PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS rohingya-väestön tilanteesta
6.12.2017 - (2017/2973(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Urmas Paet, Petras Auštrevičius, Izaskun Bilbao Barandica, Gérard Deprez, Ilhan Kyuchyuk, Patricia Lalonde, Frédérique Ries, Marietje Schaake, Jasenko Selimovic, Pavel Telička, Ivo Vajgl, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans, Cecilia Wikström ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0668/2017
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista ja rohingya-muslimien tilanteesta ja erityisesti 7. heinäkuuta 2016[1] ja 15. joulukuuta 2016[2] sekä 14. syyskuuta 2017[3] antamansa päätöslauselmat, 16. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnoissa vuonna 2017[4] ja 13. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman valtiottomuudesta Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa[5],
– ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät Myanmaria/Burmaa koskevasta EU:n strategiasta,
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission sekä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle: ”Myanmaria/Burmaa koskevan EU:n strategian osatekijät: erityiskumppanuus demokratian, rauhan ja vaurauden edistämiseksi” (JOIN(2016)0024),
– ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Federica Mogherinin 30. maaliskuuta 2016 antaman julkilausuman Myanmarin unionin uuden hallituksen virkaan astumisesta,
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2017 allekirjoitetun Myanmarin ja Bangladeshin välisen yhteisymmärryspöytäkirjan rohingya-väestön palauttamisesta Bangladeshista Myanmariin,
– ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan 23. marraskuuta 2017 antaman julkilausuman Myanmarin ja Bangladeshin välisestä yhteisymmärryspöytäkirjasta,
– ottaa huomioon 4. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät valtiottomuudesta,
– ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan vuodelta 1967,
– ottaa huomioon vuonna 1954 tehdyn valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja vuonna 1961 tehdyn valtiottomuuden poistamista koskevan yleissopimuksen,
– ottaa huomioon marraskuussa 2014 laaditun YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) valtiottomuuden lopettamista koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2014–2024,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon 24. elokuuta 2017 annetun Rakhinen osavaltiota käsitelleen neuvoa-antavan toimikunnan loppuraportin nimeltä ”Kohti Rakhinen väestön rauhanomaista, oikeudenmukaista ja vaurasta tulevaisuutta”,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja vuonna 1966 tehdyn taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) peruskirjan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Rakhinen osavaltio Myanmarissa on koti noin miljoonalle rohingyalle, jotka muodostavat pääasiassa islaminuskoisen vähemmistöryhmän, johon kohdistetaan tukahdutustoimia ja jatkuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia, mukaan lukien henkeen ja turvallisuuteen kohdistuvat uhat, tappamiset, terveyteen ja koulutukseen liittyvien oikeuksien epääminen, pakkotyö ja seksuaalinen väkivalta sekä poliittisten oikeuksiensa rajoittaminen;
B. ottaa huomioon, että rohingyat ovat olleet virallisesti valtiottomia siitä lähtien, kun Burman kansalaisuuslaki säädettiin vuonna 1982, mikä on johtanut vakaviin liikkumisvapauden rajoituksiin ja pakottanut rohingyat asumaan leireillä;
C. ottaa huomioon, että rohingyat ovat joutuneet valtion tukeman institutionaaliseen syrjinnän noidankehään, joka on verrattavissa rotusyrjintään ja muuttumassa etniseksi puhdistukseksi; ottaa huomioon, että rohingya-väestöön sovelletaan erillistä lainsäädäntöä, joka luo esteitä jokapäiväiseen elämään, kuten työntekoon, avioliittoon, matkustamiseen ja terveydenhuollon saantiin;
D. ottaa huomioon, että Bangladeshin ja Myanmarin hallitukset allekirjoittivat ei-sitovan yhteisymmärryspöytäkirjan Nay Pyi Taw’ssa; toteaa, että tämän yhteisymmärryspöytäkirjan olisi taattava Myanmarista Bangladeshiin viime vuosina paenneiden rohingya-pakolaisten turvallinen paluu; toteaa, että saatujen tietojen mukaan rohingya-väestöön kuuluvia ei palauteta kotikyliinsä, vaan Myanmarissa sijaitseville pakolais-/vankileireille;
E. toteaa, että Kofi Annanin johtaman Rakhinen osavaltiota käsitelleen neuvoa-antavan toimikunnan 24. elokuuta 2017 antamassa loppuraportissa aiemmin korostettu radikalisoitumisriski on olemassa Rakhinen pohjoisosan paikallisissa ja maansisäisesti siirtyneissä yhteisöissä samoin kuin Bangladeshin pakolaisyhteisöissä;
F. toteaa, että rohingya-väestön tappamisia, raiskauksia ja heidän kyliensä polttamista käytetään jatkuvasti välineenä tuhota pysyvästi rohingya-väestön yhteiskuntarakenne ja traumatisoida väestö; toteaa, että näiden hirmutekojen tavoitteena on pakottaa rohingya-väestö pois kylistään ja maasta ja luoda henkisiä ja fyysisiä esteitä heidän paluulleen; toteaa, että Myanmarin ja Bangladeshin välinen raja on militarisoitu ja sinne on asennettu miinoja estämään ihmisten rajanylityksiä;
G. toteaa, että Human Rights Watch ja Amnesty International ovat korostaneet, että 25. elokuuta 2017 alkaen Burman turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet laajoihin ja järjestelmällisiin naisten ja tyttöjen raiskauksiin osana Rakhinen osavaltion rohingya-muslimien etnistä puhdistuskampanjaa; toteaa, että naisten syrjinnän poistamista käsittelevä YK:n komitea kehotti Myanmarin hallitusta toimittamaan 28. toukokuuta 2018 mennessä tietoja erilaisista kysymyksistä, jotka liittyvät naisiin ja tyttöihin kohdistuneisiin väitettyihin väkivaltaisuuksiin Rakhinen osavaltion pohjoisosissa viime kuukausien aikana;
H. toteaa, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja on kutsunut palauttamissopimuksen allekirjoittamista tärkeäksi ja tervetulleeksi askeleeksi kohti yhden aikamme pahimman humanitaarisen ja ihmisoikeuskriisin ratkaisemista;
I. toteaa, että Myanmarilla on tällä hetkellä ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelmän mukaisia GSP-kauppaetuuksia ja maan vienti Euroopan unioniin oli 830 miljoonaa euroa vuonna 2016; toteaa, että rohingya-väestöön tällä hetkellä kohdistuvan tehoiskun voidaan katsoa merkitsevän, että Myanmar rikkoo vakavasti ja järjestelmällisesti vähintäänkin yhden GSP-asetuksen (N:o 978/2012) ihmisoikeuksia ja työntekijöiden perusoikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan;
1. kehottaa asevoimia ja turvallisuusjoukkoja lopettamaan välittömästi rohingya-väestön tappamisen, häirinnän ja raiskaukset samoin kuin heidän kotiensa polttamisen;
2. kehottaa Myanmarin hallitusta käynnistämään nopean, puolueettoman, riippumattoman ja tehokkaan tutkinnan kaikista uskottavista väitteistä, jotka koskevat kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön rikkomuksia ja kansainvälisen oikeuden näkökulmasta rikoksiksi katsottuja tekoja; vaatii, että jos löydetään riittävät ja hyväksyttävät todisteet siitä, että henkilöt ovat syyllistyneet rikoksiin, joihin liittyy kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön rikkomuksia, kyseiset henkilöt on asetettava syytteeseen oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä riippumattomissa siviilituomioistuimissa ja ilman, että rikoksista määrätään kuolemanrangaistus;
3. kehottaa Myanmarin hallitusta kunnioittamaan rohingya-väestön vapaata liikkuvuutta ja takaamaan heidän turvallisuutensa kaikkialla; vaatii Myanmarin hallitusta poistamaan välittömästi kaikki miinat Bangladeshin vastaiselta rajalta; kehottaa Myanmarin hallitusta kumoamaan välittömästi humanitaaristen järjestöjen matkustusrajoitukset;
4. yhtyy lisäksi neuvoston päätelmissä esitettyihin kehotuksiin toimivien demokraattisten instituutioiden ja vahvan kansalaisyhteiskunnan luomisesta, perusoikeuksien ja ‑vapauksien kunnioittamisesta ja hyvän hallintotavan edistämisestä;
5. vaatii panemaan suoraan täytäntöön yhteisymmärryspöytäkirjan ja kunnioittamaan rohingya-väestön oikeutta vapaaehtoiseen, turvalliseen ja ihmisarvoiseen paluuseen lähtöpaikkaansa ilman minkäänlaista syrjintää; kehottaa Myanmarin hallitusta takaamaan turvalliset ja inhimilliset elinolot rohingya-väestölle kaikkina aikoina;
6. kehottaa Myanmarin hallitusta puuttumaan rohingyojen ja Rakhinen osavaltion muiden muslimien pitkään jatkuneeseen ja järjestelmälliseen syrjintään ja erotteluun ja varmistamaan terveydenhuollon, koulutuksen ja muiden palvelujen saannin;
7. on huolissaan terroristiryhmien aikomuksista, erityisesti al-Qaidan ja Isisin, jotka haluavat hyödyntää rohingya-väestön kriisiä saadakseen jalansijaa Burmassa ja laajentaakseen vaikutusvaltaansa koko alueella; korostaa, että jotkut rohingya-pakolaiset ja Arakanin rohingyojen pelastusarmeija voivat olla haavoittuvuutensa vuoksi alttiita ääriliikkeiden rekrytoinneille;
8. kehottaa Myanmarin hallitusta sallimaan YK:n virastoille, muille kansainvälisille ja paikallisille humanitaarisille järjestöille sekä kotimaisille ja kansainvälisille tiedotusvälineille täyden pääsyn maan kaikkiin osiin; korostaa, että ainoastaan mahdollistamalla tiedotusvälineiden täysi pääsy ja täysimääräinen avoimuus parannetaan tiedonkulkua ja voidaan määritellä tarkasti, mitä alueella tapahtuu;
9. ilmaisee vilpittömän pettymyksensä siihen, että Myanmarin hallitus ja Aung San Suu Kyi ovat kieltäytyneet käsittelemästä asiaa, kieltäneet julmuudet ja olleet osallisina tapahtuneissa julmuuksissa; vaatii Aung San Suu Kyitä vastustamaan julmuuksia ja ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin rohingya-väestön auttamiseksi;
10. kehottaa Kiinaa ja muita kansainvälisiä ja alueellisia toimijoita käyttämään kaikkia käytössään olevia kahdenvälisiä, monenvälisiä ja alueellisia foorumeita julmuuksien lopettamiseksi ja rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi;
11. pitää valitettavana, ettei YK:n turvallisuusneuvosto kyennyt hyväksymään päätöslauselmaa rohingya-vähemmistön tilanteesta;
12. panee merkille varapuheenjohtajan / korkean edustajan julkilausumat; katsoo kuitenkin, että tarvitaan merkittävämpiä sitoumuksia; kehottaa uudelleen varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja EU:n jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi Myanmarin hallituksen painostamista;
13. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan Myanmaria koskevaa voimassaolevaa aseidenvientikieltoa siten, että sillä tarkoitetaan kaikenlaista sotilaallista apua, ja asettamaan kohdennettuja taloudellisia seuraamuksia vakavista rikkomuksista vastuussa oleville johtaville virkamiehille;
14. kehottaa kaikkia valtioita lisäämään humanitaarisen avun toimiaan Myanmarin sisällä ja muissa maissa, kuten Bangladeshissa, siirtymään joutuneille ja suojelemaan naisia, lapsia ja muita seksuaalisen väkivallan, ihmiskaupan ja niiden kaltaisten väärinkäytösten vaarassa olevia;
15. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa yhdessä kauppapolitiikasta vastaavan komission jäsenen kanssa keskeyttämään Myanmarin ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelmän mukaiset etuudet ja ilmoittamaan Myanmarin hallitukselle, että EU:n ja Myanmarin investointisopimusta koskevat neuvottelut voidaan keskeyttää;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin hallitukselle ja parlamentille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin pääsihteerille, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeuskomissiolle, Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0316.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0506.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0351.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0089.
- [5] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0247.