PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Afganistanin tilanteesta
11.12.2017 - (2017/2932(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Sandra Kalniete, David McAllister, Dubravka Šuica, Laima Liucija Andrikienė, Elmar Brok, Daniel Caspary, Lorenzo Cesa, Michael Gahler, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Alojz Peterle, Julia Pitera, Tokia Saïfi, Jaromír Štětina PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0678/2017
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Brysselissä 4. ja 5. lokakuuta 2016 pidetyn Afganistan-konferenssin julkilausuman,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Afganistanista, etenkin 26. marraskuuta 2015 Afganistanista ja erityisesti Zabulin maakunnassa tehdyistä murhista[1] sekä 13. kesäkuuta 2013 EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevaan yhteistyösopimukseen liittyvistä neuvotteluista[2] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät Afganistanista,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajan 14. syyskuuta 2016 antaman lausuman Afganistanin tilanteesta,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2210 (2015) Afganistanista,
– ottaa huomioon komission ja EUH:n Euroopan parlamentille ja neuvostolle 24. heinäkuuta 2016 antaman yhteisen tiedonannon EU:n Afganistan-strategian osatekijöistä (JOIN(2017)0031),
– ottaa huomioon tulokset Brysselissä 5. lokakuuta 2016 pidetystä kansainvälisestä Afganistan-konferenssista, jonka yhtenä puheenjohtajana oli Euroopan unioni,
– ottaa huomioon Human Rights Watch -järjestön 13. helmikuuta 2017 päivätyn raportin afgaanipakolaisten pakkopalautuksista Pakistanista ”Pakistan Coercion, UN Complicity: The Mass Forced Return of Afghan Refugees”,
– ottaa huomioon, että EU:n ja Afganistanin yhteistyösopimus kumppanuudesta ja kehityksestä hyväksyttiin 18. helmikuuta 2017 ja sen jälkeen Afganistan ratifioi sen,
– ottaa huomioon Human Rights Watchin vuosikertomuksen 2017,
– ottaa huomioon 16. lokakuuta 2017 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät Afganistanista,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 2002 lähtien sitoutuneet torjumaan terrorismia ja ääriliikehdintää ja luomaan kestävää rauhaa, vakautta ja kehitystä Afganistanissa;
B. ottaa huomioon, että EU on osoittanut miljardeja euroja Afganistanin humanitaariseen ja kehitysapuun ja maalle annettavaan tukeen; ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä Afganistanin suurimmat avunantajat ja että niiden odotetaan antavan jopa 5 miljardia euroa vuosina 2017–2020 Brysselissä pidetyssä kansainvälisessä Afganistan-konferenssissa annetun lupauksen mukaisesti;
C. ottaa huomioon, että demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallinnon varmistaminen Afganistanin siirtymäkauden aikana ja maan ”muutoksen vuosikymmenen” aikana (2015–2024) on olennaisen tärkeää, jotta voidaan luoda vakaa ja vauras valtio;
D. ottaa huomioon, että laajalle levinnyt korruptio, syvään juurtuneet suosimisjärjestelmät ja Afganistanin poliittisesti hajanaisen hallituksen kyvyttömyys edistää uudistuksia uhkaavat heikentää kehitystä ja tehdä tyhjäksi aiemmat saavutukset;
E. panee merkille seuraavat neljä EU:n painopistealaa, jotka ovat ratkaisevia edistyksen aikaan saamiseksi Afganistanissa: a) rauhan, vakauden ja alueellisen turvallisuuden edistäminen, b) demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien lujittaminen sekä hyvän hallintotavan ja naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisen edistäminen, c) taloudellisen ja inhimillisen kehityksen tukeminen, d) muuttoliikkeeseen liittyvien haasteiden ratkaiseminen;
F. panee merkille, että vuoden 2014 presidentinvaaleihin liittyvän kriisin jälkeen kansallisen yhtenäisyyden hallituksen uudistusohjelma on polkenut paikallaan, mikä on tehnyt poliittisesta tilanteesta entistä epävakaamman;
G. ottaa huomioon, että talebanin elpyminen, al-Qaida ja Islamilaisen valtion uusi Afganistanin paikallisosasto (Khorasanin maakunnan islamilainen valtio), sekä pääasiassa Pakistanista kotiin palaavat lukuisat afganistanilaiset muuttajat uhkaavat muuttaa jo vallitsevan epävakauden laajemmaksi konfliktiksi, mikä on lisäuhka alueen vakaudelle;
H. ottaa huomioon, että Afganistanin jälleenrakentamista käsittelevän Yhdysvaltain erityistarkastajan (SIGAR) mukaan 6 785 Afganistanin joukkojen jäsentä sai surmansa ja 11 777 haavoittui tammikuun ja marraskuun 2016 välisenä aikana ja että YK:n avustusoperaatio Afganistanissa (UNAMA) raportoi myös, että vuonna 2016 siviiliuhrien määrä kasvoi kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna (3 498 kuollutta ja 7 920 haavoittunutta);
I. ottaa huomioon, että viime vuosina Afganistanin unikontuotanto on kasvanut, mikä on lisännyt huomattavasti huumeiden käyttöä naapurimaa Iranissa; toteaa talebanin käyttävän tätä laitonta huumekauppaa toimintansa rahoittamiseen; ottaa huomioon, että tämän kaupan rajoittaminen tai lopettaminen hyödyttäisi sekä Irania että Afganistania; toteaa, että Afganistanista peräisin oleva oopiumi on EU:ssa käytettävän heroiinin pääasiallinen lähde; ottaa huomioon, että yhteistyö Iranin ja muiden rajanaapureiden, kuten Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin, kanssa on tarpeen, jotta voidaan rajoittaa opiaattien kulkeutumista Euroopan markkinoille;
J. panee merkille, että raporttien mukaan Afganistanin hyödyntämättömien mineraalivarantojen arvo on yhdestä kolmeen biljoonaa dollaria; toteaa laittoman kaivostoiminnan olevan suuri ongelma, jonka vuoksi Afganistanin kehityksen mahdollisesta moottorista uhkaa tulla konfliktien ja epävakauden lähde; ottaa huomioon, että kaivostoiminta on talebanin toiseksi suurin tulonlähde;
K. ottaa huomioon, että Naton johtaman Resolute Support Mission -tukioperaation johdosta joukkojen määrä nousee 13 000:sta 16 000:een; ottaa huomioon, että Yhdysvallat päätti elokuussa 2017 lisätä sotilaallista näkyvyyttään osana maan uutta Etelä-Aasian strategiaa;
1. palauttaa mieliin, että konfliktit ja sota ovat raastaneet Afganistania lähes 40 vuoden ajan, mikä on aiheuttanut maan tuhoutumisen ja yli miljoona kuolonuhria sekä ajanut huomattavan osan väestöstä maanpakoon ja tehnyt Afganistanista itse asiassa toimintakyvyttömän valtion;
2. korostaa, että taleban-hallinnon aikana Afganistanista muodostui hyvin hedelmällinen kasvualusta terrorismin leviämiselle, mikä johti syyskuun 11. päivän traagisiin tapahtumiin; huomauttaa kuitenkin, että Afganistanissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun kansainvälinen yhteisö puuttui tilanteeseen;
3. palauttaa mieliin, että viimeisten viidentoista vuoden aikana Afganistan on edistynyt politiikan, turvallisuuden, talouden ja kehityksen aloilla; korostaa, että BKT asukasta kohti on kasvanut viisinkertaiseksi, elinajanodote on noussut lähes 15 vuodella ja koulua käyvien tyttöjen määrä on kasvanut huomattavasti verrattuna vuoteen 2001, sillä osuus on nyt noin 40 prosenttia kaikkiaan 8–9 miljoonasta lapsesta; korostaa, että mikään edellä mainituista ei olisi ollut mahdollista ilman Afganistanin väestön omistautumista ja kansainvälisen yhteisön sitoutumista sekä varojen, taitotiedon ja henkilöstön antamista käyttöön paikalla;
4. korostaa, että saavutettu edistys on yhä haurasta ja vakiintumatonta; painottaa, että sen jatkaminen vaatii uusia uudistuksia, vakaita suhteita naapureihin ja turvallisuuden ja vakauden tarvittavan tason ylläpitämistä; pitää valitettavana, että viime vuosina Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt ja kapinallisten ja terroristien aiheuttama paine kasvaa, kun pommi- ja terrori-iskuja tapahtuu lähes päivittäin; tähdentää, että demokraattiset toimielimet ovat edelleen heikkoja ja vaalijärjestelmä hauras; pitää valitettavana, että etenkin naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet ovat jatkuvasti uhattuina; huomauttaa, että infrastruktuurin puuttuminen ja Afganistaniin naapurimaista palaavien ihmisten määrän kasvu vaarantavat tähän mennessä aikaan saadun taloudellisen ja yhteiskunnallisen edistymisen;
5. osoittaa kunnioitusta kansainvälisen yhteisön toimille ja uhrauksille, joilla on luotu Afganistaniin turvallisuutta yli vuosikymmen ajan Operation Enduring Freedom- ja ISAF-operaatioilla, joiden aikana lähes 3 500 mies- ja naissotilasta on kuollut; suhtautuu myönteisesti Naton johtamaan Resolute Support Mission -tukioperaatioon, johon osallistuu 39 kansakuntaa, joka on ollut toiminnassa 1. tammikuuta 2015 lähtien ja jonka tehtävänä on kouluttaa, neuvoa ja avustaa Afganistanin turvallisuusjoukkoja ja toimielimiä; palauttaa mieliin, että Afganistanin kansalliset turvallisuusjoukot ovat täysin vastuussa taisteluoperaatioista, jotka siirrettiin niille ISAF:lta 1. tammikuuta 2015;
6. katsoo ehdottomasti, että osallistava, afganistanilaisten johtama ja omakseen kokema rauhan- ja sovintoprosessi on ainoa toimiva keino saada konfliktiin kestävä ratkaisu; suhtautuu myönteisesti Afganistanin rauhanaloitteisiin, kuten Kabulin prosessiin rauhaa ja turvallisuutta koskevan yhteistyön edistämiseksi; vahvistaa jälleen, että EU on vahvasti sitoutunut tukemaan kaikkia aloitteita, jotka johtavat Afganistanin rauhaan, turvallisuuteen ja vakauteen;
7. korostaa Afganistanin merkitystä alueen vakaudelle, painottaa, että koko alueen rauhan ja vakauden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Afganistan on turvallinen, vakaa ja vauras; panee tässä yhteydessä jälleen merkille alueellisten kumppanien, kuten Keski-Aasian maiden, Iranin, Kiinan, Intian ja Pakistanin, merkityksen; kannustaa niitä tekemään rakentavaa yhteistyötä ja siten edistämään aitoa ja tulossuuntautunutta neuvotteluprosessia ilman ennakkoehtoja; ilmaisee tukensa Istanbulissa vuonna 2012 käynnistetylle Heart of Asia -maiden prosessille, jonka tavoitteena on vakauden ja vaurauden luominen alueelle;
8. toteaa jälleen, että kansainvälisen yhteisön on edelleen sitouduttava Afganistaniin ja osallistuttava maan jälleenrakennukseen, talouden kehittämiseen ja terrorismin kitkemiseen; pitää rohkaisevana kansainvälisen yhteisön Brysselissä järjestetyssä kansainvälisessä Afganistan-konferenssissa antamia sitoumuksia, sillä vuoteen 2020 asti luvatun tuen määrä on noin 13,6 miljardia euroa;
9. pitää turvallisuuden puutetta ja laajalle levinnyttä korruptiota kahtena suurimpana haasteena, jotka haittaavat normaalia toimintaa ja kehitystä Afganistanissa; toteaa jälleen, että Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt ja terrori-iskut ovat lisääntyneet; on huolestunut talebanin jatkuvasta alueellisesta laajentumisesta sekä Khorasanin maakunnan islamilaisen valtion (ISKP) syntymisestä ja al-Qaidan terroristiryhmien vahvistumisesta; toteaa, että ISKP:sta saattaa lähitulevaisuudessa tulla Afganistanin suurin turvallisuusuhka;
10. on erityisen huolestunut ISKP:n syntymisestä, sillä se on uusin Afganistanin turvallisuustilannetta entisestään heikentävä osatekijä; korostaa, että sillä on tukikohta maan itäosassa (Nangarhar) ja lisäksi se pyrkii varmistamaan läsnäolonsa maan pohjoisosassa Uzbekistanin islamilaisen liikkeen tuella; painottaa, että tämän onnistuessa syntyy otollinen ympäristö ulkomaisten taistelijoiden vastaanottamiselle, sillä heitä ajetaan pois Irakista ja Syyriasta Islamilaisen valtion joukkojen näissä kahdessa valtiossa kärsimien takaiskujen vuoksi;
11. korostaa aidon sisäisen sovintoprosessin merkitystä; kehottaa EU:ta tukemaan aktiivisesti afganistanilaisten johtamaa entisten kapinallisten aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista; painottaa tarvetta torjua radikalisaatiota, ääriliikehdintää ja terroristijärjestöjen harjoittamaa värväämistä; muistuttaa, että edellä mainittujen ongelmien syihin puuttuminen on yhteydessä talouskehityksen ja kasvun kannustimien luomiseen koko väestölle;
12. korostaa, että terrorismin ja sen rahoituksen torjuminen on keskeinen tekijä pyrittäessä luomaan Afganistaniin turvallisuutta tukeva ympäristö; painottaa tarvetta parantaa Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen valmiuksia ja toteaa Naton Resolute Support Mission -tukioperaation keskittyneen kouluttamaan, neuvomaan ja avustamaan niitä; arvostaa Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen suuria uhrauksia, sillä ne kärsivät vuosittain raskaita tappioita taistellessaan kapinallisia vastaan; muistuttaa, että vuoteen 2020 asti kansainvälinen yhteisö käyttää Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen rahoittamiseen vuosittain noin miljardi Yhdysvaltain dollaria;
13. tuomitsee Afganistanissa viime aikoina tehdyt terrori-iskut ja etenkin imaami Zamanin šiiamuslimien moskeijaan Kabulissa 20. lokakuuta 2017 tehdyn itsemurhapommi-iskun sekä yksityiselle Shamshad-televisioasemalle Kabulissa 7. marraskuuta 2017 tehdyn iskun; toteaa Isisin/Daeshin ottaneen vastuun kummastakin iskusta; ilmaisee huolensa humanitaarisen tilanteen heikentymisestä ja siviiliuhrien suuresta määrästä terrori-iskujen vuoksi;
14. pitää tärkeänä EU:n ja Afganistanin välistä kumppanuutta ja kehitystä koskevaa yhteistyösopimusta, koska kyseessä on ensimmäinen osapuolten välinen sopimussuhde; luottaa siihen, että sopimuksen soveltaminen lujittaa kahdenvälistä suhdetta ja yhteistyötä ihmisoikeuksien, etenkin naisten ja lasten oikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, terveydenhuollon, maaseudun kehittämisen, koulutuksen, tieteen ja teknologian sekä korruption, rahanpesun, terrorismin rahoittamisen, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausaineiden torjunnan ja muuttoliikettä koskevan yhteistyön aloilla;
15. kannattaa 24. heinäkuuta 2017 esitettyä EU:n uutta Afganistan-strategiaa, jonka avulla pyritään torjumaan kattavasti maan haasteita ja jossa keskitytään rauhan, vakauden ja alueellisen turvallisuuden edistämiseen, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien lujittamiseen, hyvän hallintotavan ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen edistämiseen, taloudellisen ja inhimillisen kehityksen tukemiseen sekä muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin vastaamiseen;
16. suhtautuu myönteisesti siihen, että kansallisen yhtenäisyyden hallitus on sitoutunut Afganistanin kansalliseen rauhanrakentamis- ja kehittämisohjelmaan kirjattuihin painopisteisiin, jotta voidaan saavuttaa omaehtoisuus etenkin vähentämällä riippuvuutta ulkopuolisesta avusta ja antamalla väestölle taloudellisia mahdollisuuksia; kehottaa painokkaasti hallitusta puuttumaan korruption, huonon hallinnon, jätteiden, huumekaupan ja ihmisten turvallisuuden polttaviin ongelmiin;
17. ilmaisee huolensa naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä ja naisia ja heidän oikeuksiaan koskevien määräysten poistamisesta Afganistanissa; kehottaa jälleen Afganistanin parlamenttia ja kansallisen yhtenäisyyden hallitusta kumoamaan kaikki lait, jotka sisältävät naisia syrjiviä säännöksiä ja ovat siten Afganistanin allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten vastaisia;
18. kehottaa Afganistanin ja Pakistanin hallituksia tekemään yhteistyötä turvallisuutta ja terrorismia koskevissa kysymyksissä ja kannustaa tiedustelutietojen jakamiseen ja yhteistyöhön terroristien ja ääriliikkeiden torjumiseksi rajan molemmilla puolilla; korostaa Pakistanissa sijaitsevien kapinallisryhmien turvapaikkojen olevan ongelma, johon Pakistanin viranomaisten on puututtava;
19. panee merkille Yhdysvalloista, Kiinasta, Afganistanista ja Pakistanista koostuvan joulukuussa 2015 perustetun neljän osapuolen koordinointiryhmän toiminnan; antaa arvoa tähänastisille pyrkimyksille, joiden pohjalta on laadittu etenemissuunnitelma suorien keskustelujen helpottamiseksi kansallisen yhtenäisyyden hallituksen ja talebanin välillä; pitää kuitenkin valitettavana, että pyrkimyksessä luoda afganistanilaisten johtama ja omakseen kokema rauhan- ja sovintoprosessi ei ole saatu aikaan konkreettista edistystä;
20. toteaa jälleen, että on tärkeää käydä Afganistanin kanssa vuoropuhelua ja tehdä yhteistyötä muuttoliikekysymyksissä, mukaan lukien palauttamiset ja takaisinotot, sekä muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunnan alalla; korostaa, että on tärkeää panna kokonaisuudessaan täytäntöön EU:n ja Afganistanin yhteinen etenemissuunnitelma ja jäsenvaltioiden kanssa tehdyt kahdenväliset sopimukset;
21. on vakavasti huolissaan maan sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden määrän valtavasta kasvusta vuonna 2016, kun uusia siirtyjiä oli yli 653 000, mikä saattaa johtaa valtavaan humanitaariseen kriisiin; kannustaa kaikkia osapuolia huolehtimaan näistä haavoittuvassa asemassa olevista afgaaneista ja kehottaa kansallisen yhtenäisyyden hallitusta auttamaan integroimaan heidät jälleen Afganistanin yhteiskuntaan; korostaa, että Afganistanin viranomaisten, YK:n virastojen ja muiden humanitaaristen elinten arvioiden mukaan yli 9,3 miljoonaa ihmistä on tarvinnut humanitaarista apua vuoden 2017 loppuun mennessä;
22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Afganistanin hallitukselle ja parlamentille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0412.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0282.