Menettely : 2017/2732(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0445/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0445/2017

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 05/07/2017 - 8.13
CRE 05/07/2017 - 8.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0305

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 176kWORD 49k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0440/2017
28.6.2017
PE605.564v01-00
 
B8-0445/2017

suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0319/2017 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


teollisuuspolitiikasta (2017/2732(RSP))


Patrizia Toia S&D-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma teollisuuspolitiikasta (2017/2732(RSP))  
B8-0445/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 173 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14, 27 ja 30 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti SEU:n 5 artiklan 3 kohdan sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” (COM(2010)0682),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi(1),

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Junckerin laatimat poliittiset suuntaviivat ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”,

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan(2),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 annetut 2009 Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät teollisuuden kilpailukykytavoitteiden edistämisestä, Euroopan teollisuuden digitalisoitumiskehityksestä ja digitaalisten sisämarkkinoiden teknologioiden ja julkisten palvelujen nykyaikaistamista koskevasta paketista,

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta(3),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista(4),

–  ottaa huomioon 29. toukokuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspoliittisesta strategiasta,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa (O-000047/2017 – B8-0319/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että unionin teollisuus on maailman johtava toimija monilla teollisuudenaloilla, sen osuus unionin viennistä on yli puolet, ja tutkimukseen ja kehittämiseen suunnatuista investoinneista noin 65 prosenttia, ja se tarjoaa yli 50 miljoonaa työpaikkaa (suoraan ja epäsuorasti, mikä merkitsee 20:ta prosenttia unionin työpaikoista);

B.  toteaa, että valmistava teollisuus edustaa 65:tä prosenttia yritysten T&K-menoista ja että teollisen perustamme vahvistaminen on siksi olennaista, jotta asiantuntemus ja taitotieto voidaan säilyttää unionissa; ottaa huomioon, että Junckerin suunnitelmassa ensisijainen digitaalinen kehitys tarvitsee toteutuakseen vahvan teollisen perustan;

C.  toteaa, että EU:ssa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivista henkilöistä on naisyrittäjiä vain 31 prosenttia ja uusyrityksissä toimivista yrittäjistä 30 prosenttia;

D.  toteaa, että unionin teollisuuden on säilytettävä kilpailukykynsä ja investointikapasiteettinsa Euroopassa, käsiteltävä tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita ja säilytettävä sosiaalista ja ympäristövastuuta koskeva johtoasemansa;

E.  ottaa huomioon, että kunnianhimoinen innovointipolitiikkaa, joka suosii laadukkaiden, innovatiivisten ja energiatehokkaiden tuotteiden tuotantoa ja edistää kestäviä prosesseja, antaa unionille mahdollisuuden seistä omilla jaloillaan yhä kilpaillummassa maailmanlaajuisessa tilanteessa;

F.  ottaa huomioon, että teollisuustuotteiden reilun kaupan on kunnioitettava työntekijöiden oikeuksia ja ympäristösääntöjä; ottaa huomioon, että investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen ovat keskeinen tekijä, joka vaikuttaa teollisuustuotteisiin tehtäviin investointeihin ja joka voi luoda myönteisiä kehiä; ottaa huomioon, että innovointi ja investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen, työpaikkoihin ja taitojen kehittämiseen ovat keskeisiä kestävän kasvun kannalta;

1.  korostaa teollisuuden keskeistä asemaa kasvun, työllisyyden ja innovoinnin moottorina Euroopassa;

2.  korostaa, että on tärkeää vahvistaa ja nykyaikaistaa Euroopan teollista perustaa, ja palauttaa mieliin EU:n tavoitteen, jonka mukaan teollisuuden osuuden unionin BKT:stä olisi oltava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä;

3.  kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ehdottamaan vuoden 2018 alussa lainsäädäntöehdotusta johdonmukaista ja kattavaa teollisuuspolitiikkaa koskevasta unionin strategiasta, jolla pyritään Euroopan uudelleenteollistamiseen, luodaan konkreettinen toimintasuunnitelma, joka tarjoaa kunnianhimoisia tavoitteita ja aikataulun lainsäädäntö- ja muille toimenpiteille näiden tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa komissiota perustamaan tämän strategian teollisuuspolitiikan virtaviivaistamisen vaikutuksista EU:n strategisiin politiikka-aloitteisiin tehtyyn arviointiin ja kattavaan vuoropuheluun sidosryhmien kanssa, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet ja tiedeyhteisön jäsenet; painottaa, että tällaisen unionin strategian on perustuttava muun muassa digitalisaatioon (erityisesti älykkäiden teknologioiden integrointiin, massadatan analysointiin ja robotiikkaan teollisuuden arvoketjuissa) kestävyyteen, kiertotalouteen, energiatehokkuuteen ja asianmukaisiin resursseihin; katsoo, että unionin sääntelykehyksen olisi mahdollistettava teollisuudenalojen mukautuminen asiaa koskeviin muutoksiin ja se, että ne voivat ryhtyä ennakoiviin toimiin korkealaatuisten työpaikkojen luomisen, kasvun ja alueellisen lähentymisen edistämiseksi;

4.  korostaa pk-yritysten merkitystä EU:n teollisuuden selkärankana ja korostaa tarvetta harjoittaa EU:n teollisuuspolitiikkaa ottaen huomioon pk-yritykset; korostaa tarvetta tukea yrityksille suotuisan ympäristön luomista vahvistamalla tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille EU:n pk-yrityksille ja yhteisötalouden yrityksille (kuten osuuskunnille) ja tukemalla asianmukaisia klustereita, yritysverkostoja ja digitaalisia innovaatiokeskuksia;

5.  on vakuuttunut, että eurooppalainen teollisuus olisi nähtävä unionin kilpailukyvyn ja kestävyyden strategisena voimavarana; korostaa, että ainoastaan vahva ja sitkeä teollisuus ja tulevaisuuteen suuntautuva teollisuuspolitiikka antavat unionille mahdollisuuden selvitä tulevista haasteista, mukaan luettuina unionin uudelleenteollistaminen, siirtyminen kohti kestävyyttä sekä laadukkaiden työpaikkojen luominen; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on ennakoitava entistä paremmin näitä sosioekonomisia tilanteita ja varmistettava unionin teollisuusverkoston kilpailukyky ja kestävyys;

6.  korostaa, että jotta voidaan tukea unionin teollisuutta nopeista talouden ja sääntelyn muutoksista johtuvien haasteiden kohtaamisessa nykypäivän globaalistuneessa maailmassa, on olennaista lisätä Euroopan teollisuuden houkuttelevuutta eurooppalaisten ja ulkomaisten suorien investointien kannalta;

7.  pyytää komissiota ottamaan huomioon teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävyyden kaikissa tärkeimmissä poliittisissa aloitteissaan;

8.  korostaa, että saatavissa olevien tilastojen ja tutkimusten mukaan naiset ovat aliedustettuina useimmissa tieteenharjoittamisen, insinööritieteen ja johtamistason viroissa hierarkian ylemmillä tasoilla; toteaa, että naiset ovat selvästi aliedustettuina luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) koulutuksen alalla ja tehtävissä, sillä vain 24 prosenttia luonnontieteiden ja insinööritieteiden ammattilaisista on naisia; korostaa, että naispuoliset ammattilaiset valmistusteollisuudessa ovat etu Euroopan unionille, joka tarvitsee kaikki käytettävissä olevat voimavarat selviytyäkseen lopullisesti talous- ja rahoituskriiseistä ja vastatakseen yhteiskunnan muutoksiin; kehottaa komissiota yksilöimään haasteita ja esteitä, joita naisilla on yrittäjäksi ryhtymisessä, ja edistämään ja tukemaan naisten johtajuutta, tasa-arvoiset palkat ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet päästä kaikkiin työtehtäviin mukaan luettuina;

9.  korostaa tarvetta hyödyntää täysin teollisuuden mahdollisuudet ympäristötekniikkaan liittyen sekä varmistaa, että teollisuudenalat kehittyvät jatkuvasti ja jakavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja kehittyviä innovaatioita, ja luovat näin kilpailuetua Euroopan teollisuudelle, jonka olisi pyrittävä tarjoamaan kestävämpiä tuotteita, joilla on pienimmät elinkaarikustannukset;

10.  korostaa tarvetta ottaa ympäristönäkökohdat huomioon muilla politiikanaloilla, kuten taloudessa, teollisuudessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta voidaan saada aikaan johdonmukainen yhteinen menettely; katsoo, että unionissa toteutettavia toimia on myös täydennettävä kansainvälisesti vahvistetuilla toimilla ja kolmansien maiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä yhteisten haasteiden käsittelemiseksi;

11.  katsoo, että kaikessa EU:n uudelleenteollistamispolitiikassa on annettava keskeinen asema hallinnollisen taakan ja yrityksille aiheutuvien kustannusten vähentämiselle ja korkeatasoiselle kuluttajansuojalle, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiselle sekä terveyden ja ympäristön suojelulle;

12.  kehottaa ottamaan unionin teollisuuspolitiikan perustaksi selkeät tavoitteet ja indikaattorit – muun muassa energiatehokkuutta, resursseja ja ilmastoa koskevat kunnianhimoiset tavoitteet – sekä elinkaariajattelun ja kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan;

13.  kehottaa sisällyttämään EU:n teollisuusstrategiaan tehokkaat vihreän rahoituksen välineet ja toimet, joiden avulla voidaan parantaa markkinoiden avoimuutta hiiliriskin suhteen, ja korostaa tarvetta edistää teollisuuden kestävää kehitystä Pariisin sopimuksella asetettujen tavoitteiden suhteen;

14.  kehottaa suurempaan johdonmukaisuuteen kauppapolitiikan ja teollisuuspolitiikan välillä, jotta varmistetaan, että kauppapolitiikassa otettaisiin huomioon EU:n teollisuuden tarpeet ja että uuden sukupolven kauppasopimukset eivät aiheuttaisi uusia tuotannon siirtämisiä ja lisäisi EU:n teollisuuden taantumista; panee tässä yhteydessä merkille, että on tärkeää tehostaa keskustelua siitä, miten vastavuoroisuutta julkisten hankintojen ja investointien aloilla voidaan edistää; pitää ilahduttavana aloitetta analysoida kolmansista maista tulevia investointeja strategisiin aloihin;

15.  korostaa työmarkkinaosapuolten roolia kehitettäessä johdonmukaista teollisuuspoliittista strategiaa, jossa on otettava huomioon sosiaalinen ulottuvuus, jotta voidaan varmistaa, että nykyinen teollinen muutos ei heikennä työntekijöiden oikeuksia; painottaa, että onnistunut työpaikalla tapahtuva innovointi riippuu työntekijöiden osallistumisesta ja erityisesti hyvistä työmarkkinasuhteista työntekijöiden ja johdon välillä, sillä innovaatiot syntyvät usein sen tuloksena, että työntekijät pyrkivät parantamaan työympäristöään, lopputuotteita tai valmistusmenetelmiä;

16.  painottaa, että eurooppalainen teollisuus kilpailee maailmanlaajuisesti, ja kehottaa tästä syystä komissiota arvioimaan uudelleen markkinamääritelmiä ja EU:n nykyisiä kilpailusääntöjä, jotta voidaan ottaa huomioon globaalit markkinat ja mahdollistaa strategiset kumppanuudet ja liittoutumat ja jotta esiin voi nousta toimijoita, joilla on riittävästi kriittistä massaa, jotta ne voivat selviytyä kansainvälisestä kilpailusta; kehottaa komissiota tarkistamaan EU:n kilpailulainsäädäntöä, jotta voidaan ottaa entistä paremmin huomioon kolmansien maiden keskeisten kansallisten toimijoiden kehittyvä asema sekä sosiaali- ja ympäristönormit, jotta vältetään uudet polkumyynnin muodot;

17.  korostaa, että tarvitaan yhtenäinen WTO:n sääntöjen mukainen ja tehokas polkumyynnin ja tukien vastainen EU:n strategia, jossa otetaan huomioon kaikenlainen polkumyynti, mukaan lukien kansainvälisten sosiaalisten normien sekä ympäristö- ja verotusnormien noudattamatta jättäminen;

18.  kehottaa komissiota kiinnittämään entistä enemmän huomiota sellaisten ulkomaille sijoittautuneiden valtion omistamien yritysten rooliin, joita asianomaisten maiden hallitukset tukevat ja joille ne maksavat tukia tavoilla, jotka EU:n sisämarkkinoiden säännöt kieltävät EU:n yksiköiltä;

19.  kehottaa komissiota tarkastelemaan kolmansien maiden suoria ulkomaisia investointeja EU:hun ottaen huomioon turvallisuuden sekä keskeiseen tulevaan tekniikkaan pääsyn suojaamisen, sillä unioni on suurelta osin riippuvainen suorista ulkomaisista investoinneista ja sen olisi oltava yleisesti edelleen hyvin avoin ulkomaisille investoinneille;

20.  kehottaa komissiota laatimaan verkkoalustojen sääntely-ympäristön, jotta varmistetaan EU:n asetusten johdonmukaisuus, muun muassa siten, että keskitytään sääntelyvarmuuteen sekä asianmukaisiin ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin;

21.  kehottaa komissiota esittämään vapaata tiedonkulkua, kyberturvallisuutta ja datan omistajuutta koskevia lainsäädäntöehdotuksia, joilla voidaan tukea Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja sen digitalisoitumiskehitystä, ja samalla varmistaa mahdollisimman korkeatasoinen tietosuoja;

22.  korostaa, että tarvitaan EU:n koordinoituja toimia, jotta voidaan edistää uusia taitoja sekä uudelleenkoulutusta, täydennyskoulutusta ja elinikäistä oppimista, kuten komissio esittää uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassaan; kehottaa kuulemaan niiden kehityksestä asianmukaisesti työmarkkinaosapuolia;

23.  kehottaa edistämään monialaisia innovointiyhteenliittymiä, jotta voidaan päästä eroon siiloutuneen teollisuuspolitiikan tilanteesta, joka heikentää innovointimahdollisuuksia; pitää julkisten investointien roolia strategisena tämän tavoitteen saavuttamiselle ja kehottaa EU:ta tukemaan julkisia investointeja innovointiin;

24.  muistuttaa EU:n standardoinnin tärkeästä asemasta ja kannattaa vahvaa keskittymistä EU:n johtavaan roolin kansainvälisissä standardointijärjestöissä;

25.  panee merkille tarpeen koordinoida EU:n toimia, joilla pyritään vähentämään resurssiriippuvuutta kolmansista maista siten, että keskitytään neljään painopisteeseen, jotka ovat

a.  oikeudenmukainen resurssien saanti kansainvälisillä markkinoilla

b.  kestävä kotimainen kaivosteollisuus

c.  tehokkaat teknologia-alan innovaatiot

d.  kiertotalous

samoin kuin EU:n panokseen monenväliseen globaaliin resurssipolitiikan hallintaan;

26.  katsoo, että globalisaation ja digitalisaation megatrendit ovat suurimpia haasteita eurooppalaisille yrityksille ja niiden työntekijöille ja että erittäin dynaamisina ja monialaisina ne luovat samanaikaisesti haasteita myös poliittisille päättäjille; on siksi vakuuttunut siitä, että EU:n politiikkaa on mukautettava, jotta voidaan tukea Euroopan teollisuuden kasvua ja turvata laadukkaat työpaikat valmistusteollisuudessa tässä nopeasti muuttuvassa tilanteessa; painottaa, että uudessa teollisuuspoliittisessa strategiassa eri politiikan alat, etenkin kauppaa, ympäristöä, tutkimusta, investointeja, kilpailua, energiaa ja ilmastoa koskevat politiikat, on saatettava teollisuuspolitiikan mukaisiksi niin, että lähestymistavasta tulee johdonmukainen; on vakuuttunut siitä, että teollisuuspoliittiseen strategiaan on liitettävä horisontaalisia osa-tekijöitä, joiden avulla tärkeitä strategisia aloja voidaan käsitellä älykkäällä tavalla;

27.  kannattaa EU:n kattavaa teollisuuspolitiikkaa, jossa tärkeälle sijalle asetetaan EU:n arvoketjujen vahvistaminen ja EU:n kaikkien alueiden integrointi EU:n elvytetyn teollisuuden verkkoon, samalla kun varmistetaan yleinen alueellinen yhteenkuuluvuus;

28.  kehottaa soveltamaan alueellisesti tasapainoista teollisuusstrategiaa, jolla voidaan kuroa umpeen ero EU:n jäsenvaltioiden kaikkien eniten ja vähiten teollistuneiden alueiden välillä ja auttaa siten saavuttamaan EU:n alueellista lähentymistä koskevat tavoitteet;

29.  korostaa, että on tärkeää hyväksyä ajoissa unionin strategia, sillä se voi vaikuttaa myös uuden monivuotisen rahoituskehyksen keskeisiä aloja koskeviin keskusteluihin ja erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineeseen, yhdeksänteen puiteohjelmaan ja Euroopan strategisten investointien rahastoon;

30.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL C 482, 23.12.2016, s. 89.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0377.

(3)

EUVL C 199E, 7.7.2012, s. 131.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0240.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö