Päätöslauselmaesitys - B8-0576/2017Päätöslauselmaesitys
B8-0576/2017

    PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa

    24.10.2017 - (2017/2897(RSP))

    komission julkilausuman johdosta
    työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

    Arne Gericke ECR-ryhmän puolesta

    Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0576/2017

    Menettely : 2017/2897(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    B8-0576/2017
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    B8-0576/2017
    Hyväksytyt tekstit :

    B8‑0576/2017

    Euroopan parlamentin päätöslauselma seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa

    (2017/2897(RSP))

    Euroopan parlamentti, joka

    –  ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (uudelleenlaadittu toisinto)[1],

    –  ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY, jossa määritellään ja tuomitaan häirintä ja sukupuolinen häirintä[2],

    –  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

    A.  ottaa huomioon, että naisia koskevat kielteiset stereotypiat ovat edelleen laajalle levinneitä ja voivat johtaa häirintään ja jopa fyysiseen tai seksuaaliseen väkivaltaan;

    B.  toteaa, että seksuaalisen häirinnän uhrit kärsivät fyysisestä ja psyykkisestä vahingosta ja sen lisäksi myös heidän työuransa häiriintyy;

    C.  ottaa huomioon, että joka kymmenes nainen on joutunut seksuaalisen häirinnän tai vainoamisen kohteeksi uuden teknologian kautta ja että 75 prosenttia korkeassa päättäjän asemassa olevista naisista on joutunut sietämään seksuaalista häirintää,

    1.  on vahvasti sitä mieltä, että naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja että sitä olisi kaikilta osin kunnioitettava, edistettävä ja sovellettava lainsäädännössä, käytännössä ja jokapäiväisessä elämässä;

    2.  uskoo vahvasti, että toimet, joilla torjutaan seksuaalista häirintää ja seksuaalista väkivaltaa ovat osa sitoutumista sukupuolten tasa-arvoon; korostaa, että kaikenlaisen seksuaalisen häirinnän uhrien tukemisen on oltava jatkossakin jäsenvaltioiden ja unionin kaikkien toimielinten ensisijaisena tavoitteena;

    3.  katsoo, että keskeisiä toimia seksuaalisen häirinnän torjumiseksi ovat muun muassa vähäisen ilmoittamisen ja sosiaalisen leimautumisen ongelman käsitteleminen, vastuumenettelyjen käyttöönottaminen työpaikoilla, miesten ja poikien aktiivinen osallistuminen väkivallan ehkäisyyn ja uusien väkivallan muotojen, joita esiintyy esimerkiksi internetissä, torjuminen;

    4.  katsoo, että seksuaalisen häirinnän poistaminen edellyttää kaikkien toimijoiden, myös jäsenvaltioiden, voimakkaampia toimia, joilla parannetaan tiedon saatavuutta, laatua ja luotettavuutta, lisätään tietoisuutta, muutetaan asenteita, ehkäistään häirintää, varmistetaan parempi tuki ja oikeussuoja uhreille ja saatetaan asiaankuuluva EU:n lainsäädäntö täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovelletaan sitä kaikilta osin;

    5.  kehottaa jäsenvaltioita keräämään ja tarjoamaan laadukasta tietoa, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdollisuudet torjua seksuaalista häirintää; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että seksuaalisesta häirinnästä kerätään laadukkaampaa, kattavaa, vertailtavaa ja täsmällistä tietoa; kehottaa tehostamaan yhteistyötä asiaankuuluvien instituutioiden kanssa;

    6.  kehottaa komissiota perustamaan julkisen tietokannan naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua koskevasta lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä tietoisuuden lisäämiseksi tämän alan säännösten soveltamisesta;

    7.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan kansallisten säännöstensä muuttamista sen varmistamiseksi, että työntekijöitä, joiden on pakko allekirjoittaa salassapitosopimuksia osana työsopimusta, ei voi sopimuksen perusteella estää raportoimasta seksuaalisesta häirinnästä tai hyväksikäytöstä;

    8.  antaa voimakkaan tukensa kaikille seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön uhreille unionin toimielimissä sovellettavissa kurinpitomenettelyissä ja/tai paikallisen poliisin suorittamassa tutkinnassa;

    9.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan työntekijöiden suojelua seksuaaliselta häirinnältä ja hyväksikäytöltä pyrkimällä parantamaan mies- ja naispuolisten työtarkastajien välistä tasapainoa, kouluttamalla tarkastajia olemaan valppaina seksuaalisen häirinnän tunnistamisessa ja perustamalla ympärivuorokautisen vihjepuhelimen, joka ottaa vastaan ilmoituksia epäillyistä seksuaalisen häirinnän tapauksista;

    10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.