Päätöslauselmaesitys - B8-0456/2017Päätöslauselmaesitys
B8-0456/2017
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission vuoden 2018 työohjelmasta

30.6.2017 - (2017/2699(RSP))

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti

Rosa D’Amato, Laura Agea, Marco Valli, Isabella Adinolfi, Dario Tamburrano, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

Menettely : 2017/2699(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-0456/2017
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-0456/2017
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B8-0456/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission vuoden 2018 työohjelmasta

(2017/2699(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista[1] ja erityisesti sen liitteen IV,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä[2],

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 annetun yhteisen julistuksen EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista 2017,

–  ottaa huomioon valiokuntien puheenjohtajakokouksen yhteenvetokertomuksen, jossa esitetään tätä päätöslauselmaa täydentäviä näkökohtia valiokuntien näkökulmasta ja joka komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon laatiessaan vuoden 2018 työohjelmaansa ja hyväksyessään sen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että unionissa on edelleen käynnissä pahin talous-, sosiaali- ja poliittinen kriisi sitten unionin perustamisen;

B.  toteaa, että jäsenvaltiot kamppailevat taantuman, deflaation ja työttömyyden kanssa;

C.  toteaa, että EU:n toimielinten ehdottamat ratkaisut pahentavat entisestään EU:n taloudellista, demokraattista ja sosiaalista kriisiä;

D.  toteaa, että kestävä talouskasvu ja sosiaalisesti kestävien, hyvin palkattujen ja korkealuokkaisten työpaikkojen luominen voisivat olla EU:n talousarvion painopisteiden keskiössä samalla toissijaisuusperiaatetta noudattaen;

E.  toteaa, että aikana, jolloin kaikki kansalaiset kärsivät säästötoimista, EU:n hallinnollisten menojen vähentäminen on tärkeää, mutta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana on tarpeen myös leikata ohjelmia, jotka eivät ole osoitetusti tuottaneet lisäarvoa;

F.  toteaa, että EU:n talousarviosta suoritettavissa maksuissa ilmenneiden virheiden ja petosten taso on edelleen korkea eikä sitä ole pystytty alentamaan merkittävästi ja että 22 peräkkäisen vuoden aikana maksuissa on ollut olennaisia virheitä valvontajärjestelmien osittaisen tehottomuuden vuoksi;

G.  toteaa, että kansalaisaloite ei ole kovinkaan tehokas väline, sitä ei ole pantu kokonaan täytäntöön ja sen toimintaa koskevat säännöt eivät ole selkeitä eivätkä avoimia, kuten TTIP-sopimuksen pysäyttämisestä tehtyä kansalaisaloitetta koskevasta yleisen tuomioistuimen tuomiosta kävi äskettäin ilmi;

H.  toteaa, että neuvoston oikeudellisen yksikön 11. tammikuuta 2017 antamassa lausunnossa nro 5151/17 komission ehdotuksesta pakollisia avoimuusrekistereitä koskevan toimielinten välisen sopimuksen tekemisestä todetaan, että toimielimet eivät voi turvautua toimielinten väliseen sopimukseen säännelläkseen kohdetta, jonka osalta lainsäädäntövalta on perussopimuksilla annettu toimielimille säätämällä nimenomaisesta aineellisesta oikeusperustasta, ja että toimielinten väliset sopimukset sitovat vain sopimuksen allekirjoittaneita toimielimiä eikä niillä voi luoda velvoitteita kolmansille osapuolille;

I.  pitää erityisen tärkeänä suojella julkisissa laitoksissa tai yrityksissä ilmenneistä rikollisista tai vilpillisistä toimista ilmoittavia tai niitä julkisesti paljastavia henkilöitä osana korruption ja valkokaulusrikollisuuden torjuntaa;

J.  toteaa, että komission viimeaikaisten tutkimusten mukaan ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin[3] 2004/35/EY (ympäristövastuudirektiivi) täytäntöönpano on ollut kirjavaa eri jäsenvaltioissa ja että ongelmia esiintyy direktiivin soveltamisessa suuren luokan onnettomuuksiin ja vastuussa olevien taloudellisten toimijoiden maksukyvyttömyyteen;

K.  toteaa, että EU:n raja-arvot eräille epäpuhtauksille ovat löyhempiä kuin Maailman terveysjärjestö (WHO) ehdotti;

L.  toteaa, että Euroopan suurimman laillisen ja laittoman jätteen kaatopaikka-alueen, Napolin ”tulien maan”, sekä Tarantossa sijaitsevan ILVAn teollisuusalueen lähistöllä asuvat ihmiset altistuvat erittäin suurille karsinogeeniriskeille;

M.  toteaa, että komissio itse totesi, että 21. joulukuuta 1988 annettu neuvoston direktiivi 89/105/EY ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta ja niiden soveltamisesta kansallisissa sairausvakuutusjärjestelmissä[4] ei enää vastaa jäsenvaltioiden lääkkeiden hinnoittelu- ja korvausmenettelyjen monimutkaisuutta;

N.  toteaa, että komissio jatkaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen myyntilupien myöntämistä, vaikka jäsenvaltioiden kesken ei ole olemassa konsensusta asiasta;

O.  toteaa, että kaikilla nykyisen lainsäädäntökehyksen mukaan uusiutuvina pidettävillä energialähteillä ei ole parempaa ympäristö- ja terveysvaikutusta eikä sosiaalista vaikutusta kuin vastaavilla fossiilisilla energialähteillä;

P.  toteaa, että tarvitaan lisää toimenpiteitä, jotta voidaan saavuttaa osallistava digitaaliyhteiskunta, joka kykenee hyödyntämään digitalisoinnin mahdollisuuksia ja käsittelemään sen haasteita sekä kansalaisten että yritysten kannalta;

Q.  toteaa, että teollisuuden digitalisointi voisi auttaa parantamaan talouksiemme häiriönsietokykyä, energia- ja resurssitehokkuutta ja innovointia; toteaa, että EU:n edessä on useita kaupan, globalisaation ja teknologisen innovoinnin aiheuttamia haasteita;

R.  toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen 21. joulukuuta 2016 antama tuomio lausuntomenettelyssä 2/15[5] selkeyttää EU:n toimivaltaa kauppaneuvotteluissa;

S.  toteaa, että suurempi painoarvo olisi annettava vetoomusoikeudelle, sillä se on kulmakivi osallistuvassa demokratiassa, jossa jokaisella kansalaisilla olisi oltava oikeus osallistua suoraan unionin demokraattiseen prosessiin; korostaa, että ollakseen aidosti demokraattinen ja osallistuva hallintotavan olisi taattava perusoikeuksien tehokas turvaaminen, täysi avoimuus ja kansalaisten tosiasiallinen osallistuminen päätöksentekoon;

T.  ottaa huomioon, että vetoomusten esittäjät ovat kansalaisia, jotka toimivat perusoikeuksien turvaamisen ja yhteiskuntiemme kehittämisen sekä nykyisen ja tulevan hyvinvoinnin puolesta; toteaa, että vetoomusten käsittely on äärimmäisen tärkeää EU:n toimielimiä koskevien kansalaisten käsitysten ja unionin oikeuteen kirjatun vetoomusoikeuden kunnioittamisen kannalta;

U.  toteaa, että hyvän hallintotavan edistämiseksi ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen varmistamiseksi unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen on työskenneltävä suurinta mahdollista avoimuutta ja demokratiaa noudattaen;

V.  pitää tarpeellisena turvata jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistajuuden ja todellisen määräysvallan eurooppalaisissa yrityksissä;

W.  toteaa, että pienillä lentoasemilla on monia talousvaikeuksia ja että on tarpeellista taata kunnolliset yhteydet kaikille Euroopan kansalaisille, erityisesti syrjäisimpien alueiden kaukaisimmilta paikkakunnilta;

X.  toteaa, että EU:n kabotaasilainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa on ollut vaikeuksia, mikä on pahentanut sosiaalisen polkumyynnin ilmiötä jäsenvaltioissa; pitää tarpeellisena varmistaa oikeudenmukainen kilpailu maantiekuljetuksissa ja turvata työntekijöiden oikeudet;

Y  toteaa, että jotkut suurimmista verkkoalustoista maksavat Euroopassa vähiten veroa voitoistaan;

Z.  toteaa, että nykyinen tullivalvontamenettely on pirstaloitunut ja vaihtelee suuresti eri jäsenvaltioiden välillä ja että erilaiset seuraamukset luovat merkittäviä markkinaeroja taloudellisille toimijoille ja suuntaavat kauppavirtoja kohti helpointa sisäänpääsypaikkaa;

AA.  toteaa, että parlamentti hyväksyi 25. lokakuuta 2016 suurella enemmistöllä päätöslauselman yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyissä vakavissa ihmisoikeusrikkomuksissa[6], jossa komissiota kehotettiin toteuttamaan useita jatkotoimia, joiden toteuttamista tältä samalta komissiolta odotetaan edelleen; toteaa, että alkuperäisen mietinnön esittelijä jätti 11. huhtikuuta 2017 komissiolle suullisen kysymyksen ihmisoikeuksien alivaliokunnan (DROI) kokouksen yhteydessä ja halusi tietää, onko komissio toimittanut parlamentille tietoja kyseisistä jatkotoimista, mutta ei saanut kysymykseensä tyydyttävää vastausta; toteaa, että samana päivänä hän jätti identtisen kysymyksen komissaari Mimicalle kehitysvaliokunnan (DEVE) jäsennellyn vuoropuhelun puitteissa, mutta tässäkään tapauksessa hän ei saanut tyydyttävää vastausta;

Keskeiset tavoitteet

1.  korostaa, että yhtenäisvaluutalla on epäsymmetrinen ja haitallinen vaikutus heikompiin talouksiin, joiden on pakko tehdä sisäisen devalvaation kivulias sopeutus, koska valuutta on yliarvostettu suhteessa niiden talouteen, samalla kun monikansalliset yhtiöt vahvemmissa euroalueen jäsenvaltioissa hyödyntävät aliarvostetun valuutan tuomaa perusteetonta kilpailuetua suhteessa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin kilpailijoihin, mikä luo eriävyyksiä ja makrotaloudellisia epätasapainotilanteita EU:hun;

2.  kehottaa jäsenvaltioita päättämään demokraattisesti finanssipoliittisen sopimuksen sisällyttämisestä osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta vältetään säästötoimien haitalliset vaikutukset reaalitalouksiin;

3.  pitää tärkeänä palauttaa jäsenvaltioille rahoitusvastuu omista toimistaan, jotta ne voivat käyttää omia raha- ja finanssipolitiikan välineitään tukemaan konkreettisesti talouden elpymistä ja varmistamaan perimmäisten taloudellisten päätösten demokraattisen ja poliittisen oikeutuksen;

4.  painottaa, että on viipymättä suunniteltava rahaliiton hajottaminen järjestäytyneesti ja tarjottava välittömästi demokraattiset mekanismit maan vapaaehtoiselle irrottautumiselle euroalueesta;

5.  kehottaa antamaan pontta neuvotteluille pankkisektorin rakenneuudistuksesta, jossa investointipankkitoiminta ja kaupallinen pankkitoiminta erotetaan selkeästi ja pakollisesti toisistaan, koska se on välttämätöntä tallettajien ja säästäjien suojelemiseksi, järjestelmäriskin kasautumisen estämiseksi ja rahoitusvakauden säilyttämiseksi;

6.  katsoo, että säästötoimet on lopetettava ja vastuu rahoitusasioista on palautettava jäsenvaltioille, jotta lukuisiin kriiseihin voidaan vastata asianmukaisesti, tehokkaasti ja samanaikaisesti; vaatii nykyisten ohjelmien kattavaa uudelleentarkastelua, jotta todellista lisäarvoa tarjoamattomat ohjelmat voidaan lopettaa; toteaa, että joissakin tapauksissa ohjelmia voidaan paremmin rahoittaa ja panna täytäntöön kansallisella tasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;

7.  korostaa, että EU:n rahoitusta ei saa käyttää kiisteltyjen tai tuhlailevien hankkeiden rahoittamiseen;

8.  toistaa, että veronmaksajien rahoja olisi käytettävä paremmin; korostaa, että unionin hallinnollisten kustannusten vähentäminen on tärkeää etenkin kriisin jatkuessa; pyytää tekemään merkittäviä painotettuja leikkauksia, jotta voidaan estää rahan tuhlaus ja toteuttaa säästöjä, jotka eivät vaikuta lainsäädäntötyöhön;

9.  vaatii, että unionin talousarviota valvotaan paremmin ja siihen kohdistetaan enemmän tarkastuksia; toteaa jälleen, että tilintarkastustuomioistuimelta on pyydettävä myönteinen tarkastuslausuma; pitää valitettavana virheiden ja petosten osuutta EU:n talousarviosta, erityisesti kun on kyse julkisista hankinnoista, ja korostaa suurta tarvetta torjua korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta kansainvälisellä tasolla; korostaa, että unionin varainkäytön avoimuutta on tärkeää lisätä, ja kehottaa julkaisemaan ja asettamaan saataville kaikki unionin varojen käyttöä koskevat tiedot;

10.  vaatii toteuttamaan toimia köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseksi; toteaa jälleen, että eriarvoisuutta ja sen haittoja talouden elpymiselle on arvioitava edelleen;

11.  ei hyväksy unionin lainsäädäntöä, jolla aiheutetaan tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja uusia byrokraattisia esteitä pk-yrityksille, jotka ovat työpaikkojen ja kasvun tärkeä lähde; korostaa, että pk-yrityksiä on tuettava lisää ja varmistettava samalla riittävä sosiaaliturvan taso;

12.  kehottaa asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan varmistamiseksi parantamaan työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia toimenpiteitä ja harkitsemaan asianmukaisia tapoja käsitellä puutteita sekä esittämään viipymättä kolmannen erän karsinogeeni- ja mutageenidirektiivin soveltamisalaan kuuluvista aineista ja sisällyttämään direktiiviin tarkistukseen lisääntymismyrkyllisiä aineita koskevat raja-arvot, joka perustuvat tieteellisiin ja teknisiin tietoihin sekä vaikutusten arviointiin;

13.  tähdentää, että kansalaisten jokapäiväistä elämää hyödyttävien oikeuksien varmistamiseksi lainsäädäntö on suunniteltava torjumaan epävarmoja työsuhteita, työttömyyttä, taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta, syrjintää ja köyhyyttä, jolloin varmistetaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden korkein taso; kehottaa tekemään unionin tason päätöksentekomenettelyistä täysin avoimia, puolueettomia ja riippumattomia;

14.  kehottaa komissiota panemaan ajallaan täytäntöön määräaikaisesta työstä annetun direktiivin 1999/70/EY säännökset Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, jotta työntekijöiden oikeuksilla olisi täysimääräinen ja konkreettinen oikeudellinen suoja ja jotta kaikenlaisten väärinkäytösten, syrjinnän, puutteiden ja porsaanreikien torjunta olisi asianmukaista;

15.  vastustaa makrotaloudellisia ehtoja ja korostaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) tuen keskeyttäminen talouden ohjausta koskevien vaatimusten noudattamatta jättämisen vuoksi on kaksinkertainen rangaistus EU:n alueille ja tekee tyhjäksi taloudelliset ja sosiaaliset elvytysyritykset; toteaa, että keskeyttäminen olisi poistettava myös siksi, että voimassa olevassa asetuksessa säädetyt seuraamukset häiritsisivät rahoitussuunnittelua ohjelmatasolla ja voisivat sen lisäksi johtaa hankkeiden pysäyttämiseen käytännössä;

16.  kehottaa komissiota tarkistamaan investointilauseketta siten, että ERI-rahastoista yhteisrahoitetut alueelliset ja kansalliset investoinnit voidaan jättää huomiotta, kun eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä lasketaan kansallisia alijäämiä;

17.  vastustaa kaikkia EU:n ohjelmia, joiden tarkoituksena on tukea rakenneuudistuksia, etenkin jos niitä on rahoitettu ERI-rahastoista;

18.  pyytää, että ERI-rahastoihin liittyvät ehdotukset toimitettaisiin mahdollisimman nopeasti riittävän ajan varmistamiseksi parlamentaariselle valvonnalle;

19.  toteaa, että kansalaisaloitetta koskevan asetuksen (EU) N:o 211/2011 muuttamista koskevaa ehdotusta ei ole mahdollista viivyttää pidempään, koska tämä väline on pikaisen uudistamisen tarpeessa;

20.  pitää tarpeellisena tarkastella hyvissä ajoin uudelleen kansalaisaloitetta koskevaa asetusta (EU) N:o 211/2011 ja korjata kaikki sen puutteet ehdottamalla tehokkaita ratkaisuja, joilla huolehditaan, että kansalaisaloitteen edellyttämät menettelyt ja vaatimukset ovat aidosti selkeitä, yksinkertaisia, helposti sovellettavia ja oikeasuhteisia;

21.  kehottaa perustamaan pakollisen avoimuusrekisterin, koska tätä asiaa koskevalla mahdollisella toimielinten sopimuksella olisi perussopimusten ja neuvoston oikeudellisen yksikön mukaan vain rajallinen vaikutus eikä sillä voitaisi sälyttää velvoitteita kolmansille osapuolille, olivatpa ne toimielimiä, jäsenvaltioita tai yksityishenkilöitä;

22.  korostaa, että on hyväksyttävä toimenpiteitä, joilla EU:n demokraattista toimintaa parannetaan tuntuvasti ja jokaiselle kansalaiselle myönnetään oikeus osallistua demokraattisiin prosesseihin, kuten Euroopan unionin yleinen tuomioistuin vahvisti 10. toukokuuta 2017 antamassaan tuomiossa Euroopan kansalaisten aloitteesta TTIP-sopimuksen pysäyttämiseksi[7];

23.  korostaa, että tarvitaan kiireellisesti vahvempia toimia väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi, jotta näille henkilöille ja erityisesti heidän perheilleen annetaan asianmukainen suojelu kostotoimia vastaan;

24.  on huolissaan direktiivin 2004/35/EY (ympäristövastuudirektiivi) täytäntöönpanosta, joka ei kata kaikkia ihmisille ja luonnonympäristölle haitallisia vahinkolajeja;

25.  kehottaa komissiota selventämään, mitä toimia se aikoo toteuttaa digitaalisten sisämarkkinoiden osalta; korostaa tarvetta edistää oikeudenmukaista kilpailua näillä markkinoilla sen varmistamiseksi, etteivät monikansalliset yritykset väärinkäytä valtaansa;

26.  korostaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001[8] perustana on mahdollisimman laajaa oikeutta tutustua asiakirjoihin koskeva periaate; katsoo, että täyden avoimuuden ja täysimääräisen oikeuden tutustua EU:n toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin on oltava sääntö, jotta voidaan varmistaa, että kansalaiset voivat käyttää täysimääräisesti demokraattisia oikeuksiaan; pitää valitettavana, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamisessa ei ole edistytty; katsoo, että asiassa on edistyttävä viipymättä, sillä tämä asetus ei enää vastaa nykyistä oikeudellista tilannetta tai institutionaalisia käytäntöjä;

27.  on erittäin huolestunut siitä, etteivät eurooppalaiset monikansalliset yritykset kanna vastuuta ihmisoikeusrikkomuksista, jotka liittyvät niiden toimintaan kehitysmaissa; toteaa, että tämä voi johtaa suojelun ja oikeussuojan puuttumiseen sekä siihen, ettei loukkauksien uhreilla ole mahdollisuutta hakea hyvitystä;

28.  on erittäin huolestunut siitä, että yritysten vastuuta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista koskevassa mietinnössä[9] komissiolle esitetyt monet kehotukset eivät ole johtaneet komission toteuttamiin seurantatoimiin, ja pitää valitettavana komission toimimattomuutta tällä alalla kahdeksan kuukauden aikana; kehottaa toteuttamaan kattavan seurannan;

29.  panee huolestuneena merkille, että vaatetusalan maailmanlaajuisen toimitusketjun kestävyyttä edistävillä nykyisillä vapaaehtoisilla aloitteilla ei ole onnistuttu puuttumaan tehokkaasti ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviin kysymyksiin alalla;

30.  katsoo, että nykyinen päästökauppajärjestelmä ei ole tarkoitukseensa sopiva ja että sitä on kiireellisesti tarkistettava;

31.  viittaa WHO:n raporttiin, joka koskee tarvetta muuttaa ilman epäpuhtauksien raja-arvoja tiukempien pitoisuusarvojen suuntaan;

32.  arvostelee EU:n toimia, jotka ovat perimmäinen syy siihen, että biopolttoaineiden kysyntä Euroopassa johtaa metsäkatoon, ja kehottaa tarkistamaan niitä;

33.  kehottaa laatimaan julkisen luettelon nanomateriaalien eri tyypeistä, käyttötarkoituksista ja markkinaosuuksista Euroopan markkinoilla 24. huhtikuuta 2009 annetun parlamentin päätöslauselman[10] mukaisesti ja puuttumaan nanomateriaaleihin REACH-asetuksen (asetus (EY) N:o 1907/2006)[11] yhteydessä;

34.  kehottaa toimeenpanemaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksen sen arvioimiseksi, onko ”tulien maan” ja Tarantossa sijaitsevan ILVA-yhtiön teollisuusalueen puhdistamiseen tarkoitetut EU:n varat käytetty lainmukaisesti; kehottaa lisäksi toteuttamaan sisäisen tarkastuksen, jotta tutkitaan, onko rahoitetuilla hankkeilla aikaansaatu niiltä odotetut tulokset;

35.  kehottaa lisäämään avoimuutta niiden toimien osalta, joilla säännellään ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hinnoittelua ja sisällyttämistä kansallisiin sairausvakuutusjärjestelmiin, jotta neuvoston direktiivi 89/105/ETY[12] voidaan korvata siten, että varmistetaan tehokas valvonta ja täysimittainen avoimuus lääkkeiden hintojen ja lääkekorvausten määrittämisessä käytettävien menettelyjen suhteen kaikissa jäsenvaltioissa;

36.  kehottaa luomaan Lymen tautiin puuttumista varten kattavan toimintakehyksen, jossa otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion erilaiset erityishaasteet ja toimintapolitiikat;

37.  korostaa, että on ratkaisevan tärkeää varmistaa tietokantojen yhteentoimivuus terrorismin ja yleensä rikollisuuden torjunnassa; kehottaa maksimoimaan nykyisten tietojärjestelmien hyödyt sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa;

38.  muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi saatettava käytettävissä olevat terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumista koskevat kansainväliset välineet osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava ne täytäntöön;

39.  toteaa, että nykyinen vakava muuttoliikekriisi vaikuttaa kaikkiin unionin jäsenvaltioihin; katsoo erityisesti, että Kreikka ja Italia kärsivät tästä kriisistä suhteettoman paljon; kehottaa parantamaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta tilannetta voitaisiin helpottaa;

40.  korostaa tarvetta seurata turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta sekä sisäisen turvallisuuden rahastosta suoritettavia maksuja ja lisätä avoimuutta niiden suhteen, ja seurata tiiviisti ja arvioida säännöllisesti rahoitusta, jota EU myöntää Turkille EU:n ja Turkin välisen sopimuksen puitteissa, sekä kaikkia kolmansien maiden kanssa tehtyjä niin sanottuja ”muuttoliikesopimuksia”;

41.  pitää Italian osalta erittäin tärkeänä, että puututaan geotermiseen energiaan perustuvien sähkön ja lämmön tuotantolaitosten erityistapauksiin, joissa hiilidioksidiekvivalenttipäästöt ovat korkeampia kuin kapasiteetiltaan vastaavien kaasuvoimaloiden ja joissa muiden äärimmäisen haitallisten epäpuhtauksien päästöt, joita ovat esimerkiksi rikkivety, arseeni ja elohopea, ovat korkeammat kuin kapasiteetiltaan vastaavan hiilivoimalan; pyytää komissiota tässä yhteydessä laatimaan konkreettisia ratkaisuja päästönormien määrittämiseksi geotermisille voimaloille sekä sellaisten suhteellisten kestävyyskriteerien määrittämiseksi, joiden perusteella geoterminen energia katsotaan uusiutuvaksi energialähteeksi, samalla kun ympäristöön ja ihmisten terveyteen Italiassa kohdistuva vaikutus minimoidaan;

42.  toteaa, että digitalisoinnin mahdollisuuksien olisi tuotava ennen kaikkea hyötyjä kansalaisille ja että lisätoimia tarvitaan digitaalisten kuilujen ja viestintäyhteyksiin liittyvien kuilujen poistamiseksi alueiden väliltä, langattomien yhteyksien saatavuuden parantamiseksi ja digitaalisen lukutaidon edistämiseksi; vaatii tässä yhteydessä, että 5G-teknologian tutkimusta ja täytäntöönpanoa koskevaa työtä vauhditetaan ja samalla edistetään tehokasta kilpailua loppukäyttäjien ja liiketoiminnan kehittämisen hyödyksi;

43.  pitää ensisijaisena liiketoiminnalle suotuisan ympäristön luomista, jotta autetaan uusyrityksiä sekä pieniä, keskisuuria ja mikroyrityksiä kehittämään ja hyödyntämään täysimittaisesti innovointiin ja digitalisointiin liittyviä mahdollisuuksia; kehottaa tässä tarkoituksessa antamaan näille toimijoille kohdennettua, riittävää ja helposti saatavilla olevaa tukea asianmukaisilla EU:n välineillä;

44.  katsoo, että tarvitaan tasapainoista, tehokasta, oikeudenmukaista, avointa ja oikeasuhteista kaupan suojatoimien uudistamista, jotta voidaan suojella eurooppalaisia tuottajia, tuojia ja kuluttajia;

45.  kehottaa toteuttamaan kaupan käytäntöjen vastavuoroisuutta koskevia toimia ja sitoutumaan keskustelujen edistämiseen sekä vaatii tehokkaita ratkaisuja, jotka koskevat sitä, miten säännellään julkisten hankintojen markkinoita ja investointeja Euroopan kauppakumppaneiden kanssa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta tarkistaa ehdotusta kansainvälisistä julkisten hankintojen välineistä annettavaksi asetukseksi (COM(2012)0124) ja käynnistää ulkomaisten investointien seulomiseksi strategisilla sektoreilla mekanismi, johon kansalaisyhteiskunta suoraan osallistuu; toistaa, että on löydettävä tasapaino, jotta vältetään protektionismia, mutta samalla vahvistetaan vastavuoroisuutta;

46.  kehottaa seuraamaan paremmin suorien ulkomaisten sijoitusten kehitystä, erityisesti niiden, jotka suunnataan strategisiin tai korkean teknologian omaisuuseriin ja yrityksiin Euroopassa, jotta voidaan löytää yhteinen pohja erilaisten kansallisten käytäntöjen täytäntöönpanolle, tietojenvaihdolle ja paremmalle koordinoinnille, jotta vältetään epäreilua kilpailua tai vääristynyttä lähestymistapaa sellaisten yritysten ja liiketoimintojen hankkimiseen, joilla on strategista merkitystä kansallisesti tai kansainvälisen turvallisuuden kannalta;

47.  pitää edelleen erittäin huolestuttavana sitä mahdollisuutta, että EU:n ja Yhdysvaltojen kauppaneuvottelut aloitetaan uudelleen muuttamatta nykyistä toimeksiantoa; kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen lausuntomenettelyssä 2/15 antaman viimeisimmän tuomion ja säilyttämään kaikki sopimukset sekasopimuksina, jotta vältetään investointilukuja koskevat erityisvaltuudet ja kansainvälisen investointituomioistuimen sisällyttäminen mahdollisiin vapaakauppaa koskeviin neuvotteluihin;

48.  pyytää laajentamaan Kiinan kanssa neuvoteltua maantieteellisten merkintöjen luetteloa paikallisten ja alueellisten maataloustuotteiden ja viinien suojelemiseksi; korostaa tarvetta työskennellä Maailman kauppajärjestön (WHO) kanssa tuleviin kauppasopimuksiin liitettävän, muita kuin maataloustuotteita koskevien maantieteellisten merkintöjen luettelon määrittämiseksi ja tunnustamiseksi;

49.  toistaa olevansa huolissaan datavirtaa koskevasta luvusta vapaakauppasopimuksissa; korostaa, että on tärkeää sekä taata kuluttajien yksityisyys että luoda oikeudenmukaisia digitaalisia alustoja, joiden tarkoituksena on vauhdittaa eurooppalaisten pk-yritysten kehittämiseen ja kauppaan liittyviä toimintoja; toteaa, että digitaalista kaupankäyntistrategiaa koskeva tasapainoinen ehdotus voisi olla väline, jolla vähennetään epäreiluja käytäntöjä ja kyberterrorismia sekä torjutaan laittomilla ja väärennetyillä tavaroilla käytävää kauppaa internetissä;

50.  korostaa toistamiseen sitä merkitystä ja arvoa, joka on valkuaiskasvien tuomisella vuoroviljelyyn, niiden vaikutuksilla maaperän hedelmällisyyteen, ravinteiden käytön ja rikkaruohottumisen vähentymiseen sekä mikroravinteisiin; painottaa tarvetta lisätä tuottavuutta ja valkuaisainepitoisuutta EU:ssa erityisen strategian avulla;

51.  kehottaa lisäämään mehiläishoitajien tukea, jotta alan kestävyys turvataan, sekä tukea nuorten viljelijöiden toiminnoille tällä alalla; on huolissaan siitä, että vain pienen prosentin hunajaa sisältävien väärennettyjen tuotteiden määrä kasvaa markkinoilla;

52.  muistuttaa, että on tärkeää viedä eteenpäin keskustelua parlamentin suurella enemmistöllä hyväksymästä, kloonausta koskevasta asetuksesta; korostaa tarvetta suojella kuluttajia ja tuottajia globalisoituneessa taloudessa ja taata tasapuolinen kilpailu EU:n kumppanien kanssa;

53.  pyytää komissiota ajamaan sellaista kauppapoliittista ohjelmaa, joka tarjoaa vientimahdollisuuksia eurooppalaisille tuottajille; kehottaa komissiota tarjoamaan herkimpien maataloustuotteiden tuottajille asianmukaista tukea Mercosur-maiden kanssa parhaillaan käytävien vapaakauppaneuvottelujen puitteissa;

54.  toistaa, että riskinhallintaa olisi entisestään tehostettava tulevassa yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) siten, että käsitellään paitsi ilmastoon liittyviä myös markkina- ja bioturvallisuusriskejä;

55.  tuomitsee ne EU:n toimintapolitiikat, joilla on haitallinen vaikutus eläinten hyvinvointiin; viittaa esimerkiksi REACH-ohjelmaan, joka on luonut yhden maailman suurimmista eläinkokeiden järjestelmistä; viittaa lisäksi vahingollisiin EU:n sääntöihin, jotka sallivat elävien eläinten kuljettamisen, minkä seurauksena eläimiä voidaan kuljettaa jopa kahdeksan tunnin tai pidemmän ajan huonoissa olosuhteissa läpi Euroopan; kehottaa muuttamaan perinpohjaisesti näitä toimintapolitiikkoja ja tätä lainsäädäntöä;

56.  katsoo, että unionin kansalaisten parlamentille esittämien vetoomusten kautta ilmaistut mielipiteet ovat olennaisen tärkeitä ja EU:n lainsäätäjien olisi käsiteltävä niitä ensi tilassa; muistuttaa, että demokratian periaate on yksi jäsenvaltioiden perusarvoista ja että säädöksestä, jolla pyritään muuttamaan EU:n oikeusjärjestystä, on käytävä kattava ja osallistava keskustelu parannettujen hallintorakenteiden yhteydessä, joilla voidaan taata täysi avoimuus ja kaikkien kansalaisten suora osallistuminen;

57.  toteaa, että vetoomukset ovat erittäin tärkeä lähde tietojen saamiseksi paitsi EU:n lainsäädännön rikkomisista ja sen soveltamisessa esiintyvistä puutteista jäsenvaltioissa myös mahdollisista kansalaisten perusoikeuksien rikkomisista; korostaa, että vetoomusten asianmukaiseen käsittelyyn on liitettävä paremmat valmiudet reagoida ongelmiin, jotka liittyvät kansalaisten perusoikeuksien asianmukaiseen turvaamiseen, ja ratkaista niitä;

58.  vaatii julkaisemaan ajoissa kaikkien niin kutsuttuihin pyöröovitapauksiin osallisten virkamiesten nimet ja varmistamaan kaikkien asiaa koskevien tietojen täyden avoimuuden; on vahvasti sitä mieltä, että kaikkien EU:n toimielinten ja virastojen on toimittava samoin; kehottaa julkaisemaan entisten komission jäsenten toimikauden jälkeistä työtä koskevat tiedot ja muut asiaan liittyvät tiedot ennakoivasti ja noudattamaan täyttä avoimuutta niiden suhteen; pitää erittäin valitettavana, että entinen komission puheenjohtaja Barroso nimitettiin Goldman Sachs Internationalin neuvonantajaksi ja liikkeenjohtoon osallistumattomaksi johtajaksi; korostaa, että Barroson tapaus lisäsi kansalaisten epäluottamusta komissiota kohtaan, mitä tulee sen uskottavuuteen ja riippumattomuuteen suhteessa yksityisiin taloudellisiin etuihin;

59.  painottaa, että nykyinen epäoikeudenmukaisia käytäntöjä ja valtiontukia koskeva lainsäädäntö ei ole riittävä eikä tehokas; kehottaa näin ollen edelleen tarkistamaan nykyisiä sääntöjä; panee merkille asetuksen (EY) N:o 1008/2008[13] tulkintaohjeet, joissa korostetaan tarvetta pitää kolmansien maiden ja niiden kansalaisten omistusosuutta EU:n yrityksissä koskeva yläraja 49 prosentissa ja siten varmistaa, että omistus ja tosiasiallinen määräysvalta ovat jäsenvaltioilla ja niiden kansalaisilla;

60.  kehottaa lisäämään tukea alueellisten lentoasemien taloudelliselle, rahoitukselliselle ja toiminnalliselle kestävyydelle riittävillä ja avoimilla menettelyillä sekä kunnioittaen kaikkien lentoyhtiöiden välistä tervettä kilpailua, jossa kaikille liikenteenharjoittajille tarjotaan samat ja avoimet mahdollisuudet;

61.  panee merkille komission hyväksymän liikennepaketin; katsoo, että on tutkittava edelleen kaikkia parhaita ratkaisuja, joilla puututaan laittomaan kabotaasiin, ja pidettävä mielessä, että tehokasta valvontaa voitaisiin harjoittaa käyttäen nykyaikaisia välineitä, esimerkiksi maailmanlaajuisia satelliittinavigointijärjestelmiä (GNSS), kaupallisiin tarkoituksiin käytettävien raskaiden ajoneuvojen jäljittämiseksi;

62.  korostaa tarvetta tarkistaa maantieliikenteen alaan sovellettavia sosiaalisia sääntöjä siten, että tavoitteena on löytää oikea tasapaino maantieliikenteen työntekijöiden sosiaalisen suojelun ja liikenteenharjoittajien rajatylittävien palvelujen tarjoamista koskevan vapauden välillä;

63.  kehottaa arvioimaan ja selventämään kansallisten säädösten soveltamista kuljettajien vähimmäispalkkaan Saksassa ja Ranskassa;

64.  on vakuuttunut siitä, että julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi koskevan Marrakeshin sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta 14. huhtikuuta 2014 tehty neuvoston päätös[14] olisi hyväksyttävä viipymättä;

65.  kehottaa hyväksymään tarvittavat toimenpiteet, jotta varmistetaan verkkosisällön saavutettavuusvaatimusten täysimittainen soveltaminen kaikkien EU:n toimielinten verkkosivustoilla ja jotta virallisessa vuorovaikutuksessa vammaisille henkilöille tarjotaan tietoja viittomakielillä, pistekirjoituksella, puhetta tukevalla ja korvaavalla viestinnällä ja muilla esteettömillä viestintäkeinoilla, -tavoilla ja -muodoilla, mukaan luettuna selkokielen käyttö; korostaa, että unionin on edistyttävä julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuutta koskevan direktiiviehdotuksen hyväksymisessä[15];

66.  katsoo, että kulttuurialalla ja luovalla alalla toimiville mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille olisi annettava enemmän tukea; toteaa, että unionin harjoittama talouden kiristämispolitiikka on pahentanut näiden yritysten ongelmia; pitää valitettavana, ettei millään unionin tähän mennessä käyttöön ottamilla toimenpiteillä ole saavutettu olosuhteiden merkittävää parantamista kulttuurialalla ja luovalla alalla koskevaa tavoitetta, ja katsoo, etteivät unionin nykyisetkään rahoitusmekanismit ole tehokkaita tämän alan tarpeisiin vastaamisessa;

67.  on vakaasti sitä mieltä, että unionin talouden kiristämispolitiikka on johtanut koulutus- ja kulttuurialojen tilan jatkuvaan heikentymiseen; korostaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) on erityisen vahingollinen koulutusalan kannalta;

68.  on huolestunut siitä, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita ole pantu täytäntöön; muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 46 artiklan 1 kohdan mukaisesti korkeat sopimuspuolet ovat varauksetta sitoutuneet oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaan juhlalliseen ja sitovaan velvoitteeseen, jonka mukaan ne noudattavat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lopullista tuomiota jutuissa, joiden osapuolena ne ovat; pitää valitettavina täytäntöönpanon viiveitä ja poliittisen tahdon puuttumista tietyissä olosuhteissa panna täytäntöön tiettyjä tuomioistuimen tuomioita;

69.  kehottaa jäsenvaltioita täyttämään kansainväliset velvoitteensa ja varmistamaan, ettei kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia loukata; kehottaa komissiota varmistamaan, että ihmisoikeuksia, kansalaisvapauksia ja poliittisia vapauksia sekä demokratian periaatteita noudatetaan maissa, joissa näistä arvoista ei piitata.

°

°  °

70.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö