Tispol) kanssa, jotta voidaan parantaa maantieliikennettä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa Euroopassa ja kehittää vahva mekanismi, jolla varmistetaan voimassa olevan säännöstön yhtäläinen ja asianmukainen täytäntöönpano, esimerkiksi tukemalla jäsenvaltioita sertifioinnissa ja standardoinnissa, teknisen asiantuntemuksen hyödyntämisessä, tietojen keräämisessä sekä koulutus- ja tarkastustehtävissä ja järjestämällä foorumeita, joilla kansalliset asiantuntijat ja viranomaiset voivat vaihtaa tietoja; kehottaa harkitsemaan Euroopan maantieliikenneviraston perustamista, jotta voidaan varmistaa unionin lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano ja edistää standardointia kaikissa jäsenvaltioissa;

9.  pyytää jäsenvaltioita tehostamaan etenkin ajo- ja lepoaikojen sekä kabotaasiliikennemääräysten noudattamista koskevia tarkastuksia sekä asettamaan vaikuttavia, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia; kehottaa komissiota nopeuttamaan ajoneuvoissa olevien digitaalisten laitteiden, kuten älykkäiden ajopiirtureiden, ja sähköisten rahtikirjojen (e-CMR) pakollista käyttöä, jotta voidaan parantaa asiaa koskevien unionin määräysten noudattamisen valvontaa ja vähentää hallinnollisia kustannuksia;

10.  kehottaa komissiota jatkamaan kevyissä ja raskaissa hyötyajoneuvoissa olevia pakollisia turvavarusteita (esimerkiksi varoituskolmiot, heijasteliivit, varalamput ja alkometrit) koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista;

11.  kehottaa komissiota tarkastelemaan keinoja vähentää kansallisten lainsäädäntöjen eroista aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista rasitusta, jotta voidaan edistää kuljetuspalvelujen tarjoamisen vapautta koko unionissa; viittaa esimerkiksi sosiaalisiin määräyksiin ja katsoo, että liikkuvien työntekijöiden olisi voitava tehdä ilmoitus pidemmästä jaksosta myös tehdessään töitä useille urakoitsijoille riippumatta toimeksiantojen määrästä;

12.  korostaa, että johdonmukainen, oikeudenmukainen, avoin, syrjimätön ja epäbyrokraattinen tiemaksujärjestelmä, joka toteutettaisiin EU:n tasolla ja suhteutettaisiin tienkäyttöön sekä kuorma-, linja- ja henkilöautoista aiheutuviin ulkoisiin kustannuksiin (”käyttäjä maksaa”- ja ”aiheuttaja maksaa” -periaatteet), edistäisi maanteiden infrastruktuurin rapautumista, ruuhkaantumista ja pilaantumista koskevien ongelmien ratkaisemista; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön järjestelmän, jolla varmistetaan syrjimättömyys ja vältetään henkilöautoihin unionissa sovellettavat hajanaiset maksujärjestelmät;

13.  kehottaa komissiota ehdottamaan eurooppalaista sähköistä tiemaksujärjestelmää koskevan direktiivin muuttamista ja katsoo, että direktiiviin olisi sisällytettävä ”aiheuttaja maksaa” -periaatteeseen perustuva ulkoisten kustannusten elementti ja että järjestelmän olisi oltava täysin yhteensopiva maksujen perimistä koskevien yhdenmukaistettujen teknisten standardien käyttöönoton edistämisen tavoitteen kanssa; katsoo, että järjestelmän olisi perustuttava avoimuuteen, ajoneuvoihin asennettujen erilaisten älykkäiden liikennejärjestelmien laitteiden kehittämisen ja integroinnin tehostamiseen sekä lainsäädännön selkeyttämiseen, jotta sähköisten tiemaksupalvelujen tarjoajien oikeudet voidaan määritellä ja suojata paremmin ja tehdä niiden velvoitteiden täyttämisestä mutkattomampaa;

14.  katsoo, että syrjäisillä jäsenvaltioilla ja mailla, joilla ei ole todellisia vaihtoehtoja maantieliikenteelle, on enemmän vaikeuksia päästä unionin sisämarkkinoiden ytimeen; kehottaa komissiota sisällyttämään maantieliikennealoitteisiin mekanismin, jolla huojennetaan syrjäisiltä alueilta käsin tarjottavien maantieliikennetoimista perittäviä maksuja;

15.  korostaa, että vuokratut ajoneuvot ovat yleensä markkinoiden uusimpia ja ympäristöystävällisimpiä ja edistävät siten maantieliikenteen alan tehokkuutta; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan uudelleen vuokrattuja ajoneuvoja koskevia nykyisiä sääntöjä, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat kieltää käyttämästä tällaisia ajoneuvoja kansainvälisessä liikenteessä;

16.  on huolissaan siitä, että kansalliset viranomaiset eivät ole puuttuneet ajopiirtureita ja kabotaasiliikennettä koskeviin petostapauksiin, ja kehottaa siksi komissiota paneutumaan näihin ongelmiin muun muassa käyttämällä uutta teknologiaa, yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä kabotaasiliikennettä koskevia vaatimuksia ja tehostamalla viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, jotta sääntöjä noudatettaisiin paremmin koko unionissa ja kabotaasiliikennettä kyettäisiin valvomaan paremmin;

17.  katsoo, että lainsäädännöllisten vaatimusten olisi oltava oikeassa suhteessa harjoitettuun liiketoimintaan ja yrityksen kokoon nähden; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, onko edelleen perusteltua jättää kevyet hyötyajoneuvot eräiden unionin sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, sillä niitä käytetään yhä enemmän kansainvälisessä tavaraliikenteessä, ja pyytää komissiota esittämään selvityksen tämän lisääntyvän käytön aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista sekä ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksista;

18.  tähdentää, että maantieliikenteen liikkuvuutta liittymisneuvotteluja käyvien naapurimaiden rajojen yli olisi helpotettava parantamalla maantieliikenteen infrastruktuuria, merkinantoa ja sähköisiä järjestelmiä koskevien standardien yhdenmukaistamista, millä varmistetaan pullonkaulojen poistaminen etenkin Euroopan laajuisen liikenneverkon runkoverkosta;

Sosiaalisten olojen ja turvallisuusmääräysten parantaminen

19.  tähdentää, että koko unionissa sovellettava kuljetuspalvelujen tarjoamisen vapaus ei saisi oikeuttaa työntekijöiden perusoikeuksien loukkaamista eikä heikentää voimassa olevaa työlainsäädäntöä, jolla säädetään muun muassa lepoajoista, työaikajärjestelyistä, jaksoista muualla kuin kotiasemalla, mahdollisuuksista parantaa ammattitaitoa, kehittämiskoulutuksesta, urakehityksestä, työterveydestä ja -turvallisuudesta, hoitoon pääsystä ja sosiaaliavustuksista sekä vähimmäispalkkatasosta;

20.  on huolissaan sosiaalisesti ongelmallisista liiketoimintatavoista, jotka aiheuttavat myös turvallisuusriskejä maantieliikenteessä ja kytkeytyvät lähinnä kabotaasiliikennettä koskeviin sääntöihin ja niin kutsuttuihin postilaatikkoyrityksiin (kyse on etenkin näennäisestä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja tahallisista väärinkäytöksistä tai voimassa olevan unionin tai kansallisen lainsäädännön kiertämisestä, joka mahdollistaa vilpillisen kilpailun kehittymisen, kun työvoima- ja toimintakustannuksia pyritään minimoimaan laittomin keinoin, ja johtaa unionin sääntöjen selkeyden puutteen sekä kansallisen tason vaihtelevien tulkintojen ja täytäntöönpanoratkaisujen seurauksena työntekijöiden oikeuksien loukkaamiseen);

21.  kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen sijoittautumisoikeutta koskevia vaatimuksia, jotta maantieliikenteen alalta voidaan karsia postilaatikkoyritykset;

22.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita paneutumaan pikaisesti kuljettajien väsyneisyyttä koskeviin kysymyksiin, mukaan lukien sen varmistaminen, että kaikilla maantieliikenteen infrastruktuuriin tehtävillä investoinneilla kohennetaan kuljettajille ja etenkin pitkän matkan kuljettajille tarkoitettuja tiloja ja palveluja ja että lepotaukoja koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan tinkimättä;

23.  kehottaa komissiota selkeyttämään kabotaasiliikennettä ja maantieliikenteen ammattiin pääsemistä koskevia sääntöjä ja parantamaan niiden täytäntöönpanoa, jotta voidaan torjua tehokkaasti petoksia ja väärinkäytöksiä;

24.  kehottaa komissiota selkeyttämään työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin säännösten soveltamista maantieliikenteen alalla sekä parantamaan niiden täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa;

25.  tähdentää, että Euroopassa on pulaa ammattikuljettajista, mikä johtuu kuljetuspalvelujen kysynnän lisääntymisestä, kansainvälisen kaupan nopeasta kehittymisestä ja väestörakenteesta; kehottaa siksi komissiota helpottamaan nuorten miesten ja naisten ammattiin pääsemistä ja käsittelemään kuljettajien kehnojen työolojen ongelmaa ja tienvarsien laadukkaan infrastruktuurin puuttumista;

26.  korostaa, että unionin maantieliikenteen alan sosiaalisia vaatimuksia ja oikeuksia koskevan kansallisen lainsäädännön erot merkitsevät alan toimijoille ja etenkin pk-yrityksille huomattavaa ja suhteetonta hallinnollista estettä, mutkistavat oikeudellista järjestelmää, haittaavat maantieliikenteen alan sisämarkkinoiden perustamista ja johtavat palveluiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteisiin;

27.  kehottaa komissiota laatimaan tulevia maantieliikenteen aloitteita koskevia ehdotuksia, joissa eritellään tarkemmin palvelujen tarjoamisen vapaus ja sijoittumisvapaus ja joiden tarkoituksena on varmistaa, että liiketoiminta sellaisessa jäsenvaltiossa, johon yhtiö ei ole sijoittautunut, on luonteeltaan tilapäistä, ja varmistaa, että työntekijöihin sovelletaan sen maan lainsäädäntöä, jossa on heidän tavanomainen työpaikkansa tai jossa he harjoittavat suurimmaksi osaksi ammatillista toimintaansa;

28.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita paneutumaan maantieliikenteessä tehtävän työn laatuun, etenkin koulutukseen, sertifiointiin, työoloihin ja urakehitykseen, jotta voidaan luoda laadukkaita työpaikkoja, kehittää tarvittavia taitoja ja lujittaa unionin maantiealan toimijoiden kilpailukykyä ja tehdä siten alasta houkuttelevampi nuorten kannalta; kehottaa huolehtimaan samalla kuljettajien työ- ja yksityiselämän asianmukaisesta tasapainosta;

29.  kehottaa komissiota tarkistamaan yhdistettyjä kuljetuksia koskevaa direktiiviä 92/106/ETY monia liikennemuotoja hyödyntävän liikenteen lisäämiseksi ja epäoikeudenmukaisten käytäntöjen lopettamiseksi ja sen varmistamiseksi, että yhdistettyihin kuljetuksiin liittyvää sosiaalilainsäädäntöä noudatetaan;

30.  kehottaa komissiota arvioimaan ”sähköisen ja integroidun käyttäjätiedoston” luomista kaikille yhteisön käyttöluvan nojalla toimiville liikenteenharjoittajille, jotta voidaan koota yhteen kaikki tienvarsitarkastuksissa kerätyt liikenteenharjoittajia, ajoneuvoja ja kuljettajia koskevat asiaankuuluvat tiedot;

31.  korostaa, että unionin lepotilajärjestelmä on riittämätön ja epätarkoituksenmukainen; kehottaa siksi jäsenvaltioita laatimaan yhteistyössä komission kanssa suunnitelman kapasiteetin ja käyttäjäystävällisten turvallisten lepoalueiden rakentamiseksi/järjestämiseksi huolehtien siitä, että niillä on riittävästi pysäköintipaikkoja, saniteettitiloja ja lyhytaikaiseen yöpymiseen tarkoitettuja hotelleja, etenkin liikenteen strategisiin pisteisiin/solmukohtiin, joiden liikennemäärät voivat olla suuria;

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita paneutumaan ajo- ja lepoaikojen nykyisiin epätarkoituksenmukaisuuksiin, kun kuljettajat joutuvat usein vetäytymään tuntien ajaksi levolle, vaikka he ovat vain muutaman kilometrin päässä asema- tai kotipaikastaan; kehottaa komissiota ottamaan asian huomioon, kun se tarkistaa tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 15. maaliskuuta 2006 annettua asetusta (EY) N:o 561/2006;

33.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan koko unionia koskevan tavoitteen maantieliikenteessä tapahtuvien vakavien loukkaantumisten vähentämisestä;

34.  kehottaa komissiota käynnistämään viipymättä yleistä turvallisuutta koskevan asetuksen (EY) N:o 661/2009 uudelleen tarkastelun ja ottamaan huomioon uudet teknologiat ja standardit (mukaan lukien ainakin hätätilanteiden tiedot rekisteröivät laitteet, suoran näkökentän standardit, älykäs nopeudensäätö ja rengaspaineen seuranta);

35.  korostaa, että unionin maanteiden turvallisuutta on parannettava ja että on saavutettava tavoite kuolemantapausten ja vakavien loukkaantumisten vähentämisestä puoleen vuoteen 2020 mennessä; kannattaa vaikutustenarviointia, jota komissio käyttää maantieliikenteen infrastruktuurin turvallisuuden hallintaa koskevan lainsäädäntökehyksen uudelleentarkastelussa;

Vähäpäästöisen maantieliikenteen edistäminen

36.  toteaa, että maantieliikenteen resurssitehokkuutta on parannettava ja että on vahvistettava sen roolia nykyaikaisessa synkromodaalisessa liikenneverkossa, jotta kyetään hyödyntämään tehokkaammin nykyistä kapasiteettia, parantamaan ajoneuvojen käyttöastetta, edistämään pienempien ja kevyempien ajoneuvojen käyttöä, henkilöautojen yhteiskäyttöä ja kimppakyytejä sekä vähentämään pyöriä neljästä kahteen; pitää digitalisaatiota olennaisena tekijänä pyrittäessä parantamaan resurssitehokkuutta;

37.  tähdentää, että vuonna 2015 tehdyn ilmastonmuutosta koskevan Pariisin sopimuksen (COP21) tavoitteiden saavuttaminen, liikennealan hiilestä irtautuminen ja ilmanlaadun parantaminen olisi toteutettava edistämällä sähköön perustuvaa liikkuvuutta, polttoainekennoja ja muita edistyneitä käyttövoimajärjestelmiä, etenkin sellaisia, joiden kohdalla Euroopalla on merkittävää teknologista etua;

38.  kehottaa komissiota laatimaan kunnianhimoisia ehdotuksia kuorma-autoja ja linja-autoja koskevista hiilidioksidinormeista, jotta maantieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä kyetään vähentämään; pyytää komissiota tarkastelemaan edelleen mahdollisuuksia nopeuttaa siirtymistä vähäpäästöiseen liikenteeseen ottamalla käyttöön jälkiasentamista koskevia kannustimia;

39.  edellyttää konkreettisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan ”käyttäjä maksaa”- ja ”aiheuttaja maksaa” -periaatteiden toteutuminen maantieliikenteessä, mukaan lukien ohjeet ja parhaat käytänteet; edellyttää, että yhdenvertaiset toimintaedellytykset varmistetaan unionin kaikilla alueilla;

40.  korostaa, että sähköistä tiemaksujärjestelmää koskevan direktiivin uudelleentarkastelulla voitaisiin edistää ympäristöystävällisempiä ajoneuvoja ja ajoneuvojen yhteiskäyttöä;

41.  korostaa asianmukaisen infrastruktuurin suurta merkitystä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytölle maantieliikenteessä ja kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustinmalleja, joilla huolehditaan vaihtoehtoisten polttoaineiden kattavasta toimitusverkosta;

42.  edellyttää tehokkaita kansallisia toimintakehyksiä, joilla edistetään vaihtoehtoisia polttoaineita (esimerkiksi sähköä, hybridivoimanlähteitä, vetyä ja paineistettua maakaasua) käyttävien ajoneuvojen yleistymistä, ja vaatii tarvittavan tankkaus-/latausinfrastruktuurin nopeaa käyttöön ottamista;

43.  toteaa, että innovatiiviset ja vähäpäästöiset maantieliikenteen ajoneuvot ja infrastruktuuri helpottavat maanteiden, rautateiden ja satamien välisiä siirtymiä ja yhteyksiä ja kannustavat siten siirtymään ympäristöystävällisempiin kuljetusmuotoihin henkilö-, matkustaja- ja rahtiliikenteessä;

44.  katsoo, että kimppakyydit ja autojen yhteiskäyttö muodostavat merkittävän potentiaalin yhteyksien kestävään kehittämiseen syrjäisimmillä alueilla sekä vuoristo- ja maaseutualueilla; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia helpottamaan yhteistyöhön perustuvien liiketoimintamallien käynnistämistä tällä alalla;

45.  pyytää komissiota tarkastelemaan useissa jäsenvaltioissa perustettuja vähäpäästöisiä alueita ja mahdollisuutta ottaa käyttöön yhteisiä perusteita/sääntöjä tällaisten alueiden perustamista/toimintaa varten;

46.  toteaa, että älykkäät liikennejärjestelmät, kuten vuorovaikutteiset älykkäät liikennejärjestelmät ja innovaatiot, kuten sähköautoa ajon aikana lataava moottoritie (johdinteknologialla varustetut sähkökäyttöiset kuorma-autot) ja saattueajo saattavat olla merkittävässä roolissa liikennejärjestelmän tehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristötehokkuutta parannettaessa; kehottaa siksi komissiota kannustamaan älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämiseen ja käyttämiseen ja edistämään innovointia;

47.  toteaa, että tyhjäkäynti on edelleen huomattavaa maantieliikenteessä, mikä vahingoittaa ympäristöä; muistuttaa, että vuonna 2012 lähes neljännes (23,2 prosenttia) kaikista unionin raskaiden hyötyajoneuvojen ajokilometreistä kuljettiin ilman lastia ja että tyhjillään ajon korkea osuus johtuu kabotaasiliikenteen nykyisistä rajoituksista, jotka estävät kuljettajia ottamasta lisää lastia ja parantamasta siten ympäristötehokkuuttaan; korostaa siksi markkinoiden avaamisen myönteistä vaikutusta maantieliikenteen ympäristötehokkuuteen;

48.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita maantieliikenteen alan hiilestä irtautumista varten nopeuttamaan siirtymistä perinteisiä fossiilisia polttoaineita käyttävistä ajoneuvoista kestäviin sähkökäyttöisiin ajonevoihin, kuten niihin, joissa käytetään vetypolttokennoja;

49.  kannustaa komissiota päivittämään liikenteen ulkoisia kustannuksia koskevan ohjeistuksensa, mukaan lukien uudet tiedot todellisen ajotilanteen päästöistä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset vahingot;

50.  tähdentää, että vaihtoehtoisiin ja uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen tavoitteet maantieliikenteessä olisi saavutettava käyttämällä energiamuotojen yhdistelmää ja soveltamalla nykyisiä energiansäästömenetelmiä; korostaa, että tämä siirtyminen edellyttää vastaavia kannustimia ja että vähentämistavoitteet olisi laadittava teknologianeutraalisti;

51.  toteaa, että siirtymisen edistämiseen voidaan käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita, muun muassa paineistettua maakaasua, nesteytettyä maakaasua ja toisen sukupolven biopolttoaineita;

o

o o

52.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.