PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisesti ensisijaisena kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa
28.6.2017 - (2017/2732(RSP))
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Reinhard Bütikofer Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0440/2017
B8-0446/2017
Euroopan parlamentin päätöslauselma kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisesti ensisijaisena kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 191, 192, 193 ja 173 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14, 27 ja 30 artiklan,
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” (COM(2010)0682),
– ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta[1],
– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),
– ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),
– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi[2],
– ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),
– ottaa huomioon 5. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan[3],
– ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 annetut 2009 Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista[4],
– ottaa huomioon 29. toukokuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspoliittisesta strategiasta,
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen otsikolla "Kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittäminen strategisesti ensisijaista kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa" (O-000047/2017 – B8-0319/2017),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että unionin teollisuus on maailman johtava toimija monilla teollisuudenaloilla, sen osuus EU:n viennistä on yli puolet ja tutkimukseen ja kehittämiseen suunnatuista investoinneista noin 65 prosenttia, ja se tarjoaa suoraan ja välillisesti yli 50 miljoonaa työpaikkaa, mikä merkitsee 20:tä prosenttia unionin työpaikoista;
B. toteaa, että unionin teollisuuden on säilytettävä investointikapasiteettinsa Euroopassa, käsiteltävä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita ja säilytettävä yhteiskunta- ja ympäristövastuuta koskeva johtoasemansa;
C. toteaa, että valmistava teollisuus edustaa 65:tä prosenttia yritysten tutkimus- ja kehittämismenoista ja että EU:n teollisen perustan vahvistaminen on siksi olennaista, jotta asiantuntemus ja taitotieto voidaan säilyttää unionissa;
D. toteaa, että globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, vuoksi on keskeistä, että energia- ja resurssitehokkuus ja kiertotalous ovat Euroopan teollisuuden uudistamisen keskiössä, mikäli sen halutaan säilyttävän kilpailukykynsä tulevaisuudessakin;
E. ottaa huomioon, että kunnianhimoinen innovointipolitiikka, joka suosii laadukkaiden, innovatiivisten ja energiatehokkaiden tuotteiden tuotantoa ja edistää kestäviä prosesseja, antaa unionille mahdollisuuden menestyä maailmanlaajuisessa kilpailussa;
F. toteaa, että teollisuustuotteiden reilussa kaupassa on noudatettava työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristölainsäädäntöön liittyviä tiukkoja normeja sekä EU:ssa että kolmansissa maissa;
G. ottaa huomioon, että investoinnit uusiutuvaan energiaan sekä energia- ja resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen ovat keskeinen tekijä, joka edistää teollisuustuotteisiin tehtäviä investointeihin ja joka voi luoda myönteisiä kerrannaisvaikutuksia;
H. ottaa huomioon, että työn tuottavuus on kasvanut viime vuosikymmeninä paljon nopeammin kuin resurssituottavuus ja että arvioiden mukaan työn osuus tuotantokustannuksista on alle 20 prosenttia, kun resurssien osuus on 40 prosenttia;
I. ottaa huomioon, että jo pelkästään energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla voitaisiin luoda 5 miljoonaa välitöntä työpaikkaa ja vielä paljon enemmän välillisiä työpaikkoja vuoteen 2020 mennessä;
J. ottaa huomioon, että innovaatio ja investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen, työpaikkoihin ja taitojen kehittämiseen ovat keskeisiä kilpailukyvyn ja kestävyyden kannalta;
K. ottaa huomioon, että innovaatioaste on korkein maissa, joilla on selkeä teollisuusstrategia; ottaa huomioon, että resurssitehokkaimmat maat ja alat ovat myös kaikkein kilpailukykyisimpiä;
L. toteaa, että teollisessa valmistuksessa ja myös julkisen hyödykkeiden kannalta keskittyminen pelkästään lyhyen aikavälin rahalliseen tuottoon ja pääoman lyhyen aikavälin tuottoon on haitannut innovointia, investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, työllisyyteen, palkkoihin sekä taitojen kehittämiseen;
M. ottaa huomioon, että vihreä sektori oli taantuman aikana nettomääräisesti yksi tärkeimmistä työpaikkojen luojista Euroopassa ja että pitkän aikavälin suunnitelman pohjalta vihreällä sektorilla toimivat yritykset luovat työpaikkoja, jotka kestävät paremmin globalisoituneen talouden nykyisiä ulkoisvaikutuksia;
N. toteaa, että vihreisiin työpaikkoihin liittyviä laajentumismahdollisuuksia haittaa ammattitaidon puute ja sen tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus, jotka johtuvat esimerkiksi vaihtelevuudesta kestävään kehitykseen liittyvissä opetussuunnitelmissa, todetuista puutteista tietyillä aloilla sekä sellaisten opiskelijoiden puutteesta, joilla on tarvittavat luonnontieteeseen, tekniikkaan, insinööritieteeseen ja matematiikkaan (STEM) liittyvät taidot ja tietotekniikkataidot;
O. toteaa, että työntekijöitä on valmistettava ajoissa siirtymään kohti resurssitehokasta ja ilmastoystävällistä taloutta, jolla on valtava työllistämispotentiaali;
P. toteaa, että naisyrittäjiä on EU:ssa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivista henkilöistä 31 prosenttia ja uusyrityksissä toimivista yrittäjistä 30 prosenttia; toteaa, että naiset ovat aliedustettuina useimmissa tieteenharjoittamisen, insinööritieteen ja johtamistason viroissa hierarkian ylemmillä tasoilla;
Reaalitalouden vahvistaminen kestävän uudelleenteollistamispolitiikan avulla
1. korostaa teollisuuden keskeistä asemaa innovoinnin, kestävyyden ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen moottorina Euroopassa; korostaa, että on tärkeää nykyaikaistaa unionin teollista perustaa, ja palauttaa mieliin EU:n tavoitteen, jonka mukaan teollisuuden osuuden unionin bkt:stä olisi oltava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä;
2. on vakuuttunut, että eurooppalainen teollisuus olisi nähtävä unionin kilpailukyvyn ja kestävyyden strategisena voimavarana; korostaa, että ainoastaan vahva teollisuus ja tulevaisuuteen suuntautuva teollisuuspolitiikka antavat unionille mahdollisuuden selvitä tulevista haasteista, joista mainittakoon globalisaation aiheuttama paine monilla Euroopan teollisuudenaloilla, ilmastonmuutoksen torjuminen, resurssien hupeneminen ja tarve siirtyä kohti kestävyyttä;
3. toistaa komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä pyynnön sellaisen yhteisen ja kattavan EU:n teollisuuspolitiikan määrittämisestä, joka esitettäisiin vuoden 2018 puoliväliin mennessä ja joka perustuisi muun muassa digitalisaatioon sekä siirtymiseen kohti kestävää ja uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaa energia- ja resurssitehokasta taloutta;
4. kehottaa ottamaan tämän politiikan perustaksi selkeät tavoitteet ja indikaattorit – etenkin uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta sekä resursseja ja ilmastoa koskevat kunnianhimoiset tavoitteet – sekä elinkaariajattelun ja kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan; korostaa, että siinä olisi yhdisteltävä älykkäästi tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä, joiden tavoitteena on talouden toimintojen siirtäminen takaisin unioniin sekä teollisuuden kestävyyden parantaminen ja resurssiriippuvuuden vähentäminen;
5. korostaa pk-yritysten merkitystä EU:n teollisuuden selkärankana ja muistuttaa tarpeesta harjoittaa pk-yrityksille soveltuvaa EU:n teollisuuspolitiikkaa; korostaa myös tarvetta vähentää hallinnollista rasitetta erityisesti pk-yritysten osalta; toteaa, että tämä ei saa kuitenkaan estää määrittämästä ja panemasta täytäntöön kuluttajia ja työntekijöitä sekä terveyttä ja ympäristönsuojelua koskevia mahdollisimman tiukkoja normeja;
6. kannattaa EU:n kattavaa teollisuuspolitiikkaa, jossa tärkeälle sijalle asetetaan EU:n arvoketjujen vahvistaminen ja EU:n kaikkien alueiden integrointi EU:n elvytetyn teollisuuden verkkoon;
7. kehottaa ohjaamaan EU:n teollisuuspolitiikassa investointeja luovuuteen, taitoihin, innovointiin sekä kestävään tekniikkaan ja kestäviin ratkaisuihin; katsoo, että tätä olisi tuettava investoinneilla kestäviin energiaratkaisuihin, julkisen liikenteen infrastruktuureihin sekä tieto- ja viestintätekniikan älykkääseen käyttöön;
8. kehottaa edistämään monialaisia innovointiyhteenliittymiä, jotta voidaan päästä eroon siiloutuneesta teollisuuspolitiikasta, joka voi heikentää innovointimahdollisuuksia;
Tiukat normit innovoinnin ja kilpailukyvyn edistäjinä
9. korostaa tarvetta hyödyntää täysin teollisuuden mahdollisuudet ympäristötekniikkaan liittyen sekä varmistaa, että teollisuudenalat kehittyvät jatkuvasti ja jakavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja kehittyviä innovaatioita;
10. korostaa tarvetta ottaa ympäristönäkökohdat huomioon muilla politiikanaloilla, kuten taloudessa, investoinneissa, teollisuuden standardeissa sekä tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta voidaan saada aikaan johdonmukainen yhteinen menettely; katsoo, että unionissa toteutettavia toimia on myös täydennettävä kansainvälisesti vahvistetuilla toimilla ja kolmansien maiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä yhteisten haasteiden käsittelemiseksi;
11. katsoo, että lainsäädännöllä voidaan edistää innovointia ja että asettamalla unionissa tiukat vaatimukset voidaan edistää tarvittavia yksityisiä tutkimus- ja kehittämisinvestointeja, joiden ansiosta eurooppalaiset yritykset voivat tuottaa korkealaatuisia tuotteita ja palveluja unionin markkinoille ja kilpailla maailmanmarkkinoilla;
12. muistuttaa EU:n standardoinnin tärkeästä asemasta ja kannattaa vahvaa keskittymistä johtavaan roolin kansainvälisissä standardointijärjestöissä; kehottaa EU:ta hankkimaan takaisin johtavan asemansa tiukkojen ympäristönormien asettamisessa ja täytäntöönpanossa sekä täytäntöönpanon valvonnassa; varoittaa, että jos jäädään jälkeen kolmansista maista (esimerkiksi ajoneuvojen päästönormien asettamisessa), se voi vaikuttaa paitsi EU:n teollisuuden kestävyyteen, myös sen kilpailukykyyn;
13. katsoo, että julkisilla hankinnoilla ja ympäristömerkinnöillä on olennaisen tärkeä rooli kestävien tuotteiden, palvelujen ja innovaatioiden käyttöönotossa ja taloudellisten toimintojen siirtämisessä; kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön EU:n julkisia hankintoja koskevat unionin direktiivit ja edellyttää jäsenvaltioilta ja komissiolta yhteisiä toimia, joilla varmistetaan, että hankintaviranomaiset ottavat hankintapäätöstensä perustaksi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen periaatteen ja keskittyvät elinkaarikustannuksiin sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviin tuotteisiin, estävät palkkojen polkemisen ja vilpillisen kilpailun sekä edistävät alueellisten talousrakenteiden vahvistamista;
Uusi kilpailupolitiikka, joka mahdollistaa EU:n teollisuuden globaalin kilpailun
14. kehottaa komissiota tarkistamaan EU:n kilpailulainsäädäntöä, jotta voidaan ottaa entistä paremmin huomioon kolmansien maiden keskeisten kansallisten toimijoiden kehittyvä asema;
15. kehottaa komissiota tutkimaan kolmansien maiden suoria ulkomaisia investointeja EU:hun ottaen huomioon turvallisuuden sekä keskeiseen tulevaan tekniikkaan pääsyn suojaamisen;
16. kehottaa komissiota valvomaan entistä paremmin EU:n jäsenvaltioissa tehtäviä muita kuin eurooppalaisia investointeja ja takamaan, että julkisia hankintoja koskevaa EU:n lainsäädäntöä, esimerkiksi epätavallisen edullisiin tarjouksiin ja vilpilliseen kilpailuun liittyvää lainsäädäntöä, noudatetaan;
17. kehottaa komissiota kiinnittämään entistä enemmän huomiota sellaisten ulkomaihin sijoittautuneiden valtionyhtiöiden rooliin, joita asianomaisten maiden hallitukset tukevat ja joille ne maksavat tukia tavoilla, jotka EU:n sisämarkkinoiden säännöt kieltävät EU:n yhteisöiltä;
Kauppapolitiikan yhteensovittaminen teollisuuspolitiikan ja siirtymätavoitteiden kanssa
18. vaatii kauppapolitiikkaa, joka on entistä johdonmukaisempaa teollisuuspolitiikan kanssa, jotta uuden sukupolven kauppasopimukset eivät aiheuttaisi uusia tuotannon siirtämisiä ja lisäisi EU:n teollisuuden taantumista;
19. korostaa, että kauppa- ja investointipolitiikalla olisi pyrittävä myötävaikuttamaan kestävään kehitykseen, laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja korkeiden sosiaalisten ja ympäristönormien edistämiseen teollisuudessa; kehottaa komissiota varmistamaan, että kauppasopimuksilla vahvistetaan näitä normeja;
20. korostaa tarvetta estää se, että EU:n kauppapolitiikka edistää kilpailunvastaisia menettelytapoja, kuten sosiaalinen ja ympäristöä koskeva polkumyynti ja etenkin sellaisten halpojen tuotteiden polkumyynti, jotka vaarantavat eurooppalaiset normit ja vaikuttavat EU:hun sijoittautuneeseen teollisuuteen; kehottaa EU:ta ryhtymään kiireellisesti tarvittaviin toimiin puolustautuakseen hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä vastaan ja vahvistaakseen kaupan suojatoimiaan merkittävästi kohentamalla niiden reaktiivisuutta ja vaikuttavuutta;
21. korostaa, että EU:ssa tarvitaan johdonmukaista, WTO-yhteensopivaa ja tehokasta polkumyynnin ja tukien vastaista strategiaa;
22. toteaa, että on koordinoitava EU:n toimia, joilla pyritään vähentämään resurssiriippuvuutta kolmansista maista yhdistämällä kolmenlaisia toimia: oikeudenmukainen resurssien saanti kansainvälisillä markkinoilla, kestävä kotimainen kaivosteollisuus, nk. urbaani kaivostoiminta mukaan lukien, sekä tehokkaat teknologia-alan innovaatiot samoin kuin EU:n panos monenväliseen globaaliin resurssipolitiikan hallintaan;
23. korostaa, että vaikka unionin talous on monella alalla avoin kolmansista maista tuleville kilpailijoille, kolmannet maat ovat asettaneet erilaisia esteitä, joilla syrjitään eurooppalaisia yrityksiä; korostaa, että globaalissa kilpailussa tarvitaan oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset lähtökohdat vastavuoroiseen markkinoille pääsyyn, jotta voidaan välttää työpaikkojen häviämisen riski ja turvata Euroopan teollinen osaaminen;
Energiaa ja kestävyyttä koskevan siirtymän rahoitus teollisuuspolitiikan moottorina
24. kehottaa sisällyttämään EU:n teollisuusstrategiaan tehokkaat vihreän rahoituksen välineet ja toimet, joiden avulla voidaan parantaa markkinoiden avoimuutta hiiliriskin suhteen; korostaa tarvetta edistää teollisuuden kestävää kehitystä Pariisin sopimuksella asetettujen tavoitteiden suhteen;
25. kehottaa osoittamaan unionin ja jäsenvaltioiden julkisia ja yksityisiä varoja laaja-alaiseen vihreään investointisuunnitelmaan, jossa keskitytään energiakäänteeseen, kestävään liikkuvuuteen ja kiertotalouteen; katsoo, että EU:n rahastot, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot), Verkkojen Eurooppa -rahastot sekä Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden näiden investointien rahoittamiseen; katsoo, että valtiontukia koskevat suuntaviivat olisi räätälöitävä paremmin ja niitä olisi käytettävä innovointia ja kestävyyttä parantavien politiikkatoimien toteuttamiseen;
26. katsoo, että kansallisiin ja kansainvälisiin rahoitus- ja verojärjestelmiin tehtävät rakenteelliset muutokset, esimerkiksi veropolitiikan painopisteen siirtäminen työvoimasta resursseihin, ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin, irtaantuminen fossiilisista polttoaineista ja toimiva päästökauppajärjestelmä, ovat olennaisia edellytyksiä taloudelliselle ympäristölle, joka edistää yksityisiä ja julkisia investointeja kestävän teollisuuspolitiikan yhteydessä;
27. odottaa komission esittävän vuonna 2018 unionille hiilibudjetin, joka vastaa Pariisin sopimuksen yhteydessä annettuja sitoumuksia ja käsittää osana energiaunionia yksilöimis- ja tukitoimet energiaunionin uusiutuviin energialähteisiin liittyvien hankkeiden kehittämiseksi;
28. panee merkille rautatieteollisuuden merkityksen ja erityisluonteen, sillä sille ovat ominaisia korkea pääomaintensiteetti, merkittävä riippuvuus julkisista hankinnoista sekä velvoite noudattaa erittäin tiukkoja turvallisuusnormeja; muistuttaa raideliikenteen olennaisesta panoksesta ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa ja tarpeesta varmistaa, että Eurooppa säilyttää edelleenkin teknologiaan ja innovointiin liittyvän etulyöntiaseman tällä alalla; kehottaa komissiota lisäämään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä ja etenkin Euroopan aluekehitysrahaston käyttöä rautateiden investointihankkeiden tukemiseen alueellisesti ja paikallisesti;
29. palauttaa mieliin, että energiatehokkuuden parantamisella odotetaan olevan merkittävä työllistämispotentiaali ja sen odotetaan laskevan kustannuksia; korostaa, että tämän vuoksi kaikilla teollisuudenaloilla aloitteiden tukena on oltava energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, joihin sisältyy tavoitteita, normeja ja vertailujärjestelmiä; huomauttaa, että erityisesti kuljetus- ja rakennusalalla on toteutettava aktiivista energiansäästöpolitiikkaa ja monipuolistettava energialähteitä siten, että käyttöön otetaan kestäviä, saastuttamattomia ja turvallisia energialähteitä;
30. kehottaa parantamaan merkittävästi kestävyyden sekä sosiaalisten ja työllisyyttä koskevien vaatimusten toteuttamista EU:n varojen ja erityisesti ESIR-rahaston sekä kaikkien Euroopan investointipankin (EIP) hallinnoimien rahoitusvälineiden käytössä;
31. kehottaa tukemaan teollisuuden mukaan suuntautuneita tutkimus- ja kehittämisinvestointeja, jotta voidaan taata resurssi- ja energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto ja tukea kiertotaloutta ja kestävyyttä; vaatii konkreettisia välineitä, joiden avulla EU ja jäsenvaltiot voivat yhdistää tutkimus- ja kehittämistoimiaan näillä ensisijaisilla aloilla ja joiden avulla tuloksia voidaan hyödyntää paikallisessa taloudessa ja arvoverkoissa;
Teollisuusalan tulevaisuuden työpaikkojen vaatiman osaamisen kehittäminen
32. korostaa, että tarvitaan EU:n koordinoituja toimia, jotta voidaan edistää uusia taitoja sekä uudelleenkoulutusta, täydennyskoulutusta sekä elinikäistä oppimista, kuten komissio esittää uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassaan;
33. korostaa tarvetta lisätä ja parantaa mahdollisuuksia koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, tulevaisuuden vaatimuksiin sopeutettuun ammattikoulutukseen ja korkeakoulutukseen, ja painottaa voimakkaasti luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa, yrittäjyyden tukemista sekä asianmukaista sosiaalista turvaverkkoa yhdistettynä toisen mahdollisuuden tarjoamista tukevaan politiikkaan; painottaa, että työpaikan demokratisoitumista on laajennettava ja että työntekijöillä on oltava yksilöllinen oikeus koulutukseen;
34. pitää vihreän talouden nettotyöllistämispotentiaalin maksimoinnin kannalta välttämättömänä, että EU:n nykyiselle työvoimalle tarjotaan asianmukaiset mahdollisuudet hankkia uusia taitoja, joita tarvitaan kiertotaloudessa ja siirryttäessä kohti kestävämpiä tuotantoprosesseja ja tuotteita; kehottaa laatimaan eurooppalaisen koulutusstrategian, jolla tuetaan yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja työmarkkinaosapuolia siinä, että ne tutkivat yhdessä ympäristökestävyyden edellyttämiä taitoja;
35. korostaa, että saatavissa olevien tilastojen ja tutkimusten mukaan naiset ovat aliedustettuina useimmissa tieteenharjoittamisen, insinööritieteen ja johtamistason viroissa hierarkian ylemmillä tasoilla; korostaa, että valmistavan teollisuuden naispuoliset ammattilaiset ovat EU:n etu; kehottaa komissiota yksilöimään haasteita ja esteitä, joita naiset kohtaavat yrittäjäksi ryhtyessään, ja edistämään ja tukemaan naisten johtajuutta;
Entistä oikeudenmukaisempi verotus ja investoinnit reaalitalouteen
36. pitää valitettavana, että reaalitaloudesta on vähitellen tullut yhä sijoittajavetoisempaa johtuen yrityskulttuurista, jossa keskitytään lyhyen aikavälin talousnäkymiin eli osakkeenomistajien arvonmuodostukseen sen sijaan, että ylläpidettäisiin innovatiivista teollisuutta, joka voi tuottaa laadukkaita työpaikkoja ja pitkän aikavälin hyötyjä yhteiskunnalle; pitää valitettavana, että tämä toimintatapa on vienyt tehdasteollisuudesta paljon työpaikkoja;
37. pahoittelee, ettei suuryrityksiä, jotka toimivat kaikkialla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti, veroteta oikeudenmukaisesti unionin tasolla; katsoo, että verovilpin ja veronkierron torjuminen tarjoaisi mahdollisuuden alentaa pk-yritysten verotusta ja toisi paikallistasolla julkiseen kassaan lisävaroja käytettäviksi tuleviin investointeihin; kehottaa perustamaan yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan (CCCTB), joka toimisi unionin talousarvion omien varojen lähteenä;
38. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
- [1] EUVL C 199E, 7.7.2012, s. 131.
- [2] EUVL C 482, 23.12.2016, s. 89.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0377.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0240.