PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS yritysten yhteiskuntavastuusta
12.3.2018 - (2018/2633(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
David Casa PPE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 173 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14, 27 ja 30 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin perustana on täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous;
B. ottaa huomioon, että suurilla teollisilla muutoksilla voi olla vaikutusta työntekijöihin ja alueisiin, joilla muutoksia tapahtuu;
C. katsoo, että jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin olisi pyrittävä kehittämän koordinoituja strategioita, joilla unionin perussopimuksissa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa;
D. toteaa, että unionin oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä velvollisuuksia ja välineitä voidaan täydentää vapaaehtoisilla toimilla, jotka noudattavat yritysten yhteiskuntavastuun periaatetta;
E. ottaa huomioon, että yritysten yhteiskuntavastuun käsitteen omaksuneiden EU:ssa toimivien yritysten määrä on kasvanut, mikä osoittaa, että yhteiskuntavastuun hyödyt tiedostetaan entistä laajemmin;
1. palauttaa mieliin, että yrityksen yhteiskuntavastuun soveltaminen on vapaaehtoista ja että se tarkoittaa yrityksen toteuttavan toimenpiteitä puuttuakseen sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin huolenaiheisiin unionin oikeuden ja kansallisten lainsäädäntökehysten säännösten noudattamisen lisäksi;
2. katsoo, että työpaikkojen turvaamiseksi ja synnyttämiseksi kaikkialla unionissa jäsenvaltioiden olisi luotava unionin yrityksille sellaiset suotuisat edellytykset, että niitä voidaan houkutella ja sitouttaa kaikille Euroopan alueille; palauttaa mieliin, että sekä eurooppalaisten että kansallisten työllisyys- ja kasvustrategioiden päämääränä on luoda työpaikkoja ja älykästä ja kestävää pitkän aikavälin kasvua;
3. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan työmarkkinoiden kehitystä ja toteuttamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä unionimaiden työntekijöiden työllistettävyyden säilyttämiseksi koko työuran ajan;
4. muistuttaa käytettävissä olevista unionin välineistä, kuten Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan globalisaatiorahasto;
5. painottaa, että koulutusalan opetussuunnitelmien sekä muuttuvien työmarkkinoiden tarpeiden välistä koordinointia on tehostettava; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tieto- ja viestintätekniikan sekä STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) opetusta ja koulutusta, jotta sekä nykyinen että tuleva työvoima saavat tarvittavia digitaalisia taitoja;
6. kannustaa kehittämään teknisiä taitoja, etenkin tehdasteollisuudessa; kehottaa sen vuoksi kehittämään ja laajentamaan oppisopimusjärjestelmiä ja painottaa tarvetta edistää ammattitaitoisten teknisten työntekijöiden arvostusta;
7. kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan yrityksiä luomaan työntekijöilleen mahdollisuuksia koulutukseen koko työuran ajan kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyneisiin työntekijöihin;
8. tuomitsee jyrkästi joidenkin yritysten käytännön asettautua tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tietylle alueelle vain saadakseen sijoittautumisetuuksia;
9. palauttaa mieliin, että sosiaalinen polkumyynti on yksi EU:n normien ja sääntöjen rikkomisen mahdollinen seuraus;
10. korostaa, että yksi alueellisen valtiontuen perimmäisistä tavoitteista on säilyttää ja luoda uusia työpaikkoja kaikilla alueilla;
11. kehottaa komissiota valvomaan, käyttävätkö jäsenvaltiot unionin varoja asianmukaisesti, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja sosiaalinen koheesio kaikkialla unionissa;
12. tähdentää, että myös yrityssektorin on kannettava vastuunsa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisesta; kannustaa yrityksiä ulottamaan yritysten yhteiskuntavastuun piiriin kuuluvan toimintansa toimialaansa laajemmalle ja ottamaan huomioon sijoittautumisalueensa pitkän aikavälin vakauden ja kasvun;
13. painottaa, että tapauksissa, joissa uudelleenjärjestelyä ei voida välttää, yritysten on täytettävä unionin oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössä säädetyt velvollisuutensa ja asetettava etusijalle työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa sekä mahdollisuus tarkastella työmarkkinaosapuolten esittämiä vaihtoehtoisia ratkaisuja;
14. kehottaa paikalliseen vuoropuheluun, johon kaikki sidosryhmät osallistuvat ja jossa käsitellään uudelleenjärjestelyn mahdollisimman hyvää toteuttamista;
15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.