Menettely : 2017/2973(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0668/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0668/2017

Keskustelut :

PV 12/12/2017 - 11
CRE 12/12/2017 - 11

Äänestykset :

PV 14/12/2017 - 8.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0500

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 270kWORD 55k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0668/2017
6.12.2017
PE614.287v01-00
 
B8-0668/2017

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


rohingya-väestön tilanteesta (2017/2973(RSP))


Ryszard Czarnecki, Charles Tannock, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma rohingya-väestön tilanteesta (2017/2973(RSP))  
B8‑0668/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista ja rohingya-muslimien tilanteesta ja erityisesti 7. heinäkuuta 2016(1) ja 15. joulukuuta 2016(2) antamansa päätöslauselmat, 16. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnoissa vuonna 2017(3) ja 13. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman valtiottomuudesta Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa(4),

–  ottaa huomioon 16. lokakuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät Myanmarista/Burmasta ja 20. kesäkuuta 2016 hyväksytystä Myanmaria/Burmaa koskevasta EU:n strategiasta,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 6. syyskuuta 2017 antaman julkilausuman Rakhinen osavaltion tilanteesta,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien erityisraportoijan Yanghee Leen 14. maaliskuuta 2017 antaman julkilausuman väkivallasta Rakhinen osavaltiossa,

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2017 Genevessä pidetyn Euroopan unionin ja Kuwaitin hallituksen yhdessä isännöimän ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR), Yhdistyneiden kansakuntien humanitaarisen avun koordinointitoimiston (OCHA) ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) yhdessä järjestämän avunantajien kokouksen tulokset,

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2017 annetun YK:n pääsihteerin vuosikertomuksen konflikteihin liittyvästä seksuaalisesta väkivallasta,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai uskoon perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1992 annetun YK:n julistuksen kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista,

–  ottaa huomioon Myanmarin sotilas- ja siviilihallituksen välisen vallanjakosopimuksen, jonka mukaisesti sotilasviranomaiset nimittävät 25 prosenttia parlamentin edustajista ja sisäasiat, raja-asiat ja puolustusvoimat kuuluvat sotilasviranomaisten vastuualueeseen,

–  ottaa huomioon, että Burman lainsäädännön mukainen poikkeustilalaki, jonka mukaisesti sotilasviranomaiset voivat pidättää kiinnostuksen kohteena olevia henkilöitä asettamatta heitä syytteeseen, on kumottu,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen ulkoministerin 22. marraskuuta 2017 Rakhinen osavaltion tilanteesta antaman julkilausuman, jossa pyydettiin erityisesti tekemään kansainvälinen tutkinta henkilöistä, jotka ovat vastuussa rikoksista ihmisyyttä vastaan,

–  ottaa huomioon seksuaalista väkivaltaa konflikteissa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien erityisedustajan Pramila Pattenin 22. marraskuuta 2017 antaman julkilausuman, jonka mukaan rohingya-väestöön kohdistuva seksuaalinen väkivalta voi olla sotarikos,

–  ottaa huomioon Myanmarin ja Bangladeshin 23. marraskuuta 2017 allekirjoittaman sopimuksen mahdollisesti satojentuhansien rohingya-pakolaisten palauttamisesta Rakhinen osavaltioon,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (CEDAW),

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2014 annetun Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen sitoutumisesta konflikteissa esiintyvän seksuaalisen väkivallan lopettamiseen,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 1996 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 1997 tehdyn yleissopimuksen jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirtämisen kieltämisestä ja niiden hävittämisestä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että rohingya-väestön tilanne on pahentunut dramaattisesti sen jälkeen, kun 25. elokuuta 2017 rohingya-taistelijoiden ja Burman turvallisuusjoukkojen välillä puhkesi väkivaltaisuuksia, ja että on esitetty väitteitä laajamittaisista surmatöistä, rohingya-kylien polttamisesta, ryöstelystä, joukkoraiskauksista, kidutuksesta ja rohingya-väestöön kohdistuneesta väkivallasta Rakninen osavaltiossa Myanmarissa ja useita rohingyoja on myös suljettu siirtoleireihin;

B.  toteaa, että useissa kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen (Human Rights Watch ja Amnesty International mukaan luettuina) lausunnoissa sekä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston ja Yhdysvaltojen hallituksen raporteissa on vahvistettu nämä syytökset, joiden mukaisesti Myanmarin turvallisuusjoukot kohdistavat väitetysti rohingya-väestöön valtion tukemaa vainoa, jota voidaan pitää rikoksena ihmisyyttä vastaan;

C.  toteaa, että Myanmarin hallitus ja Myanmarin asevoimat ja turvallisuusjoukot ovat toistuvasti kieltäneet hyökänneensä rohingyojen siviiliväestöä ja asuinalueita vastaan ja väittäneet, että väkivalta johtuu sotatoimista rohingya-terroristien kapinallisryhmiä vastaan tai rohingya-taistelijoiden keskinäisistä taisteluista;

D.  toteaa, että tämänhetkisen arvion mukaan Myanmarin rohingya-väestön keskuksesta Rakhinen osavaltiosta pakenevien rohingya-pakolaisten lukumäärän arvellaan olevan yli 623 000, kun koko Myanmarissa on arviolta yhteensä miljoona rohingyaa, joista enemmistö on paennut naapurimaahan Bangladeshiin;

E.  ottaa huomioon, että Bangladeshiin paenneiden pakolaisten kokonaismäärään uskotaan sisältyvän vahvistamaton määrä Myanmarin hindupakolaisia, jotka väittävät joutuneensa virheellisesti Rakhinen buddhalaisten kohteeksi rohingya-väestöä muistuttavien etnisten samankaltaisuuksien vuoksi;

F.  toteaa, että rohingya-väestön vastaiseen väkivaltaan sisältyvät kaikki valtiollisen, järjestelmällisen etnisen puhdistuksen tunnusmerkit, mukaan luettuina miesten, naisten ja lasten murhaaminen, Burman turvallisuusjoukkojen toteuttamat rohingya-naisten raiskaukset, kaikenikäisten mies- ja naispuolisten rohingyojen pahoinpitelyt ja kiduttaminen, rohingyojen omaisuuden täydellinen tuhoaminen ja väärän tiedon käyttäminen, mukaan luettuina Myanmarin tiedotusvälineiden lavastamat valokuvat, jotta tästä väkivallasta voidaan syyttää omaa kansaansa vastaan toimivia rohingya-muslimeja;

G.  ottaa huomioon, että Yhdistyneet kansakunnat ja Human Rights Watch ovat varoittaneet, että rohingyojen vainoaminen vastaa etnistä puhdistusta ja jos siihen ei puututa, on olemassa riski, että se kärjistyy kansanmurhaksi;

H.  ottaa huomioon, että Human Rights Watch toteaa, että rohingyoihin kohdistuvien joukkoraiskausten tapauksessa sosiaalinen leimautuminen ja pelko hallituksen vainon lisääntymisestä merkitsevät sitä, että ilmoitettujen raiskausten lukumäärä voi olla niinkin pieni kuin kolmasosa raiskausten todellisesta lukumäärästä;

I.  toteaa, että rohingyoihin kohdistuvalla etnisiin syihin perustuvalla väkivallalla on seksuaalinen ulottuvuus, joka täyttää etnisen puhdistuksen ja kansanmurhan historiallisten tapausten tunnusmerkistön;

J.  ottaa huomioon, että ulkomaiset tutkivat journalistit ovat Myanmarissa toimiessaan valtion tiukassa valvonnassa erityisesti alueilla, joilla on edelleen muslimiväestöä, heillä on tiukka ulkonaliikkumiskielto, minimaaliset mahdollisuudet tavata etukäteen saadun hyväksynnän perusteella paikallista väestöä ja sen seurauksena heiltä evätään mahdollisuus raportoida rohingya-väestöä koskevista tapahtumista oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti;

K.  toteaa, että Genevessä pidetyssä UNHCR:n, OCHA:n, IOM:n, Euroopan unionin ja Kuwaitin hallituksen välisessä avunantajien konferenssissa varmistettiin Bangladeshille ja Myanmarille 36 yksittäistä tukisitoumusta, joiden kokonaismäärä on 344 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria, mukaan luettuina 25. elokuuta puhjenneiden väkivaltaisuuksien jälkeen luvatut ja sidotut varat, joiden osalta lukuisat yksityiset avunantajat sitoutuvat myöntämään lisätukea yli 50 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvosta;

L.  toteaa, että 23. marraskuuta 2017 tehdyssä Myanmarin ja Bangladeshin välisessä palauttamissopimuksessa ei aseteta rajoituksia niiden rohingyojen lukumäärälle, joiden sallitaan palata Rakhinen osavaltioon, terrorismiin syyllistyneitä pakolaisia lukuun ottamatta, toisin kuin Myanmarin asevoimien tiedottajan aikaisemmissa lausunnoissa todetaan;

M.  toteaa, että tämän sopimuksen ehdoissa sallitaan Myanmarin hallituksen maahan paluuta varten tarkastamien rohingyojen palauttaminen ja että palaavilta vaaditaan henkilöllisyystodistus, joka perustuu näyttöön aiemmasta asumisesta Myanmarissa; ottaa huomioon, että rohingyojen entiset kodit ja kylät on tuhottu konfliktin seurauksena; ottaa huomioon, että vuodesta 1982 lähtien rohingya-väestöön kuuluvilta miehiltä, naisilta ja lapsilta on evätty kansalaisoikeudet ja sen seurauksena valtaosalla ei ole henkilöpapereita;

N.  toteaa, että on epäselvää, miten monta mahdollista palaavaa rohingyaa sijoitetaan leireille ja tilapäisille odotusalueille, mutta koska huomattava määrä rohingya-kyliä Rakhinen osavaltiossa on tuhottu konfliktin yhteydessä, on erittäin todennäköistä, että monet palaavat pakolaiset päätyvät elämään epäasianmukaisissa olosuhteissa ilman selkeää aikataulua sille, milloin he voivat palata turvallisiin asuinoloihin;

1.  tuomitsee jyrkästi väkivallan lisääntymisen erityisesti Rakhinen osavaltion niissä osissa, joissa Myanmarin turvallisuusjoukot ovat sekaantuneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, mukaan lukien joukkoraiskaukset, kohdennetut murhat ja siviilien omaisuuden tuhoaminen, ja kehottaa lopettamaan Rakhinen osavaltiossa välittömästi väkivaltaisuudet, joihin ovat syyllistyneet Burman turvallisuusjoukot ja rohingya-taistelijat;

2.  muistuttaa, että Myanmarin hallituksen velvollisuutena on tehdä kansainvälisen yhteisön kanssa yhteistyötä kaikkien siviilien suojelemiseksi ilman syrjintää ja tutkia ihmisoikeusnormien ja -velvoitteiden mukaisesti Myanmarissa tehdyt ihmisoikeusloukkaukset ja lopettaa ne;

3.  muistuttaa Myanmarin viranomaisille antamastaan kehotuksesta päästää alueelle välittömästi, ilman esteitä ja varauksetta riippumattomia tarkkailijoita, kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä, toimittajia ja muita kansainvälisiä tarkkailijoita sekä erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston maaliskuussa 2017 perustama YK:n selvitysvaltuuskunta, jotta voidaan tehdä riippumaton ja puolueeton tutkinta väitetyistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista, joihin ovat syyllistyneet sekä Myanmarin turvallisuusjoukot että rohingya-taistelijat;

4.  toistaa lisäksi kehotuksensa päästää humanitaariset avustusjärjestöt kaikille Rakhinen osavaltion ja ympäröivien alueiden konfliktialueille ja siirtymään joutuneen väestön luokse ilman syrjintää, jotta ne voivat toimittaa apua vaarassa oleville ihmisille;

5.  palauttaa mieliin, että siviiliväestöön kohdistettu väkivalta, johon liittyy erityisesti siviilien omaisuuden tuhoamista sekä siviilien murhia ja joukkoraiskauksia, on kautta aikojen osoittanut aiheuttavan kaunaa ja levottomuuksia, jotka ruokkivat Myanmarin asevoimien tuomitsemien ryhmien kaltaisia terroristiryhmiä;

6.  korostaa, että rohingyojen ahdinkoa ei voida enää pitää pelkästään kysymyksenä, joka hoituu toimittamalla lisää ja parempaa humanitaarista apua pakolaisleireille, ja että heidän valtiottomien henkilöiden oikeusasemansa on vain pahentanut jo ennestään vakavaa humanitaarista hätätilaa; kannustaa kansainvälistä yhteisöä jatkamaan diplomaattisen painostuksen harjoittamista Myanmarin hallitusta kohtaan, jotta varmistetaan rohingya-väestön ihmisarvo ja turvallisuus, lopetetaan ja estetään heihin kohdistuvat uudet väkivallanteot ja mahdollistetaan heidän turvallinen paluunsa Rakhinen maakuntaan;

7.  pitää 23. marraskuuta 2017 tehtyä Bangladeshin ja Myanmarin hallitusten välistä palauttamissopimusta myönteisenä kehityksenä ja toivoo, että sen seurauksena kaikki rohingyat, jotka ovat palanneet Rakhinen osavaltioon Myanmariin, sopeutuvat yhteiskuntaan täysin kansalaisoikeuksin;

8.  tukee Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun lausuntoja siitä, että rohingya-väestöön kohdistuneet viimeaikaiset hyökkäykset ja syrjintä Myanmarissa ovat verrattavissa etnisiin puhdistuksiin;

9.  suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tuen lisäämiseen avustustoimille Bangladeshissa ja Myanmarissa vastauksena rohingya-kriisiin; pitää lisäksi myönteisinä kansainvälisen yhteisön Genevessä 23. lokakuuta 2017 pidetyssä avunantajien konferenssissa tekemiä sitoumuksia kriisin ratkaisemiseksi;

10.  kehottaa Euroopan unionia johtamaan kansainvälisiä toimia hallitustenvälisen huippukokouksen avulla; ehdottaa, että tässä huippukokouksessa arvioidaan rohingyojen palauttamisprosessissa ja kansalaisoikeuksien palauttamisessa tapahtunutta edistystä ja käynnistetään ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten riippumatonta tutkintaa koskeva menettely, koordinoidaan Bangladeshissa ja Myanmarissa tehtäviä tulevia investointeja, joiden avulla rakennetaan uudelleen koko alue eikä vain pakolaisleireissä asuvien rohingyojen elämää, ja että siinä edistetään uudistuksia, joissa keskitytään oikeusvaltioperiaatteeseen, hyviin demokraattisiin käytäntöihin sekä riippumattomaan ja puolueettomaan oikeuslaitokseen, ja kannustetaan toteuttamaan niitä;

11.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa hallitustenvälisen korkean tason konferenssin järjestämisessä, jotta voidaan tarjota rohingya-väestöä tukevia pitkäkestoisia ratkaisuja myös sellaisilla aloilla kuin infrastruktuurin ja yhteisön uudelleen kehittäminen, kansalaisoikeudet, terveydenhuolto ja koulutus sekä sanitaatio- ja vesihuolto;

12.  kehottaa toimittamaan nopeasti, jatkuvasti ja esteettä humanitaarista apua sitä tarvitseville ja tekemään yhteistyötä kansainvälisten avustusjärjestöjen ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa;

13.  kannustaa tukemaan kansainvälistä välitystoimintaa Myanmarin hallituksen ja rohingya-yhteisön välisessä poliittisessa vuoropuhelussa maaliskuussa 2017 annettujen YK:n ihmisoikeusneuvoston päätelmien mukaisesti;

14.  kehottaa hyväksymään täysimääräisesti elokuussa 2017 laaditun Rakhinen osavaltiota käsitelleen neuvoa-antavan toimikunnan loppuraportin, jotta voidaan estää uudet väkivaltaisuudet sekä säilyttää rauha ja edistää sovintoa;

15.  vaatii Myanmarin hallitusta jatkamaan yhteistyötään Yhdistyneiden kansakuntien kanssa, mukaan luettuina YK:n erityisraportoija Yanghee Lee ja Myanmaria käsittelevä riippumaton tiedonhankintavaltuuskunta;

16.  kehottaa elvyttämään Myanmarin ja EU:n välistä ihmisoikeusvuoropuhelua ja keskustelemaan erityisesti rohingya-yhteisöön liittyvistä kysymyksistä;

17.  kehottaa Myanmarin hallitusta poistamaan välittömästi kaikki maamiinat Bangladeshin vastaiselta rajalta ja tekemään tässä täyttä yhteistyötä YK:n sekä kansainvälisten tarkkailijoiden kanssa tämän prosessin aikana; korostaa, että kansainvälisen yhteisön on tarjottava teknistä ja taloudellista tukea, mikäli se on tarpeen, jotta tämä tehtävä voidaan suorittaa ajoissa ja tehokkaasti;

18.  antaa tunnustusta Bangladeshin hallitukselle ja kansalle sen toimista tämän humanitaarisen katastrofin yhteydessä, koska se on antanut suojelua sadoilletuhansille rohingya-pakolaisille, ja kannustaa voimakkaasti Bangladeshin viranomaisia ja muiden naapurimaiden viranomaisia noudattamaan palauttamiskiellon periaatetta;

19.  kehottaa Myanmarin hallitusta ja erityisesti valtiollista neuvonantajaa Aung San Suu Kyita tuomitsemaan yksiselitteisesti kaikenlaisen yllyttämisen rotuun tai uskontoon perustuvaan vihaan ja torjumaan rohingya-vähemmistöön kohdistuvan yhteiskunnalliseen alkuperään perustuvan syrjinnän ja vihamielisyydet; kehottaa lisäksi Myanmarin hallitusta säilyttämään uskonnon- ja vakaumuksenvapautta koskevan yleismaailmallisen oikeuden; muistuttaa valtiollista neuvonantajaa vaatimaan niiden suositusten täytäntöönpanoa, jotka esitettiin hänen omasta pyynnöstään laaditussa Rakhinen osavaltiota käsitelleen neuvoa-antavan komitean loppuraportissa; pitää valitettavana, että tilanne on jatkuvasti ja dramaattisesti pahentunut siitä, kun Suu Kyin puolueen tiedottaja antoi 18. toukokuuta 2015 julkilausuman, jonka mukaan Myanmarin hallituksen olisi myönnettävä rohingya-vähemmistölle kansalaisuus;

20.  tukee pyrkimyksiä, joilla tehostetaan Annanin suositusten täytäntöönpanoon perustuvaa poliittista prosessia; kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa ja yleiskokousta hyväksymään tehokkaita diplomaattisia ja poliittisia toimia, joilla varmistetaan, että Myanmarin hallitus noudattaa velvoitteitaan suhteessa rohingya-vähemmistöön erityisesti siten, että se tarjoaa suojelua hyväksikäytöltä ja esteettömän avun saannin;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin hallitukselle ja parlamentille, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin pääsihteerille, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeuskomissiolle, Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0316.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0506.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0089.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0247.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö