Menettely : 2017/2932(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0682/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0682/2017

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/12/2017 - 8.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 184kWORD 56k
11.12.2017
PE614.305v01-00
 
B8-0682/2017

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Afganistanin tilanteesta (2017/2932(RSP))


Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou, Neoklis Sylikiotis, Stelios Kouloglou, Kostadinka Kuneva, Dimitrios Papadimoulis, Eleonora Forenza, Sofia Sakorafa, Paloma López Bermejo, Merja Kyllönen, Lola Sánchez Caldentey, Estefanía Torres Martínez, Tania González Peñas, Xabier Benito Ziluaga, Miguel Urbán Crespo GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Afganistanin tilanteesta (2017/2932(RSP))  
B8‑0682/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat Afganistania koskevat mietintönsä ja päätöslauselmansa,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston 16. lokakuuta 2017 hyväksymän Afganistania koskevan uuden EU:n strategian,

–  ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon uuden EU:n Afganistanin erityislähettilään Roland Kobian nimittämisen 1. syyskuuta 2017 ja hänen äskettäisen vierailunsa Afganistaniin 25.–26. lokakuuta 2017,

–  ottaa huomioon EU:n ja Afganistanin paikallisen ihmisoikeusvuoropuhelun kokoukset 1. kesäkuuta ja 30. marraskuuta 2016,

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2013 tehdyn EU:n ulkoministerien päätöksen, jolla EU:n Afganistanissa toteuttamaa poliisioperaatiota (EUPOL) jatkettiin 31. joulukuuta 2014 saakka, ja ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2014 tehdyn neuvoston päätöksen, jolla hyväksyttiin periaatteessa EUPOL-operaation jatkaminen vuoden 2016 loppuun saakka,

–  ottaa huomioon 3. marraskuuta 2017 annetun Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän Fatou Bensoudan lausunnon, joka koskee hänen päätöstään pyytää tuomioistuimen lupaa aloittaa tutkinta Afganistanin islamilaisen tasavallan tilanteesta,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston antamat päätöslauselmat Afganistanista, mukaan luettuna 12. joulukuuta 2014 annettu päätöslauselma nro 2189,

–  ottaa huomioon YK:n Afganistanin avustusoperaation (UNAMA) vuosikertomuksen 2016 siviilien suojelusta aseellisessa konfliktissa,

–  ottaa huomioon Afganistanissa 2. tammikuuta 2015 käynnistetyn Naton Resolute Support Mission -tukioperaation,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen ja Afganistanin kahdenvälisen turvallisuussopimuksen sekä Naton ja Afganistanin välisen joukkojen ja henkilöstön asemaa koskevan sopimuksen (Nato-sofa), jotka molemmat allekirjoitettiin 30. syyskuuta 2014,

–  ottaa huomioon presidentti Trumpin 21. elokuuta 2017 esittelemän Yhdysvaltojen uuden Afganistania koskevan strategian,

–  ottaa huomioon Brysselissä 5. lokakuuta 2016 pidetyn EU:n järjestämän kansainvälisen avunantajien konferenssin (”Afganistania käsittelevä Brysselin konferenssi”) ja siinä hyväksytyn uudistetun ja päivitetyn omavaraisuutta keskinäisen vastuun avulla koskevan puiteasiakirjan,

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2016 julkaistun muuttoliikekysymyksiä koskevan EU:n ja Afganistanin yhteisen etenemissuunnitelman ja marraskuussa 2016 pidetyn yhteisen työryhmän ensimmäisen kokouksen,

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2017 julkaistun Amnesty International -järjestön raportin ”Afghanistan: Forced back to danger: Asylum seekers returned from Europe to Afghanistan”,

–  ottaa huomioon Afganistanin liittymisen Maailman kauppajärjestöön heinäkuussa 2016,

–  ottaa huomioon Afganistanin alhaisen sijoituksen YK:n kehitysohjelman (UNDP) inhimillisen kehityksen indeksin vuoden 2015 raportissa, jossa maa oli 187 maan joukossa sijalla 171,

–  ottaa huomioon Afganistanin naisia koskevan kansallisen toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Afganistanin yleinen turvallisuustilanne on heikentynyt merkittävästi; ottaa huomioon, että Global Peace Index -vertailussa vuonna 2017 Afganistan arvioitiin maailman toiseksi turvattomimmaksi maaksi; panee merkille talebanin viime kuukausina tekemien uusien iskujen aallon ja ISILin Afganistaniin tunkeutumisen, joka on johtanut ennennäkemättömiin iskuihin Kabulissa sekä pohjoisissa ja itäisissä maakunnissa, ja toteaa, että näiden myötä jopa kolmannes Afganistanin pinta-alasta ja 25 prosenttia sen väestöstä ovat jääneet hallituksen palvelujen ulkopuolelle;

B.  toteaa, että UNAMA:n vuosikertomuksessa 2016 siviilien suojelusta aseellisessa konfliktissa uhrien määrän todettiin olleen korkeimmillaan sitten vuoden 2009 ja siviiliuhrien määrän olleen 11 418; toteaa, että kertomuksen mukaan Afganistanissa on saanut surmansa kaikkiaan 25 000 siviiliä ja loukkaantuneiden määrä on tätäkin korkeampi;

C.  toteaa, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä Fatou Bensouda on pyytänyt tuomioistuimen lupaa aloittaa tutkinta rikoksista, joita väitetään tehdyn maassa vuodesta 2003 lähtien käynnissä olleen aseellisen konfliktin yhteydessä; toteaa, että hän on kerännyt vuosien varrella todisteita talebanin, Afganistanin poliisin ja tiedustelupalvelun sekä Yhdysvaltojen armeijan ja CIA:n tekemistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, joihin kuuluvat humanitaaristen joukkojen ottaminen iskujen kohteeksi, lapsisotilaiden käyttäminen ja vankien kiduttaminen, myös ”pimeissä” säilöönottolaitoksissa eräissä EU:n jäsenvaltioissa eli Puolassa, Liettuassa ja Romaniassa;

D.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltain uusi hallinto on kasvattanut sotilasjoukkojensa määrän Afganistanissa yli 14 000 sotilaaseen; toteaa, että presidentti Trumpin Afganistanin-strategia on toistaiseksi voimassa oleva sitoumus ja että mahdollisesta joukkojen poisvetämisestä päätetään maassa vallitsevien olosuhteiden perusteella eikä Yhdysvaltojen sotilaallisen väliintulon päättymiselle ole asetettu määräaikaa;

E.  ottaa huomioon, että Afganistanissa tehdään eniten pommituksia miehittämättömillä ilma-aluksilla maailmassa, ja toteaa, että Yhdysvaltojen uudet miehittämättömiä ilma-aluksia koskevat säännöt kasvattavat siviileihin kohdistuvaa vaaraa; toteaa, että iskuissa ja kostoiskuissa on menetetty lukuisia ihmishenkiä;

F.  toteaa, että Yhdysvallat päätti äskettäin lisätä ilmaiskuja ja erikoisjoukkojen operaatioita, minkä vuoksi siviiliuhrien ja kuolonuhrien määrä on vaarassa kasvaa; toteaa, että sen jälkeen kun Naton johtamassa operaatiossa pohjoisella Kunduzin alueella oli kuollut 13 siviiliä, Afganistanin ja Yhdysvaltojen sotilasviranomaiset lupasivat aloittaa tutkinnan mutta eivät antaneet tarkempia tietoja; toteaa, että Yhdysvaltojen joukkojen lokakuussa 2015 Kunduzissa sijaitsevaan Lääkärit ilman rajoja -järjestön sairaalaan tekemässä ilmaiskussa kuoli tai loukkaantui ainakin 42 työntekijää ja potilasta mutta iskusta vastuussa olleita vastaan ei nostettu rikossyytteitä;

G.  ottaa huomioon, että YK:n viime kuussa julkaisemien tietojen mukaan siviiliuhrien määrä kasvoi ilmaiskujen vuoksi 52 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja lukumäärät olivat 205 kuollutta ja 261 loukkaantunutta; toteaa, että taleban ja muut aseistetut kapinallisryhmät ovat vastuussa valtaosasta siviiliuhreja ja että UNAMA:n mukaan tämä osuus on noin 60 prosenttia;

H.  ottaa huomioon, että 600 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa vuonna 2016 ja että yhteensä 1,5 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään maan sisällä; ottaa huomioon, että 9,3 miljoonaa afgaania tarvitsee viipymättä humanitaarista apua ja 9 miljoonan afgaanin on vaikeaa tai mahdotonta saada välttämättömiä terveyspalveluja; ottaa huomioon, että 3 miljoonaa afgaania on paennut Pakistaniin tai Iraniin ja vuonna 2016 kotiin palasi miljoona ihmistä;

I.  toteaa, että EU:n ja Afganistanin yhteisessä etenemissuunnitelmassa avun ehdoksi asetettiin Afganistanin kansalaisten takaisinotto EU:sta ja että suunnitelma hyväksyttiin ilman Euroopan parlamentin hyväksyntää, sillä virallista EU:n takaisinottosopimusta ei tehty; toteaa, että afgaanit ovat edelleen toiseksi suurin turvapaikanhakijoiden ryhmä EU:ssa; katsoo, että jäsenvaltiot ovat asettaneet vaaraan tuhansia afganistanilaisia turvapaikanhakijoita, myös vailla huoltajaa olevia alaikäisiä, pakottamalla heidät palaamaan maahan, jossa heillä on korkea riski joutua kidutuksen, sieppauksen tai muiden ihmisoikeusloukkausten uhriksi ja saada surmansa; toteaa, että Amnesty International -järjestön lokakuussa 2017 julkaiseman raportin mukaan afgaanimaahanmuuttajien palauttaminen on laitonta;

J.  toteaa, että Yhdysvallat, EU ja sen jäsenvaltiot sekä muut kansainväliset avunantajat ovat vuodesta 1992 alkaen antaneet Afganistanille apua yhteensä 130 miljardin Yhdysvaltojen dollarin arvosta; toteaa, että tämä summa vastaa Euroopalle annettua Marshall-apua; toteaa, että EU antoi Afganistanille humanitaarista apua vuonna 2017 yhteensä 30,5 miljoonaa euroa, kun viime vuosikymmenellä avun määrä oli 756 miljoonaa euroa; toteaa, että tästä huolimatta maan talous on edelleen retuperällä ja riippuvainen ulkomaisesta avusta;

K.  ottaa huomioon, että Afganistanin kansalliset turvallisuusjoukot ovat osoittautuneet erittäin kalliiksi; katsoo, että sekä EU:lta että muilta kansainvälisen yhteisön jäseniltä puuttuu pitkäaikainen sitoumus rahoittaa turvallisuusjoukkojen talousarviota; toteaa, että Afganistanin hallituksen on mahdotonta varmistaa riittävää rahoitusta suunnitellusta henkilöstön vähentämisestä huolimatta; katsoo, että tämä voi johtaa vaaralliseen tilanteeseen, jossa hyvin varustettu militarisoitu poliisi ja armeija voisivat etsiä vaihtoehtoisia tulonhankintatapoja;

L.  ottaa huomioon, että 80 prosenttia afgaanilapsista käy koulua; toteaa, että Afganistan on edelleen yksi vaikeimmista paikoista tytöille saada koulutusta; ottaa huomioon, että valmistumisaste ja arvioitu kansallinen aikuisten lukutaitoaste 15-vuotiaiden ja sitä vanhempien kansalaisten keskuudessa ovat edelleen hyvin alhaisia;

M.  toteaa, että unikonviljely ja oopiumikauppa ovat lisääntyneet merkittävästi eli 43 prosenttia vuosina 2015–2016;

N.  toteaa, että Kansainvälisen valuuttarahaston ja muiden toimijoiden suositusten mukaisesti Afganistanin hallitus on toteuttanut useita rajuja uusliberalistisia uudistuksia, mukaan luettuna kiinteämääräinen vero, ja alentanut maahantuotavista tuotteista perittäviä tullimaksuja 43 prosentista 5,3 prosenttiin; toteaa, että uudistuksilla ei ole onnistuttu juurikaan lisäämään valtion tuloja, minkä seurauksena on esiintynyt julkistalouden alijäämää ja kauppavajetta;

O.  katsoo, että Naton kattava lähestymistapa on epäonnistunut ja se on johtanut kehitysavun käyttämiseen poliittisten ja sotilaallisten tavoitteiden edistämiseen; toteaa, että tämän lähestymistavan vuoksi kapinalliset voivat pitää tiettyjä kansalaisyhteiskunnan toimijoita konfliktin osapuolina;

P.  ottaa huomioon, että neuvotteluiden tuloksena Afganistanin hallituksen ja Hizb-i-Islamin välistä rauhansopimusta ollaan parhaillaan panemassa täytäntöön;

Q.  toteaa, että Afganistanin hallitus on tulevia parlamentti- ja presidentinvaaleja silmällä pitäen nopeuttanut vaaliuudistusta hyväksymällä uuden vaalilain ja nimittämällä vuoden 2016 lopulla uusia jäseniä vaalihallintoelimiin; toteaa, että petokset ja korruptio ovat edelleen yleisiä; toteaa, että EU on tukenut UNDP:n hankkeen täytäntöönpanosuunnitelmaa (PIP) tarjoamalla neuvonta-apua; katsoo kuitenkin, että kaikille avoin, läpinäkyvä ja uskottava vaaliprosessi on keskeisessä asemassa arvioitaessa maan demokratiakehitystä;

1.  huomauttaa, että 16 vuotta kestäneen, lukuisia uhreja vaatineen Yhdysvaltojen ja Naton johtaman väliintulon aikana ei ole pystytty turvaamaan Afganistanin omavaraisuutta ja suvereeniutta ja maan turvallisuustilanne on heikentynyt entisestään; painottaa, että sotilasjoukkojen läsnäolo ja erityisesti niiden toteuttamat sotatoimet ovat osaltaan ruokkineet konfliktia; kehottaa siksi vetämään kaikki EU:n, Naton ja Yhdysvaltojen joukot pois maasta, koska konfliktiin ei ole sotilaallista ratkaisua;

2.  toteaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän Fatou Bensoudan ehdottaneen, että tuomioistuin aloittaisi tutkinnan sotarikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista, ja katsoo, että lisäksi olisi toteutettava YK:n johdolla riippumaton tutkinta, myös miehittämättömillä ilma-aluksilla tehdyistä laittomista surmista, jotta voidaan lopettaa rankaisemattomuuden kulttuuri, mikä olisi keskeistä Afganistanin vakauttamisprosessin kannalta, ja rakentaa kansalaisten luottamusta;

3.  on syvästi huolissaan Yhdysvaltojen hallinnon asenteesta ja sen kieltäytymisestä yhteistyöstä YK:n kanssa pyrittäessä vetämään kaikki joukot pois oikea-aikaisesti; vastustaa kaikkien uusien joukkojen sijoittamista;

4.  kehottaa EU:ta tukemaan Afganistanin hallitusta sen pyrkiessä laaja-alaiseen ja osallistavaan, afganistanilaisten johtamaan ja omakseen kokemaan rauhan- ja sovintoprosessiin sekä ottamaan mukaan kansalaisyhteiskunnan koko kirjon ja konfliktin kaikki osapuolet, tulitauon jälkeen myös taistelevat ryhmät, kapinalliset ja puolisotilaalliset ryhmät, koska konfliktiin ei voida muuten saada aikaan kestävää ratkaisua;

5.  kehottaa muuttamaan EU:n Afganistanissa toteuttaman poliisioperaation operaatioksi, jolla tuetaan afganistanilaisten johtamaa aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevaa prosessia siten, että tavoitteena on muun muassa lukuisten puolisotilaallisten ryhmien demobilisointi sekä Afganistanin kansallisten turvallisuusjoukkojen henkilöstön vähentäminen mahdollisimman pieneksi ja mahdollisimman nopeasti; kehottaa EU:ta tukemaan aktiivisesti afganistanilaisten johtamaa entisten kapinallisten aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista; kehottaa EU:ta ja Natoa tukemaan ja rahoittamaan riittävästi Afganistanin miinanraivaustoimia;

6.  korostaa, että tarvitaan osallistavaa alueellista yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää pitkällä aikavälillä rauhaa, vakautta ja turvallisuutta myös laajemmalla alueella; kannattaa Afganistanin ja sen naapureiden turvallisuustilanteeseen puuttumista uudella tavalla asianomaisten maiden ja alueiden välisellä monenkeskisen vuoropuhelun ja neuvottelujen foorumilla, jossa käsitellään poliittisiin, turvallisuutta koskeviin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä sitoumuksia; korostaa, että tällainen foorumi voisi osoittaa uuden ja rakentavan lähestymistavan, joka perustuu omavastuullisuuteen, itsemääräämisoikeuteen ja valtioiden vastuisiin kansalaisiaan ja toisiaan kohtaan; korostaa, että tämä foorumi olisi käynnistettävä yhteistyössä Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestön ja YK:n kanssa;

7.  katsoo, että naisten oikeudet ovat osa turvallisuusratkaisua, ja pitää myönteisenä aloitteita, joilla pyritään varmistamaan naisille tärkeä rooli rauhan- ja sovintoprosessin kaikissa vaiheissa, sillä Afganistaniin ei voida saada aikaan vakautta ennen kuin naiset pystyvät käyttämään oikeuksiaan täysimääräisesti politiikassa, sosiaalisessa elämässä ja talouselämässä;

8.  toteaa, että Afganistanissa ei ole saatu aikaan merkittävää edistystä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suhteen etenkään naisten ja tyttöjen osalta; on syvästi huolestunut siitä, että afganistanilaiset naiset joutuvat edelleen syrjinnän, väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön ja raiskausten uhreiksi šaria-lain vuoksi; kehottaa maan hallitusta jatkamaan naisia koskevan kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa osoittamalla siihen riittävät taloudelliset varat ja myös naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevan lain ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa;

9.  kannustaa Afganistanin hallitusta ottamaan tehtäväkseen riippumattoman oikeuslaitoksen perustamisen ja varmistamaan lehdistönvapauden;

10.  kehottaa Afganistanin viranomaisia muuttamaan kaikki kuolemanrangaistukset, pidättymään kuolemantuomioiden täytäntöönpanosta ja pyrkimään siihen, että kuolemanrangaistus lakkautetaan kokonaan; kehottaa myös Afganistanin hallitusta lopettamaan kaikenlaisen kidutuksen ja väärinkäytökset erityisesti vankiloissa;

11.  on huolestunut korkeasta työttömyysasteesta erityisesti nuorten afganistanilaisten keskuudessa, terveydenhoidon heikosta saatavuudesta, terveydenhoitojärjestelmän huonosta tilanteesta ja siitä, että yli puolet väestöstä elää köyhyydessä; korostaa, että tarvitaan Afganistania koskeva EU:n strategia, jossa keskitytään ensisijaisesti kehityspolitiikkaan erityisesti maaseutualueilla, joilla suurin osa väestöstä asuu, ja köyhyyden vähentämiseen ja että kehitysapu on yhdistettävä Afganistanin julkisen infrastruktuurin parantamiseen, jotta voidaan luoda kipeästi tarvittavia työpaikkoja ja jotta maa voi päästä eroon riippuvuudesta ulkomaisista avunantajista;

12.  katsoo, että Afganistanin valtiorakenteiden kehittämistä koskeva sopimus ja kansalaisia koskeva peruskirja, joka on yksi viidestä kansallisesta prioriteettiohjelmasta, auttavat jatkamaan ponnisteluja julkisen infrastruktuurin ja palvelujen käyttöön saattamiseksi kaikille mutta ovat edelleen riittämättömiä omavaraisuuden kannalta, sillä toisaalta merkittäviä asioita, joiden olisi kuuluttava hallituksen politiikkaan, annetaan yksityissektorin vastuulle tai tällaisia toimenpiteitä suositellaan julkisen varainhoidon etenemissuunnitelmassa (PFMR II) ja sitä seuranneessa viisivuotisessa finanssipolitiikan kehittämissuunnitelmassa (FPIP); suosittelee, että otetaan käyttöön entistä korkeammat tullimaksut, jotta voidaan suojella maan taloutta ja sen myötä myös edistää vientinäkymiä;

13.  pitää myönteisenä lakia, jolla kielletään lasten värvääminen Afganistanin kansallisiin turvallisuusjoukkoihin, ja esitystä lapsia koskevaksi laiksi ja kannustaa panemaan ne nopeasti täytäntöön;

14.  on edelleen huolestunut, että toimilla, joilla tavoitellaan oopiuminviljelyn asteittaista lopettamista Afganistanissa, on saavutettu niukasti edistystä; kehottaa kehittämään toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoisia elinkeinoja ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla autetaan parantamaan maaseutualueiden väestön elinolosuhteita yleisesti; pitää tässä suhteessa myönteisenä, että EU tukee YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön Afganistania ja naapurimaita koskevaa alueohjelmaa; kehottaa Afganistanin viranomaisia ja muita asianomaisia osapuolia torjumaan rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaa;

15.  kehottaa jäsenvaltioita välittömästi lopettamaan karkotukset Afganistaniin ja laillistamaan afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden aseman, sillä maan tilanne osoittaa selvästi, että Afganistan ei ole turvallinen maa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita lopettamaan sen, että avun antamiselle asetetaan ehdoksi palautukset ja EU:n rajatarkastusten ulkoistaminen;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Afganistanin hallitukselle ja parlamentille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, YK:lle ja Natolle.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö