Menettely : 2017/2699(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0450/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0450/2017

Keskustelut :

PV 04/07/2017 - 11
CRE 04/07/2017 - 11

Äänestykset :

PV 05/07/2017 - 8.9
CRE 05/07/2017 - 8.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 320kWORD 71k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0434/2017
30.6.2017
PE605.574v01-00
 
B8-0450/2017

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti


komission vuoden 2018 työohjelman valmistelusta (2017/2699(RSP))


Anthea McIntyre ECR-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission vuoden 2018 työohjelman valmistelusta (2017/2699(RSP))  
B8-0450/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 19. helmikuuta 2016 antaman julkilausuman kilpailukyvystä,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä,

–  ottaa huomioon hallinnollisen rasituksen vähentämistä käsittelevän korkean tason ryhmän 24. heinäkuuta 2014 julkaiseman loppuraportin ”Cutting Red Tape in Europe – Legacy and Outlook”,

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti parempaa sisämarkkinasääntelyä”(1),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksista 2012–2013 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,

A.  katsoo, että paras taloudellinen ja sosiaalinen tuki, jota jäsenvaltiot voivat tarjota kansalaistensa elämänlaadun parantamisen varmistamiseksi, on kasvava talous, joka käsittää matalan inflaation, korkean työllisyysasteen ja palkkojen nousun ja joka luo tarvittavat resurssit tulevaisuuteen, infrastruktuurin parantamiseen ja julkisiin palveluihin kohdistettavien investointien rahoittamiseksi;

B.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot kohtaavat vaikeilla maailmanlaajuisilla markkinoilla merkittäviä taloudellisia haasteita, joihin voidaan vastata vain luomalla dynaamisia ja kilpailukykyisiä talouksia ja nostamalla tuottavuuden ja innovoinnin tasoja;

C.  toteaa, että turvallisuus on vakava huolenaihe tänä kansallisten ja kansainvälisten uhkien aikakautena;

D.  ottaa huomioon, että yleinen mielipide on muuttunut yhä epäluuloisemmaksi unionia kohtaan, sillä se näyttää ottavan itselleen toimivaltaa ja valtuuksia, jotka sen jäsenvaltiot, niiden alue- ja paikallisviranomaiset tai kansalaiset itse voivat hoitaa asianmukaisemmin;

E.  katsoo, että unionin kansalaiset haluavat selvästi keveämmän unionin, joka helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä aloilla, joilla siitä voi olla lisäarvoa, mutta kunnioittaa ennen kaikkea olennaisia toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita ja annetun toimivallan periaatetta;

OSA 1: EUROOPPA ON RATKAISEVASSA KÄÄNNEKOHDASSA

 

Vuoden 2018 työohjelman hahmottelemisen yleiset periaatteet

 

1.  korostaa, että jäsenvaltiot ovat EU:n demokraattinen perusta ja että komission on vuotta 2018 koskevissa ehdotuksissaan taattava riittävä painoarvo sille, että kansalliset ja alueelliset hallitukset otetaan mukaan sen työhön;

2.  kehottaa komissiota pitämään vuonna 2018 uusien ehdotusten määrän mahdollisimman pienenä ja keskittymään aloihin, joilla unionin tason yhteistyöstä voi olla lisäarvoa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden ja annetun toimivallan periaatteen mukaisesti;

3.  kehottaa muotoilemaan uudelleen sellaisia EU:n politiikkoja ja ohjelmia, joilla lisätään jäsenvaltioiden valtaa paikallistasolla ja lisätään joustavuutta sovittujen unionin tavoitteiden saavuttamiskeinojen valinnassa;

4.  vaatii, että komissio lisää jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallishallinnon kuulemisten sekä suorien kansalaisten kuulemisten määrää mahdollisten tulevien ehdotusten yhteydessä; korostaa, että palautteen antamiselle on annettava riittävästi aikaa ja erilaisten vaihtoehtojen esittämiseen on käytettävä enemmän valkoisia ja vihreitä kirjoja;

5.  painottaa, että on tarjottava vastinetta rahalle ja tavoiteltava nollatoleranssia huonoa hallintoa ja petoksia kohtaan;

6.  korostaa, että EU:n on suuntauduttava ulospäin ja kehitettävä tiiviitä taloudellisia, kaupallisia ja strategisia suhteita ystävien ja liittolaisten ja erityisesti lähimpien naapureidensa kanssa;

Painopisteet vuonna 2018

7.  kehottaa komissiota asettamaan vuonna 2018 etusijalle toimet, joiden avulla unioni voi tukea jäsenvaltioita uudistamaan talouksiaan, jotta voidaan saada aikaan pitkän aikavälin kestävää kasvua ja vaurautta sekä luoda työpaikkoja;

8.  katsoo, että paremman lainsäädännön ohjelman edistäminen on ratkaisevan tärkeä EU:n tason väline taloudellisten näkymien parantamisessa; kehottaa siksi komissiota kehittämään ohjelmaa kunnianhimoisesti ja erityisesti

–  sisällyttämään vaikutustenarviointeihin pk-yritykset ja kilpailukykytestit

–  asettamaan hallinnollisen rasituksen vähentämistavoitteet

–  kehittämään rasitusta koskevaa vuotuista selvitystä

–  kehittämään sääntelyntarkastelulautakuntaa;

kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että mikroyritykset jätetään mahdollisuuksien mukaan kaikkien säädösehdotusten ulkopuolelle, jotta uusia startup-yrityksiä ja yrittäjiä voidaan kannustaa;

9.  kehottaa keskittymään edelleen kasvua suosivaan talouden vakauttamiseen; katsoo, että investointien tehostamista ei saisi pitää välttämättömien rakenneuudistusten vaihtoehtona;

10.  korostaa kilpailupolitiikan täytäntöönpanon merkitystä sellaisten tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa, joilla edistetään kaikkien toimijoiden innovointia, tuottavuutta, työpaikkojen luomista ja investointeja koko sisämarkkina-alueella ja kaikentyyppisissä liiketoimintamalleissa, myös pk-yrityksissä;

11.  painottaa, että muuttoliikekriisin käsittelemisessä on edistyttävä tavalla, jossa otetaan huomattavasti paremmin huomioon yleiset hallitsematonta muuttoliikettä koskevat jäsenvaltioiden huolet laatimalla toteuttamiskelpoisia toimintapoliittisia ehdotuksia, joissa kunnioitetaan suvereenien jäsenvaltioiden oikeuksia tällä alalla;

12.  kehottaa komissiota asettamaan etusijalle uusista kauppasopimuksista neuvottelemisen kolmansien maiden kanssa, jotta taataan alhaisemmat hinnat eurooppalaisille kuluttajille ja suuremmat markkinat eurooppalaisille tuottajille, luodaan uusia työpaikkoja ja lisätään vaurautta;

13.  korostaa, että on tärkeää panna kiertotaloutta edistävät politiikat täytäntöön ja keskittyä erityisesti ruokahävikin vähentämiseen; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä;

14.  korostaa, että vammaisten henkilöiden oikeuksia on ylläpidettävä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti; painottaa, että on erittäin tärkeää varmistaa tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen täysi esteettömyys sen takaamiseksi, että vammaiset henkilöt voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan;

15.  muistuttaa, että on edistettävä sellaisten omaishoitajien työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, jotka hoitavat huollettavia sukulaisiaan (ikääntyneet, lapset ja vammaiset henkilöt) ilman virallista työntekijän asemaa;

16.  painottaa, että brexit-neuvotteluissa on saatava aikaan myönteinen sovintoratkaisu, jossa tunnustetaan merkittävä panos, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on antanut unionille viimeisten 40 vuoden aikana, ja varmistetaan tulevaisuutta varten unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan vahva taloudellinen ja poliittinen kumppanuus, jossa kunnioitetaan kaikkien osapuolten kohtuullisia vaatimuksia ja etuja;

OSA 2: TYÖOHJELMAA KOSKEVAT ERITYISET EHDOTUKSET KYMMENEN PAINOPISTEEN TOTEUTTAMISEKSI

1.  ”Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin”

Sääntelyn parantaminen

17.  muistuttaa komissiota, että kaikkien lainsäädäntöehdotusten osalta on tehtävä perusteellinen vaikutustenarviointi ja kustannushyötyanalyysi; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa vaikutustenarvioinneissa pyritään osoittamaan mahdolliset vaikutukset yrityksille ja markkinoille ja että ehdotukset tehdään vain, jos tavoiteltu vaikutus on oikeasuhteinen;

18.  korostaa sen merkitystä, että komissio sisällyttää pk-yritykset ja kilpailukykytestit kaikkiin vaikutustenarviointeihin, koska tämä auttaa varmistamaan, että lainsäädännöstä ei aiheudu liikaa rasitusta yrityksille, erityisesti pk-yrityksille; kehottaa komissiota ottamaan pk-yrityksiä koskevan testin käyttöön kaikissa pääosastoissa ja tekemään järjestelmällisempää yhteistyötä sääntelyntarkastelulautakunnan kanssa sen varmistamiseksi, että testiä sovelletaan jäsennellymmin samalla tavalla kuin asetuksessa (EU) N:o 910/2014 ja direktiivissä 2011/7/EU;

19.  ehdottaa painokkaasti, että komissio aloittaisi kolmikantaneuvotteluiden päättymisen jälkeen ”karenssiajan”, jonka aikana voidaan suorittaa vaikutustenarviointi ja toissijaisuutta koskeva tarkistus; kehottaa komissiota arvioimaan sääntelyntarkastelulautakunnan riippumattomuutta sen hoitaessa tehtäväänsä vaikutustenarviointien valvojana ja niitä koskevan puolueettoman neuvonnan antajana ja ryhtymään arvioinnin perusteella mahdollisiin jatkotoimiin; kehottaa komissiota tunnustamaan, että paremman sääntelyn ohjelmalla on merkittävä paikallinen ja alueellinen ulottuvuus, johon ei välttämättä puututa toissijaisuusperiaatteen avulla, laajentamalla sääntelyvaikutusten arviointiprosessiaan (eri kuin alueellinen vaikutustenarviointi) tutkiakseen nykyisten ja uusien normien taloudellisia ja hallinnollisia vaikutuksia paikallis- ja aluehallintoon;

20.  korostaa parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen osana sovitun, rasitusta koskevan vuotuisen selvityksen merkitystä elintärkeänä välineenä, jolla kartoitetaan ja seurataan selkeästi ja avoimesti tuloksia, joita unionin toimilla ylisääntelyn ja hallinnollisen rasituksen välttämiseksi ja vähentämiseksi on saavutettu, erityisesti koska ne koskevat pk-yrityksiä; katsoo, että rasitusta koskevaa vuotuista selvitystä on käytettävä sekä komission yksittäisistä lainsäädäntöehdotuksista ja säädöksistä aiheutuvan rasituksen että yksittäisten jäsenvaltioiden suorittamasta lainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja tulkinnasta eli lainsäädännön ”kultauksesta” aiheutuvan rasituksen kartoittamiseen;

21.  kehottaa komissiota ryhtymään jatkotoimiin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevissa vuosikertomuksissa 2012, 2013 ja 2014 esitettyjen suositusten johdosta; panee erityisesti merkille, että kertomuksissa kehotetaan tekemään kaikille komission ehdotuksille tosiasioihin perustuva analyysi toissijaisuuden ja suhteellisuuden osalta; kehottaa tarkastelemaan kansallisten parlamenttien laatimissa perustelluissa lausunnoissa toissijaisuusperiaatteen lisäksi myös suhteellisuusperiaatteen noudattamista, mikä edellyttäisi perussopimusten muuttamista, arvioimaan niiden kansallisten parlamenttien määrää, joka tarvitaan keltaisen kortin menettelyn käynnistämiseen, ja pidentämään määräaikaa, jonka sisällä kansallisten parlamenttien on esitettävä toissijaisuusperiaatetta koskeva lausunto;

22.  korostaa, että kertomuksissa kehotetaan komissiota tekemään suhteellisuusarviointeja, jotta voidaan hylätä ehdotukset, joista aiheutuisi suhteetonta rasitusta kilpailukyvylle ja pk-yrityksille; muistuttaa, että on pyydetty vihreää korttia kansallisille parlamenteille, ja muistuttaa pyytäneensä komissiota tekemään toissijaisuustarkistuksen ja täyden vaikutustenarvioinnin lainsäädäntöneuvottelujen päätteeksi, jotta varmistetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen, kun ehdotuksia on tarkistettu;

23.  kehottaa komissiota esittämään uuden toimielinten välisen sopimuksen asiaa koskevien säännösten nojalla kiireellisesti ehdotuksia hallinnollisen rasituksen vähentämistavoitteista keskeisillä aloilla; kehottaa komissiota tavoittelemaan kullakin politiikan alalla yrityksille koituvien sääntelytaakkaan liittyvien taloudellisten kustannusten vähentämistä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja pitkällä aikavälillä tavoittelemaan voimassa olevista unionin säännöksistä johtuvan rasituksen puolittamista vuoteen 2030 mennessä; kannustaa voimakkaasti komissiota noudattamaan välittömästi mallia, jossa jokaista uutta normia kohden kumotaan kaksi vanhaa normia, pohtimalla mitä etua olisi sellaisen sääntelyä koskevan hyvitysjärjestelmän käyttöönotosta, jossa hallinnollista rasitusta ja sääntelytaakkaa lisääviä uusia säännöksiä voidaan antaa vain, jos voimassa olevien taakkojen kaksin verroin vähentäminen on mahdollista;

24.  kehottaa komissiota, ja itseään, tunnustamaan, että demokraattisilla vaaleilla valitut paikallis- ja aluehallinnot ja niiden etujärjestöt ovat osa unionin lainsäädäntöprosessia; pyytää erityisesti, että ne jätetään avoimuusrekisterin velvoitteiden ulkopuolelle, kuten jo tehdäänkin yksittäisten alueiden kohdalla;

25.  kehottaa komissiota kiinnittämään tarkempaa huomiota avoimuuden ja vallanjaon kunnioittamiseen siten, että noudatetaan tiukemmin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan määräyksiä, ja kehottaa sitä tästä syystä olemaan käyttämättä delegoituja säädöksiä todellisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, jotka olisi hyväksyttävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä;

26.  korostaa REFIT-ohjelman jatkuvaa merkitystä ja kumulatiivisen vaikutustenarvioinnin jälkeen annettavien lainsäädäntöehdotusten merkitystä; kehottaa komissiota sisällyttämään Seveso III -direktiivin jatkuvaan REFIT-ohjelmaan ja keskittymään ensisijaisesti yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, kohdistuviin vaikutuksiin, niiden kykyyn tehdä pitkän aikavälin sijoituksia ja ohjelman vaikutukseen EU:n kemikaalituotannon mahdolliseen uudelleensijoittamiseen;

27.  panee merkille Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevat komission ehdotukset, joilla pyritään vahvistamaan EU:n sosiaalista ulottuvuutta; kehottaa tässä yhteydessä komissiota varmistamaan painopisteitään edistäessään, että kaikissa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin kuuluvissa aloitteissa kunnioitetaan täysimääräisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita;

28.  kehottaa komissiota tarkastelemaan järjestelmällisesti sosiaalista säännöstöä, joka koostuu vuoden 1958 jälkeen annetuista yli 50 direktiivistä, ja kartoittamaan mahdollisuuksia yksinkertaistaa sitä edelleen ja vähentää rasitusta, tarvittaessa myös peruuttamalla tai kumoamalla lainsäädäntöä;

29.  toteaa, että naiset ovat edelleen aliedustettuja työmarkkinoilla; katsoo tässä yhteydessä, että joustavat työsopimukset, myös määräaikaiset ja osa-aikaiset sopimukset, voivat olla tärkeässä asemassa sellaisten ryhmien osallistumisen lisäämisessä, jotka muutoin voisivat jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle; katsoo, että komission ei sovi esittää sellaisia lainsäädäntöehdotuksia, kuten asianmukaisia työoloja koskeva puitedirektiivi, joilla pyritään rajoittamaan tällaisten sopimusten käyttöä jäsenvaltioissa;

30.  palauttaa mieliin SEUT:n 155 artiklan; kehottaa työmarkkinaosapuolia soveltamaan nykyisten ja tulevien puitesopimusten yhteydessä paremman sääntelyn välineitä, lisäämään vaikutustenarviointien käyttöä ja toimittamaan kaikki lainsäädäntötoimia ehdottavat sopimukset komission sääntelyntarkastelulautakunnalle;

Talousarvion keinot

31.  huomauttaa, että komission on julkistettava ehdotuksensa uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1. tammikuuta 2018, kuten asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 25 artiklassa säädetään; katsoo, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on luotava tietä nykyaikaiseen unionin talousarvioon, jossa käsitellään asianmukaisesti nykyisiä haasteita, kuten muuttoliike- ja pakolaiskriisiä, terrorismin uhkaa ja Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista unionista; katsoo, että tästä syystä komission olisi tarkasteltava kattavasti varainkäyttöä ennen seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviä neuvotteluja, jotta voidaan arvioida järjestelmällisesti kunkin EU:n talousarvioon kuuluvan politiikka-alan tehokkuutta, lisäarvoa ja panosta EU:n yleisten painopisteiden saavuttamisessa; kehottaa lisäksi komissiota mukauttamaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhdenmukaiseksi sekä komission että parlamentin toimikausien kanssa, jotta parannetaan poliittista vastuullisuutta ja myös unionin monivuotisen talousarvion vastuuvelvollisuutta; katsoo, että vuonna 2013 sovitut monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät olisi säilytettävä;

32.  toteaa, että komissio aikoo tarkastella omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän esittämiä ehdotuksia, muun muassa ehdotuksia uusiksi omien varojen lähteiksi; kehottaa komissiota olemaan vaatimatta EU:lle verotusoikeutta; toivoo, että ei hylätä vakiintuneita ohjeita, jotka koskevat nykyistä omien varojen järjestelmää, kuten talousarvion ja nykyisten perinteisten omien varojen (esimerkiksi tariffit ja sokerimaksut) tasapaino, tai bruttokansantuloon perustuvia omia varoja; katsoo, että omat varat olisi esitettävä kansallisissa talousarvioissa selkeällä ja yhdenmukaisella tavalla, jotta varmistetaan EU:n tulojen avoimuus ja vertailtavuus;

33.  katsoo, että komission olisi kehitettävä parempi varainhoidon valvontajärjestelmä, joka on oikeasuhteinen EU:n rahoituksesta saataviin hyötyihin nähden; katsoo, että raportoinnin olisi oltava olennainen osa tätä järjestelmää ja sen olisi oltava riittävän avointa ja yksityiskohtaista ja käsittää myös raportoinnin EU:n rahoituksen saajia koskevista tiedoista ja siitä, onko maksut suoritettu ajallaan; katsoo, että EU:n rahoittaman toiminnan tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta ja tuloksia olisi aina valvottava, jotta varmennetaan EU:n menojen kestävät pitkän aikavälin vaikutukset; kehottaa jälleen nimeämään yhden nykyisen komission jäsenen tilalle varainhoidon valvonnasta vastaavan komission jäsenen, joka tekisi yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa petos- ja huonon hallinnon tapausten ratkaisemiseksi; kehottaa valmistelemaan ehdotuksia tilintarkastustuomioistuimen uudistamiseksi niin, että se toimisi sekä tarkastus- että arviointiviranomaisena, joka tekee tai teettää riippumattomia arviointeja unionin ohjelmista;

Liikenne

34.  pitää tärkeänä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) ja ydinverkkokäytävien kehittämistä jatkossakin yhtenä painopistealana, sillä niillä yhdistetään kaikkien EU:n alueiden liikenneverkot ja ratkaistaan ongelmia, kuten asianmukaisen infrastruktuurin puute, saavutettavuus ja EU:n itä- ja länsiosien kehno yhteentoimivuus; korostaa synergian tarvetta Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR), Verkkojen Eurooppa -välineen ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) välillä, jotta voidaan varmistaa kaiken saatavilla olevan unionin rahoituksen paras mahdollinen käyttö; painottaa, että Verkkojen Eurooppa 2.0 -välineen painopisteen olisi oltava innovatiivisissa rahoitusvälineissä ja erityyppisten varojen yhdistämisessä, mutta riittävä osuus sen avustuksista olisi kuitenkin varattava liikenneinfrastruktuurihankkeille, jotka eivät houkuttele yksityisiä investointeja EU:n eri alueiden erilaisten markkinaolosuhteiden vuoksi;

Tutkimus

35.  kehottaa komissiota ottamaan Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnin yhteydessä käyttöön tiukemmat valintakriteerit hankkeiden ensimmäisessä valintavaiheessa, kun otetaan huomioon, että hanke-ehdotuksen on oltava yksityiskohtainen, mistä syystä lukuisat hakijat käyttävät aikaa ja vaivaa täydellisen ehdotuksen laatimiseen toisessa vaiheessa, vaikka valituksi tulemisen todennäköisyys ja luottamus siihen ovat pieniä; panee huolestuneena merkille, että tämä ongelma on erityisen vakava pk-yritysten kohdalla;

36.  painottaa, että tarvitaan soveltavaa tutkimusta ja erityisesti tutkimusta, jonka avulla voidaan parantaa tietämystä, taitoja ja käytäntöjä, jotta varmistetaan, että uusia teknologioita käytetään parhaalla mahdollisella tavalla; kehottaa komissiota asettamaan perustutkimuksen sekä soveltavan ja translaatiotutkimuksen ja kehityksen tarpeet parempaan tasapainoon, jotta varmistetaan uusien löydösten nopea ja tehokas muuttaminen todellisiksi teknologioiksi ja tuotteiksi;

Osaamis- ja koulutusohjelmat

37.  painottaa, että eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) ja komission uuden osaamisohjelman olisi täydennettävä kansallisia toimia ja tuettava jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä kehittää virallisen koulutuksen ja epävirallisen oppimisen järjestelmiään ja parantaa erityisesti luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa;

38.  kehottaa komissiota varmistamaan, että asiantuntijayhteisö ja asiaankuuluvat sidosryhmät, myös vanhempainjärjestöt, ovat aktiivisesti mukana politiikan kehittämisessä;

39.  kehottaa komissiota arvioimaan EU:n kulttuuri- ja koulutusohjelmien tehokkuutta ja niiden tuomaa lisäarvoa ja kiinnittämään erityisesti huomiota Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelmaan sekä edistämään menettelyjen yksinkertaistamista ja asianmukaista varainhallintoa kaikilla tasoilla;

Aluekehitys- ja koheesiopolitiikka

40.  kehottaa komissiota antamaan selkeän ilmoituksen koheesiopolitiikan suunnitellusta rahoituksesta ja rakenteesta vuoden 2020 jälkeen ja mahdollisista muutoksista nykyiseen järjestelmään; katsoo, että kaikkien toimielinten välinen vuoropuhelu on asetettava etusijalle, jotta voidaan luoda avoin päätöksentekoprosessi; painottaa, että nykyiset otsakkeen 1 b maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät on ilmoitettava EU:n yleisessä talousarviossa osuutena unionin BKT:stä;

41.  pyytää komissiota tekemään lisätutkimuksia, jotta varmistetaan koheesiopolitiikan halutut vaikutukset edunsaaja- tai hanketasolla; katsoo, että tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että arviolta vain 25 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Verkkojen Eurooppa -välineen ohjelmakauden 2014–2020 varoista osoitetaan vuoden 2018 loppuun mennessä;

42.  toteaa, että koontiasetuksessa tehtiin useita tärkeitä yksinkertaistamista, yhdenmukaistamista ja joustavuutta koskevia muutoksia; katsoo, että voidaan tehdä vielä enemmän sen varmistamiseksi, että tekninen tuki kohdennetaan oikein ja sitä valvotaan ja arvioidaan asianmukaisesti; katsoo myös, että komission olisi lisättävä paikallisten toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia torjumalla monimutkaisia hyväksymismenettelyjä, myöhästyneitä maksuja rahoituksen saajille ja eri rahoituslähteiden yhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä edistettävä yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kaltaisia ruohonjuuritason lähestymistapoja;

2.  ”Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat”

43.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia tiedon vapaan liikkuvuuden yleisen periaatteen luomiseksi ja tietojen paikallistamista koskevien rajoitusten poistamiseksi EU:n alueella;

3.  ”Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka”

44.  kehottaa komissiota seuraamaan uusien sähkömarkkinoiden suunnittelun yhteiskunnallis-taloudellisia seurauksia erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maissa, jotka todennäköisesti joutuvat maksamaan energiakäänteestä suurempia kustannuksia kuin muut EU:n jäsenvaltiot;

45.  on huolestunut energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanosta ja kehottaa komissiota työskentelemään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja varmistamaan johdonmukaisia ohjeita noudattaen direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon; tukee energiatehokkuus etusijalle -periaatteen soveltamista tarpeen mukaan ja katsoo, että tavoitteiden olisi oltava oikeasuhteisia ja realistisia;

4.  ”Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja”

46.  kehottaa komissiota esittämään liikennevakuutusdirektiivin (2009/103/EY) arviointiin perustuvia ehdotuksia, joilla pyritään erityisesti ratkaisemaan ongelmia, joita ajoneuvojen käyttäjille aiheutuu Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa Vnuk vastaan Triglav antamasta tuomiosta; kehottaa komissiota harkitsemaan myös muita parannuksia vakuutuksia ottaville kansalaisille, kuten sellaisten ajanjaksojen huomioon ottaminen, joiden aikana ei ole haettu vakuutuskorvauksia muissa jäsenvaltioissa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa vakuutus on otettu, jotta kansalaiset voivat hyödyntää kuluttajille suunnattuja tarjouksia näissä jäsenvaltioissa;

47.  kehottaa komissiota lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä (96/71/EY) tarkistaessaan pitämään mielessä sekä sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan että palvelujen tarjonnan vapautta koskevan periaatteen; kehottaa komissiota robotiikkaa koskevia yksityisoikeuden sääntöjä laatiessaan ottamaan huomioon parlamentin ehdottaman alakohtaisen lähestymistavan, jotta kannustetaan innovointiin ja otetaan huomioon robotiikan kehityksen eriasteisuus eri aloilla ja jäsenvaltioiden välillä;

48.  kehottaa hyväksymään autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkintavaliokunnan antamien tulosten perusteella nopeasti kolmannen ja neljännen todellisia ajonaikaisia päästöjä (RDE) koskevan paketin, joiden tavoitteena on määritellä tarkkaan nykyisten hiilidioksidi- ja typen oksidien päästörajojen noudattamista koskevat ehdot;

49.  toteaa, että biosidivalmisteasetuksen keskeisiin säännöksiin, jotka koskevat toimittajien hyväksyntää ja käsiteltyihin tarvikkeisiin käytettyjen vaikuttavien aineiden merkitsemistä, liittyy merkittäviä niiden noudattamista koskevia ongelmia, koska yritykset, joita asia koskee, eivät ole riittävän tietoisia näistä säännöksistä; kehottaa painokkaasti komissiota jatkamaan työtä, jota on jo tehty osana tärkeimpien kemikaaleja koskevien säädösten (lukuun ottamatta REACH-asetusta) ja muiden jatkojalostusteollisuuteen sovellettavan lainsäädännön näkökohtien viimeaikaisia toimivuustarkastuksia; kehottaa komissiota sisällyttämään tämän asetuksen vuoden 2018 REFIT-ohjelmaansa ja kiinnittämään erityistä huomiota taloudelliseen ja hallinnolliseen rasitukseen, joka pk- ja mikroyrityksille aiheutuu hyväksyntään tarvittavien asiakirjojen keräämisestä Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA);

50.  panee merkille taloudelliset ja sääntelyyn liittyvät haasteet, joita nitraattidirektiivin (91/676/ETA) noudattaminen aiheuttaa jäsenvaltioille; toteaa, että tätä direktiiviä pidetään usein huonona EU:n lainsäädännön tehokkuuden esimerkkinä ja että monien siihen liittyvien rikkomistapausten käsittely on yhä meneillään; korostaa, että sen raportointisykli on yhdenmukaistettava vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) kanssa, jotta samoja seurantatietoja voidaan käyttää molempien direktiivien arvioimisessa, ja että nitraattialan suunnitteluvaatimuksia on rajoitettava ja yksinkertaistettava, sillä ne ovat osoittautuneet tarpeettomaksi maatalousalan hallinnolliseksi rasitukseksi; kehottaa komissiota täydentämään EU:n juomavesipolitiikkaan vuonna 2012 kohdistamaansa toimivuustarkastukseen liittyviä toimia ja sisällyttämään vuoden 2018 REFIT-ohjelmaansa nitraattidirektiivin järjestelmällisen uudelleentarkastelun monimutkaisten vaatimusten virtaviivaistamiseksi ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten pienentämiseksi;

51.  panee merkille, että nykyiset toimintakehykset ja tietovälineet, joita sovelletaan ravintolisistä annetun direktiivin (2002/46/EY) mukaisia ravintolisien ainesosana käytettäviä vitamiineja ja kivennäisaineita koskeviin sääntöihin, mainitaan usein esimerkkeinä heikosta ja ajastaan jälkeen jääneestä EU:n lainsäädännöstä, sillä niihin liittyy lukuisia yhdenmukaistamispuutteita EU-tasolla, jotka eivät ilmene ainoastaan puutteina eri sääntelyaloilla ja virastojen välisessä yhteistyössä, vaan myös kansallisina eroina lukuisissa sellaisissa ravinteissa ja ainesosissa, joita myös saattaa esiintyä elintarvikkeissa; kehottaa komissiota tarkistamaan jo tehdyn työn ja tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) kanssa Euroopan nykyisten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinoiden arvioimiseksi tieteellisen tutkimustyön tulokset asianmukaisesti huomioon ottaen;

52.  korostaa, että on varmistettava luovaan alaan tehtävät jatkuvat investoinnit ja kuluttajien korkeatasoisen audiovisuaalisen sisällön saanti samalla, kun lisätään alaikäisten suojelua ja tuetaan eurooppalaisten teosten tuotantoa ja jakelua; kehottaa komissiota panemaan tässä yhteydessä täytäntöön sitoumuksensa vaikutusten arvioimiseen ja näyttöön perustuvaan toimintaan sekä kannustamaan jäsenvaltioita ja alan toimijoita vaihtamaan käytäntöjä kulttuuria koskeva jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeus mielessä pitäen;

Kalastus

53.  on tyytyväinen EU:n kalastuslaivastojen edistymiseen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa erityisesti ympäristön kannalta kestävää kalastusta koskevan 2 artiklan osalta; kehottaa komissiota tukemaan (ympäristö)merkkejä ja jatkamaan niiden edistämistä mekanismina, jonka avulla voidaan tunnistaa laadukas ja kestävästi pyydetty kala ja varmistaa kalan jäljitettävyys merestä lautaselle; kehottaa komissiota varmistamaan, että yhteinen kalastuspolitiikka ja purkamisvelvollisuus pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja realistisia määräaikoja soveltaen; kehottaa komissiota jatkamaan tiivistä yhteistyötä kalastajien ja tutkijoiden kanssa, jotta voidaan määrittää ja ennakoida, missä pullonkaulalajeja saattaa esiintyä, sekä etsiä innovatiivisia kalastustekniikoita, kuten pulssikalastus;

54.  korostaa, että komission on tarkistettava asetusta (EY) N:o 1967/2006 (Välimeri-asetus) etenkin tiettyjen perinteisten pyydysten käyttökiellon ja pyydysten erityisominaisuuksia koskevien säännösten osalta; pitää huolestuttavana ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Adrianmeren pienten pelagisten lajien kantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta, joka sisältää uuden hoitokehyksen;

55.  kehottaa komissiota etsimään käytännönläheistä ratkaisua teolliseen kalastukseen, jotta arvokkaiden kalavarojen käyttämistä kalajauhoksi koskevia käytäntöjä voidaan säännellä ja rajoittaa erityisesti Itämeren haavoittuvien ekosysteemien osalta; kehottaa komissiota tarkistamaan nykyistä lainsäädäntöä etenkin pienimuotoisen kalastuksen tukemiseksi ja sitä koskevan määritelmän laajentamiseksi; korostaa, että komission on tarkistettava olemassa olevaa lainsäädäntöä Itämeren turskankalastusta koskevan kausittaisen pyyntikiellon käyttöön ottamiseksi, jotta turskanpoikasten pyyntiä voidaan vähentää;

Maatalous

56.  pitää myönteisenä komissio toteuttamaa 12 viikkoa kestänyttä julkista kuulemista sekä puheenjohtaja Junckerin ja komission jäsenen Hoganin toteamusta, että YMP:tä on sekä elvytettävä että rahoitettava asianmukaisesti; toivoo, että viljelijöiden, kansalaisten ja järjestöjen mainitun kuulemisen yhteydessä antama palaute otetaan huomioon tulevaa YMP:tä suunniteltaessa; korostaa, että YMP:llä olisi varmistettava, että veronmaksajat saavat vastinetta maatalouteen tekemilleen investoinneille samalla kun suorat tuet yhtenäistetään kaikissa jäsenvaltioissa ja varmistetaan, että EU voi säilyttää elintarviketuotantokykynsä ja parantaa sitä;

57.  on pettynyt sellaisten toimien puutteeseen, joilla varmistettaisiin ravinteiden, kuten typpi, fosfori ja kalium, parempi ja tehokkaampi hyödyntäminen, mikä lisäisi elintarvikkeiden ja energian tuotantoa; korostaa, että maaperän huonontuminen rajoittaa edelleen EU:n maataloustuotantoa merkittävästi;

58.  pitää huolestuttavana tapaa, jolla komissio on useassa tapauksessa soveltanut delegoituja säädöksiä; muistuttaa komissiota, että delegoiduilla säädöksillä olisi toteutettava teknisiä ja hallinnollisia mukautuksia ja että niillä ei saisi ujuttaa poliittisesti tarkoitushakuisia maataloustoimia YMP:hen tavallisen lainsäätämisjärjestyksen sivuuttaen;

59.  korostaa, että EU:n viljelijöiden käyttöön on annettava lisää toisen pilarin mukaisia vapaaehtoisia välineitä, jotta he voivat torjua lisääntyvää hintavaihtelua ja mukautua pitkään jatkuviin alhaisten hintojen kausiin; kehottaa komissiota kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa EU:n riskienhallinnan välineitä; korostaa, että ensimmäisen pilarin mukaiset suorat tuet ovat viljelijöiden pääasiallinen tulonvakautusväline; kehottaa komissiota tarkastelemaan toimia, joilla voitaisiin varmistaa markkinoiden läpinäkyvyys koko elintarvikkeiden toimitusketjussa;

60.  kehottaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoa tekemään tiivistä yhteistyötä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden sekä sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosastojen kanssa sen varmistamiseksi, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alaan kiinnitetään aidosti huomiota; toteaa, että ollakseen kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla EU:n maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alan on keskitettävä ponnistelunsa työpaikkojen luomiseen, kasvuun ja investointeihin, jotka koskevat kaikkia tiloja tyypistä ja koosta riippumatta, jotta maksimoidaan tuotantokapasiteetti; korostaa, että täsmäviljelyn menetelmien ja maatalousteknologioiden kehittämiseksi Euroopassa komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa suunniteltava investointeja tekniseen tai korkean asteen maatalouskoulutukseen;

5.  ”Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto”

61.  korostaa pääomamarkkinaunionin toteuttamisen tärkeyttä; painottaa kuitenkin, että uusia lainsäädäntöehdotuksia olisi annettava vain, mikäli haluttuja vaikutuksia ei voida saada aikaan muilla kuin lainsäädännöllisillä keinoilla;

62.  muistuttaa, että monilla aloilla parhaan etenemissuunnan voivat tarjota markkinaperustaisiin ratkaisuihin kannustamisen sekä kilpailu- ja sisämarkkinasäädösten tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisen kaltaiset muut kuin lainsäädäntötoimet;

63.  kehottaa komissiota tunnustamaan, että jäsenvaltioiden liiketoimintamallien ja rahoitusmarkkinoiden moninaisuus voi olla vahvuus, jota kannattaa suojella kautta Euroopan;

64.  korostaa, että on tärkeää muuttaa sääntelyä niin, että se on kansainvälisten sopimusten, kuten voimassa olevien Baselin sitoumusten, mukaista;

65.  suhtautuu myönteisesti komission ja jäsenvaltioiden toimiin, joilla edistetään aktiivisesti veropetosten, verovälttelyn, aggressiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisien käytön torjuntaa ja jotka perustuvat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) asiantuntemukseen hyvän verohallinnon edistämisessä;

66.  vaatii noudattamaan täysimääräisesti ”no bail-out” -sääntöä ja pitää sitä suositeltavana vaihtoehtona talouden ohjausjärjestelmän uudistamiselle;

67.  korostaa, että on tärkeää seurata nykyisen pankkiunionia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja edistää alan asiantuntijoiden kanssa käytävää vuoropuhelua, jotta voidaan arvioida annetun lainsäädännön vaikutusta ja vaikuttavuutta;

6.  ”Kauppa”

68.  tukee komission pyrkimyksiä jatkaa neuvotteluja erityisistä määräyksistä, joilla on tarkoitus parantaa pk-yritysten valmiuksia osallistua kauppaan ja investointeihin; panee merkille integroitujen maailmanlaajuisten toimitusketjujen yleistymisen kansainvälisen kaupan kehityssuuntauksena; pyytää komissiota noudattamaan digitaalista kauppastrategiaa, jossa otetaan huomioon sen tarjoamat mahdollisuudet pk-yrityksille helpottamalla pääsyä maailmanlaajuisille markkinoille; suosittelee pyrkimään parantamaan kyseisellä strategialla yhteyksiä ja kapasiteetteja sähköistä kaupankäyntiä varten poistamalla rajat ylittäviä tietovirtoja koskevat perusteettomat esteet, edellyttäen, että on otettu käyttöön asianmukaiset säännöt avoimen, luotettavan ja turvallisen sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi; kannustaa komissiota viemään sähköiseen kaupankäyntiin liittyviä tavoitteita eteenpäin meneillään olevissa ja tulevissa vapaakauppasopimusneuvotteluissa sekä Maailman kauppajärjestössä (WTO) ottaen huomioon, että järjestön on edelleen toimittava joustavana ja dynaamisena neuvottelufoorumina;

69.  kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen nykyistä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT) ja EU:n välistä kauppakehystä, joka nojautuu vuonna 2020 umpeutuvaan Cotonoun sopimukseen; toteaa, että tämä on hyvä tilaisuus arvioida osapuolten välistä suhdetta ja kehittää uutta mallia, jossa otetaan huomioon näyttöön perustuvat havainnot vaikutuksista, vaikuttavuudesta, EU:n lisäarvosta ja viimeisimmistä muutoksista kansainvälisessä ympäristössä; katsoo, että uudella hahmotelmalla olisi pyrittävä tukemaan AKT-valtioiden talouskasvua ja niiden integroitumista maailmantalouteen; pyytääkin komissiota kehittämään selkeän ja voimakkaan kauppapolitiikan, joka sisältää muun muassa yksityisen sektorin kehittämistä, kaupan helpottamista ja vastavuoroista vapauttamista koskevia näkökohtia; kehottaa komissiota pyrkimään tähän kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevaa periaatetta noudattaen;

70.  panee merkille ”Kaikkien kauppa” -strategiassa hahmotellun lähestymistavan ja kannattaa kyseistä lähestymistapaa, jossa tuleviin kauppasopimuksiin sisällytetään korruption vastaiset määräykset, koska korruption tiedetään helpottavan laitonta kauppaa; pyytää komissiota noudattamaan kauppapolitiikkaa, jossa puututaan laittomaan kauppaan kauppakumppaneiden kanssa neuvoteltaessa; suosittaa toimimaan tällöin monenvälisellä tasolla neuvoteltujen voimassa olevien kansainvälisten kauppapuitteiden mukaisesti;

7.  ”Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue”

71.  katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjumisen tehostaminen edellyttää ehdottomasti oikeus- ja sisäasioiden alan EU:n tietokantojen – joihin asiaan liittyvillä kansallisilla viranomaisilla on asianmukainen pääsy, biometriset tiedot mukaan luettuina – täyttä yhteentoimivuutta; kehottaa komissiota kehittämään nykyisiä ja tulevia tietokantoja koskevia vaatimuksia, joihin sisältyy sisäänrakennettua turvallisuutta ja tapauksen mukaan käyttötarkoituksen oletusarvoista rajoittamista koskevat periaatteet; katsoo myös, että EU:n järjestelmien ja jäsenvaltioiden on pystyttävä hyödyntämään kansainvälisistä tietokannoista, kuten Interpolin hallinnoimat tietokannat, saatuja tietoja sekä vaihtamaan tietoja niiden kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa merkityksellisten tietojen pysyvän ja laadukkaan tallentamisen EU:n tietokantoihin;

72.  katsoo, että ensisijaisesti olisi käsiteltävä uusia tai ajan tasalle saatettuja tietokantoja, kuten rajanylitystietojärjestelmää (EES), EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmää (ETIAS), SIS II -pakettia, Eurodacia, eurooppalaista poliisirekisteritietojärjestelmää (EPRIS) ja eurooppalaista rikosrekisteritietojärjestelmää (ECRIS), ja että näiden käyttöönottoa varten olisi varattava riittävästi rahoitusta; kehottaa komissiota seuraamaan jatkuvasti teknologian kehitystä, jotta tietojärjestelmiä voidaan parantaa, kun otetaan huomioon nopeuden ja luotettavuuden merkitys niiden käytettävyydelle;

73.  tukee kyberturvallisuusstrategian tulevaa tarkistusta; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen kyberrikollisuuden alan nykyistä lainsäädäntöä ja antamaan ehdotuksen, jolla otetaan käyttöön selkeä yksityisten yritysten ja lainvalvontaviranomaisten välistä suhdetta säätelevä kehys järjestäytyneen rikollisuuden ja internetin välityksellä tapahtuvan radikalisoitumisen torjuntaa varten samalla kun otetaan huomioon henkilötietojen käsittelyn turvallisuus ja tietomurtojen riski;

74.  kehottaa ryhtymään lisätoimiin verkossa välitetyn propagandan, erityisesti ääriajattelua edistävän propagandan mutta myös horjuttamaan pyrkivän propagandan, kuten Venäjältä koordinoidun toiminnan, torjumiseksi; kehottaa lisäämään asianmukaista rahoitusta Europolin internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevälle yksikölle;

75.  kehottaa komissiota koordinoimaan EU:n vankiloissa tapahtuvan radikalisoitumisen torjumista koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

8.  ”Kohti uudenlaista muuttoliikepolitiikkaa”

76.  kehottaa komissiota lisäämään toimiaan sopimuksen tekemiseksi kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kanssa Libyassa, jotta kolmansien maiden kansalaisten laiton muuttovirta EU:n alueelle voidaan pysäyttää;

77.  kannustaa komissiota yhtäältä jatkamaan kolmansien maiden kanssa käytäviä neuvotteluja palauttamis- ja takaisinottosopimusten tekemisestä, sillä ne ovat olennainen osa oikeudenmukaista turvapaikkajärjestelmää, ja toisaalta arvioimaan uudelleen palauttamista koskevaa direktiiviä (2008/115/EY) sen selvittämiseksi, tarjoaako se edelleen asianmukaisen oikeudellisen kehyksen EU:n palautuspolitiikalle; katsoo, että vapaaehtoista uudelleensijoittamista jäsenvaltioihin voidaan käyttää kansainvälisen suojelun tarjoamisen välineenä;

78.  kannattaa tavoitetta asettaa tiukkoja jäsenvaltioissa sovellettavia turvapaikkamenettelyjä ja -ehtoja; katsoo kuitenkin, että viime kädessä jäsenvaltiot ovat ja niiden on pysyttävä vastuussa rajoistaan, työmarkkinapolitiikoistaan ja mahdollisuuksista saada käyttää niiden sosiaaliturva-, terveydenhoito-, asunto- ja koulutuspalveluita;

79.  katsoo, että lisätoimet ovat tarpeen tuen varmistamiseksi Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, myös resursseja yhdistelemällä, viraston ryhtyessä hoitamaan merkittäviä uusia tehtäviä, kuten ETIAS-järjestelmän tulevaa keskusyksikköä;

9.  ”Vahvempi maailmanlaajuinen toimija”

80.  kehottaa tarkistamaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa (ENP) säännöllisesti, jotta varmistetaan, että siinä puututaan jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin unionin itä- ja etelärajoilla; edellyttää lisäksi, että Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) työtä ja talousarvioita on valvottava ja niistä on tehtävä selkoa asianmukaisesti; katsoo, että tässä arvioinnissa olisi keskityttävä paitsi siihen, onko varat käytetty asianmukaisesti, myös siihen, onko Euroopan naapuruuspolitiikan tavoitteet saavutettu;

81.  kannustaa EU:ta, sen jäsenvaltioita sekä kansainvälisiä järjestöjä, kuten YK, Nato ja Kansainyhteisö, tekemään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että tunnustetaan yhteinen maailmanlaajuinen ulkopolitiikka ja yhteiset turvallisuus- ja humanitaariset haasteet sekä kansallinen toimivalta näillä aloilla;

82.  painottaa, että ihmisoikeuksien edistäminen muodostaa yhä EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden ja sen kaikkiin kolmansiin maiden ylläpitämien suhteiden merkittävän ulottuvuuden, myös aloilla kuten uskonnonvapaus, ilmaisunvapaus, poliittinen vapaus, naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden oikeudet sekä vähemmistöryhmien oikeudet, hlbti-henkilöt mukaan luettuina;

83.  kehottaa jatkamaan diplomaattista painostusta, mukaan luettuna kohdennettujen pakotteiden käyttö yksilöitä, ryhmiä ja Venäjän hallitusta vastaan, jotta Ukrainan konflikti saadaan ratkaistua rauhanomaisesti; vaatii pitäytymään tiukasti tunnustamattomuuspolitiikassa Venäjän miehittämän Krimin suhteen;

84.  kannustaa tekemään enemmän kansainvälistä yhteistyötä sellaisen neuvotteluratkaisun etsimisessä Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin, jolla aikaansaadaan turvallinen ja kaikkien tunnustama Israel, joka elää rinnakkain suvereenin ja elinkelpoisen Palestiinan valtion kanssa;

Turvallisuus

85.  tunnustaa Naton aseman Euroopan puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivenä ja torjuu kaikki toimet, joilla heikennetään EU:n sidonnaisuuksia kansainvälisiin puolustuskumppaneihin; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Naton jäsenvaltioille asetetun, puolustusmenojen osuuden BKT:stä nostamista kahteen prosenttiin koskevan tavoitteen saavuttamiseksi;

86.  kehottaa komissiota tarkastelemaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) mukaisesti toteutettujen EU:n siviilioperaatioiden tavoitteita ja kustannustehokkuutta, jotta voidaan tehokkaammin kehittää alue, jossa operaatioilla täydennetään aidosti ja tarkoituksenmukaisesti muiden järjestöjen roolia;

87.  kannustaa EU:ta jalkaväkimiinojen vastaisten kansainvälisten toimien suurimpana rahoittajana arvioimaan uudelleen miinojen torjumiseen kohdentamiaan toimia ja varoja, jotta kyseinen toiminta voidaan saattaa menestyksekkääseen päätökseen mahdollisimman nopeasti;

88.  ehdottaa kyberturvallisuuden alan ja erityisesti infrastruktuurien suojelemista ja kansallisen selviytymiskyvyn vahvistamista koskevan tutkimusrahoituksen ja käytännön toiminnan määrittämistä, jotta saadaan tietää, miten varmistetaan suurin mahdollinen lisäarvo, kun otetaan huomioon muiden järjestöjen tekemä työ;

Kehitys

89.  katsoo, että julkisella sektorilla on ratkaiseva merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta; katsoo, että yksityinen sektori on vapaita ja oikeudenmukaisia kauppaehtoja sovellettaessa merkittävin vaurautta luova ja talouskasvua tuottava tekijä kaikissa markkinatalouksissa, ja ottaa huomioon, että kehitysmaissa sen osuus työpaikoista ja tuloista on 90 prosenttia; panee merkille, että YK:n mukaan yksityisen sektorin osuus kehitysmaiden BKT:stä on 84 prosenttia ja että sillä on valmiudet tarjota kestävä perusta kehitysapuriippuvuuden vähentämiselle sekä kansallisten resurssien käyttöönotolle;

90.  kehottaa komissiota laatimaan selkeän, jäsennellyn, läpinäkyvän ja vastuuvelvollisen kehyksen, jolla säännellään yksityissektorin kanssa kehitysmaissa toteutettavia kumppanuuksia ja yhteenliittymiä; kehottaa lisäksi perustamaan unionin tasolla alakohtaisia usean sidosryhmän foorumeja, jotka kokoavat yhteen yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, valtiosta riippumattomia järjestöjä, ajatushautomoita, kumppanimaiden hallituksia, avunantajia ja muita sidosryhmiä, jotta voidaan tiedottaa tilaisuuksista osallistua julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, vaihtaa parhaita käytäntöjä ja tarjota teknistä tukea kysymyksissä, jotka liittyvät oikeudelliseen kehykseen ja odotettavissa oleviin yhteisistä kehitysyhteistyötoimista aiheutuviin haasteisiin;

91.  on ilahtunut EIP:n roolista paikallisen yksityissektorin kehittämisessä; korostaa, että EIP:n tuki mikrorahoitukselle on jo osoittautunut erityisen menestyksekkääksi, sillä myöntämällä vain 184 miljoonaa euroa mikroluottoihin pankki työllistää 230 500 henkilöä mikroyrityksissä eri puolilla maailmaa, ja toteaa, että näihin mikroluottoihin liittyy selvä sukupuoliulottuvuus, sillä ne työllistävät kaksi kertaa enemmän naisia kuin miehiä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan mikrorahoitusta koskevien politiikkojen menestyksen lisäämällä niille osoitettavia taloudellisia resursseja; panee merkille, että EIP kohdentaa mikrorahoitukselle varoja myös EU:n ulkoisen lainanantovaltuuden kautta kaikissa kehitysmaissa, joissa pankki toimii;

92.  palauttaa mieliin kestävän kehityksen tavoitteen 3, jossa todetaan selvästi, että vuoteen 2030 mennessä jokaisen olisi voitava nauttia hyvästä henkisestä ja fyysisestä terveydestä koko elämänsä ajan; korostaa, että joka vuosi 100 miljoonaa henkilöä ajautuu köyhyyteen heidän tuloihinsa nähden suhteettoman korkeiden terveyskustannusten johdosta ja että Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan yli kolmannes maailman väestöstä ja yli puolet Afrikan väestöstä ei ole lääkehuollon piirissä, mikä johtuu eriarvoisuudesta, joka ilmenee esimerkiksi alempina koulutus- ja tulotasoina, rajallisena tiedonsaantina, heikkoina infrastruktuureina sekä terveydenhoitopisteiden rajoitettuna saavutettavuutena maaseutualueilla, mikä puolestaan johtaa diagnoosien vähyyteen ja siksi myös vaivojen hoitamattomuuteen ja lääkkeiden erittäin heikkoon saatavuuteen;

93.  muistuttaa, että tavoitteena olisi oltava terveydenhoitoa tarvitsevien ihmisten tavoittaminen silloin ja siellä, missä tarve esiintyy asianomaisten kolmansien maiden itsemääräämisoikeutta asianmukaisesti kunnioittaen, mutta myöntää, että konfliktit ja kriisit vaikuttavat niin lääkkeiden saatavuuteen kuin kaikkiin muihinkin terveydenhuoltojärjestelmien osatekijöihin; katsoo, että tällöin on turvauduttava hätäapujärjestelmiin, jotta mahdollisia epidemioita voidaan ehkäistä tai niihin voidaan reagoida tehokkaasti;

10. ”Demokraattisen muutoksen unioni”

94.  kehottaa komissiota käynnistämään neuvottelut toimielinten välisen sopimuksen tekemiseksi, jotta kansallisten parlamenttien verkosto voi aidosti osallistua EU:n lainsäädäntöprosessiin annetun toimivallan periaatteen, toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti pitäen mielessä, että nämä periaatteet kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa; pyytää komissiota näin ollen

–  tosiasiallisesti pidentämään ajanjakson, jonka aikana kansalliset parlamentit voivat antaa perustellun lausunnon, kahdeksasta kahteentoista viikkoon;

–  kannustamaan kansallisia parlamentteja antamaan oma-aloitteisesti laadittuja lausuntoja, joissa ehdotetaan, että komissio antaa toimivaltansa piiriin kuuluvan lainsäädäntöehdotuksen (”vihreä kortti”), ja tarkastelemaan tällaisia lausuntoja;

–  pitämään perusteltua lausuntoa, jonka mukaan ehdotus unionin säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, ”poliittisesti sitovana”, jos se on ylittänyt vahvistetun kynnyksen, eli kolmasosan kansallisten parlamenttien kokonaisäänimäärästä, ja ryhtymään sen vuoksi toimiin kyseenalaistetun säädösehdotuksen poistamiseksi välittömästi ja kokonaan;

–  suhtautumaan myönteisesti Luxemburgin kompromissin parlamentarisointiin ja nykyaikaistamiseen, mikä ilmenee kansallisten parlamenttien antamissa perustelluissa lausunnoissa, jotka koskevat asianomaisen parlamentin mielestä ”hyvin tärkeää kansallista etua” ja joissa vastustetaan tietyn säädösehdotuksen hyväksymistä tai siihen osallistumista, sekä kehottamaan neuvostoa käymään asiasta perusteellisen keskustelun konsensukseen pääsemiseksi;

–  suhtautumaan myönteisesti kansallisten parlamenttien oikeuteen peruuttaa ja arvioida uudelleen komission hyväksymiä täytäntöönpanosäädöksiä tai delegoituja säädöksiä sekä niiden oikeuteen odottaa komissiolta täysipainoista yhteistyötä pyynnöissä, jotka kansallisen parlamentin tutkintavaliokunta on esittänyt Eurooppaan liittyvän kysymyksen tiimoilta;

–  tarkastelemaan uudelleen direktiiviä tai asetusta, jos kansalliset parlamentit sitä pyytävät;

–  ottamaan tietyissä säädöksissä käyttöön viiden tai kymmenen vuoden kuluttua sovellettavan automaattisen raukeamislausekkeen;

–  käynnistämään niin kutsuttujen jaettujen toimivaltuuksien palauttamisen, jos kansalliset parlamentit, jotka edustavat kolmasosaa äänimääristä, katsovat, että niiden kokemusten mukaan tavoitteita ei ole saavutettu riittävällä tavalla tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja että toimivaltuudet olisi palautettava jäsenvaltioille ja/tai alue- tai paikallisviranomaisille;

95.  kehottaa komissiota aloittamaan SEU:n 48 artiklan mukaisen tavanomaisen perussopimusten tarkistusmenettelyn sellaisten muutosten ehdottamiseksi SEUT:n 341 artiklaan ja pöytäkirjaan N:o 6, jotka ovat tarpeen, jotta parlamentti voisi päättää kotipaikkansa sijainnista ja sisäisestä organisaatiostaan;

96.  kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön muuttamiseksi siten, että jokainen tuomari, joka on osallistunut asian käsittelyyn, voisi liittää tuomioon joko puoltavan tai vastustavan erillisen mielipiteensä tai pelkän ilmoituksen siitä, että hän on eri mieltä;

o

o o

97.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Eurooppa-neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0105.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0103.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö