Menettely : 2018/2718(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0242/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0242/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 31/05/2018 - 7.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0237

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 179kWORD 51k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0242/2018
28.5.2018
PE621.626v01-00
 
B8-0242/2018

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen (2018/2718(RSP))


Marian-Jean Marinescu, Wim van de Camp, Francisco José Millán Mon, Ivo Belet PPE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen (2018/2718(RSP))  
B8‑0242/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) ja 20. kesäkuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2017/1123(2), jolla sitä muutettiin,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen,

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa(3),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2017 annetun komission pohdinta-asiakirjan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta (COM(2017)0358),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevasta pohdinta-asiakirjasta(4),

–  ottaa huomioon komission 14. syyskuuta 2016 antaman ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604) ja sen liiteasiakirjan (SWD(2016)0299),

–  ottaa huomioon komission 14. syyskuuta antaman ehdotuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen muuttamisesta (COM(2016)0606),

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen ratifioinnin, jonka Euroopan parlamentti suoritti 4. lokakuuta 2016 ja neuvosto 5. lokakuuta 2016,

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksesta(5),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 15. kesäkuuta 2016 antaman lausunnon monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksesta(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 2 artiklan,

A.  toteaa, että liikenneala ja sen infrastruktuuri ovat keskeisiä ja tärkeitä tekijöitä kaikkien maiden kehityksen sekä jäsenvaltioiden väestön hyvinvoinnin kannalta, ja sen vuoksi liikenneala on edelleen yksi keskeisistä investointialoista, joka edistää kasvua, kilpailukykyä ja kehitystä vahvistamalla EU:n kaikkien alueiden taloudellista potentiaalia, tukemalla sisämarkkinoita ja edistämällä näin taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tukemalla sisämarkkinoita ja tukemalla siten yhteenkuuluvuutta, yhdentymistä ja sosiaalista ja taloudellista osallisuutta, torjumalla alueiden välistä epätasapainoa, helpottamalla palveluiden ja koulutuksen saatavuutta syrjäisimmillä alueilla, joita tällä hetkellä uhkaa väestökato, ja vahvistamalla liiketoiminnan käynnistämis- ja kehittämisverkostoja;

B.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on suunniteltu toimimaan liikenteen, energia- ja televiestintäalan infrastruktuurien yhteisenä ja keskitetysti hallinnoituna rahoitusohjelmana ja osana älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alan 20-20-20-tavoitteita;

C.  ottaa huomioon, että Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnetään merkittävä osa EU:n rahoituksesta liikenne- ja energiahankkeille ja sillä tuetaan voimakkaasti unionin talouden hiilestä irtautumista ja edistetään siten EU:lle Pariisin sopimuksessa asetettujen päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista;

D.  ottaa huomioon, että eri alakohtaisten suuntaviivojen perusteella Verkkojen Eurooppa ‑välineellä olisi tuettava Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) kehittämistä ja pyrittävä lisäämään yhteenkuuluvuutta sisämarkkinoilla ja EU:n kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla samalla kun puututaan markkinahäiriöihin ja keskitytään suurta eurooppalaista lisäarvoa tuoviin hankkeisiin sekä edesautetaan yksityisen sektorin investointien lisäämistä;

E.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineestä yhteisrahoitettujen hankkeiden olisi vastattava EU:n tavoitteita lisätä unionin tason yhteyksiä kolmella tärkeimmällä alalla ja keskittää tuki Euroopan laajuisiin julkishyödykkeisiin; ottaa huomioon, että Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään työllisyyttä, kasvua ja investointeja, sisämarkkinoita, energiaunionia, ilmastoa ja digitaalisia sisämarkkinoita koskevia komission painopisteitä sekä lujitetaan EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä;

F.  toteaa, että vuoden 2017 loppuun mennessä Verkkojen Eurooppa -välineestä oli jo osoitettu 21,3 miljardin euron arvosta avustuksia Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) hankkeille ja saatu aikaan yhteensä 41,6 miljardin euron investoinnit; ottaa huomioon, että vuonna 2018 on tarkoitus allekirjoittaa lisää avustussopimuksia, jotka liittyvät rahoituksen yhdistämistä koskevaan ehdotuspyyntöön, jossa Verkkojen Eurooppa -välineen avustukset yhdistetään yksityiseen pääomaan muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta, toteaa, että kyseistä ehdotuspyyntöä varten osoitettiin alun perin yhden miljardin euron määrärahat mutta niitä lisättiin marraskuussa 2017 350 miljoonalla eurolla innovointia ja uusia teknologioita koskevan painopisteen tukemiseksi vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti;

G.  ottaa huomioon, että komission odotetaan julkistavan unionin strategisia investointeja koskevat lainsäädäntöehdotuksensa touko- ja kesäkuussa 2018, Verkkojen Eurooppa ‑välineen ajan tasalle saattaminen mukaan luettuna;

1.  korostaa, että liikenteen infrastruktuuriin tehtävät investoinnit ovat sijoitus pitkän aikavälin kasvuun, yhteenkuuluvuuteen, kilpailukykyyn ja työllisyyteen ja tuottavat konkreettista lisäarvoa unionin kansalaisille;

2.  katsoo, että liikennealalla etusijalle olisi asetettava hankkeet, joilla luodaan tai parannetaan rajat ylittäviä yhteyksiä, saatetaan puuttuvia yhteyksiä valmiiksi ja poistetaan pullonkauloja; toteaa siksi, että tässä skenaariossa Verkkojen Eurooppa ‑väline edistäisi konkreettisesti tavoitetta toteuttaa yhtenäinen eurooppalainen liikennealue;

3.  vaatii, että Verkkojen Eurooppa -välineellä olisi lisäksi keskityttävä eurooppalaisen lisäarvon tuottamiseen liikenneyhteyksien kehittämisessä pääasiassa keskittymällä sellaisiin kansallisen, alueellisen tai paikallistason hankkeisiin, joita ei voitaisi toteuttaa ilman EU:n tukea;

4.  kannattaa ajatusta, jonka mukaan Verkkojen Eurooppa -välineellä olisi edelleen ohjattava julkista ja yksityistä rahoitusta EU:n politiikan tavoitteisiin, mahdollistettava sellaiset keskeiset investoinnit, joiden kustannuksista vastataan kansallisella tai paikallisella tasolla mutta joiden hyödyt ovat nähtävissä unionin laajuisesti ja edistettävä vähäpäästöiseen ja digitaaliseen yhteiskuntaan siirtymisen vauhdittamista;

5.  kannustaa komissiota jatkamaan Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävän rahoituksen osoittamista avustusten muodossa, sillä suurin osa välineestä myönnetystä rahoituksesta liittyy hankkeisiin, joiden hyödyistä voidaan nauttia alueen tai unionin laajuisesti mutta joille kansallisen tason rahoitus on riittämätöntä tai jotka eivät voi turvautua markkinapohjaiseen rahoitukseen;

6.  kehottaa komissiota tarkastelemaan uusia keinoja edistää Verkkojen Eurooppa ‑välinettä politiikkalähtöisenä ja erityisiin alakohtaisiin tavoitteisiin pyrkivänä välineenä, jolla voidaan tukea monimutkaisia hankkeita, joilla on rajat ylittävä tai EU:n laajuista yhteentoimivuutta koskeva ulottuvuus;

7.  korostaa suoran hallinnoinnin merkitystä, sillä sen avulla varat voidaan osoittaa nopeasti ja talousarvion toteuttaminen on moitteetonta; painottaa, että Verkkojen Eurooppa ‑välineestä myönnettyjen avustusten suora hallinnointi on osoittautunut hyvin tehokkaaksi, sillä sen ansiosta hankejatkumo on voimakas, valintaprosessi perustuu kilpailuun, hankkeessa keskitytään EU:n politiikkatavoitteisiin, täytäntöönpano on koordinoitua ja jäsenvaltiot osallistuvat hankkeeseen täysipainoisesti; toteaa, että innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA) on saanut aikaan hyviä tuloksia Verkkojen Eurooppa -välineen varainhallinnon ja talousarvion mahdollisimman tehokkaan toteuttamisen osalta etenkin siksi, että se on kyennyt kohdistamaan tietyissä toimenpiteissä käyttämättä jääneet varat joustavasti ja nopeasti uudelleen toisten toimenpiteiden rahoittamiseksi, ja vaatiikin INEAn aseman vahvistamista, jotta varmistetaan EU:n varojen asianmukainen käyttö:

8.  toteaa uudelleen, että vuonna 2017 käynnistetyllä monialaisella ehdotuspyynnöllä, jossa Verkkojen Eurooppa -välineen avustukset yhdistetään markkinapohjaiseen rahoitukseen ja etenkin ESIR-rahastoon kuuluviin rahoitusvälineisiin, on tarkoitus lujittaa näiden kahden tukijärjestelyn välistä täydentävyyttä ja lisätä samalla rahoitusta muista lähteistä, erityisesti ESIR-rahastosta, yksityisiltä sijoittajilta ja kansallisilta kehityspankeilta;

9.  korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen, Horisontti 2020 -puiteohjelman, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja ESIR-rahaston täydentävyyden hyötyjä; huomauttaa, että Euroopan aluekehitysrahastolla (EAKR) ja koheesiorahastolla on vahva alueellinen ulottuvuus, jonka avulla voidaan vastata paikallisiin tarpeisiin ja keskittää rahoitustuki vähemmän kehittyneille alueille sekä koheesiorahaston tukea saaviin 15 jäsenvaltioon, kun Verkkojen Eurooppa -välineellä puolestaan pyritään edistämään keskitetysti TEN-T-ydinverkon käytäviin liittyvää EU:n laajuista painopistettä keskittymällä EU:n yhdentymiseen parantamalla rajat ylittäviä yhteyksiä ja yhteenliitäntöjä, poistamalla pullonkauloja ja toteuttamalla yhteentoimivuutta koskevia hankkeita;

10.  pitää myönteisinä aloitteita, joissa osa koheesiorahaston määrärahoista (11,3 miljardia euroa, liikenne) on käytetty suoran hallinnoinnin piirissä Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa; huomauttaa, että EU:n liikenneinfrastruktuuri-investointien olisi yhä perustuttava keskitetysti hallinnoitujen ja jaettujen hallintoresurssien väliseen tasapainoon;

11.  panee merkille, että Verkkojen Eurooppa -väline on toiminut katalysaattorin tavoin ESIR-rahastoon nähden, sillä useita hankkeita on käynnistetty Verkkojen Eurooppa ‑välineestä ESIR-rahaston hankejatkumoon tehtyjen suorien investointien seurauksena; huomauttaa lisäksi, että hankkeet, joita on valmisteltu Verkkojen Eurooppa -välineen tuen turvin tai joiden toteuttamista on osittain tuettu välineestä, ovat alkaneet hyötyä ESIR-rahastosta; korostaa kuitenkin, että ESIR-rahastolla on ollut korvaava vaikutus Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineisiin;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pysymään sitoutuneina Verkkojen Eurooppa ‑välineen pääasiallisiin liikennealan tavoitteisiin, jotka ovat seuraavat: TEN-T-runkoverkon saattaminen valmiiksi, SESARin ja ERMTS-järjestelmän käyttöönotto mukaan luettuna, ja siirtyminen puhtaaseen, kilpailukykyiseen, innovatiiviseen ja verkotettuun liikkuvuuteen vuoteen 2030 mennessä (vaihtoehtoisten polttoaineiden latausinfrastruktuuria koskevan unionin perusrakenteen kehittäminen vuoteen 2025 mennessä mukaan luettuna); edistyminen Euroopan laajuisen liikenneverkon kattavan verkon valmistumisessa vuoteen 2050 mennessä; energia-alalla tavoitteet ovat seuraavat: Euroopan laajuisten energiaverkkojen (TEN-E) ensisijaisten käytävien ja niiden temaattisten alueiden tavoitteiden valmistuminen vuoteen 2030 mennessä, jotka vastaavat tiedonannossa ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” asetettuja ja pitkän aikavälin hiilestä irtautumista koskevia tavoitteita, eli verkkojen älykkyyden lisääminen ja digitalisointi, vuodelle 2030 asetettujen yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttaminen (myös syrjäisten jäsenvaltioiden osalta), silmukoituneiden offshore-verkkojen kehittäminen sekä toimitusvarmuuden turvaaminen myös synkronoinnin avulla; digitalisaation osalta tavoitteet ovat seuraavat: digitaalisten sisämarkkinoiden hyötyjen maksimointi kaikkien kansalaisten ja yritysten eduksi vuoteen 2030 mennessä, täysin kyberturvallisen gigabittiyhteiskunnan kehittäminen vuoteen 2025 mennessä, valmistautuminen terabittiyhteyksiin vuoteen 2030 mennessä sekä sellaisen EU:n laajuisen tieto- ja sähköisten palveluiden infrastruktuurin käyttöönotto, joka tukee terveydenhuollon, liikkuvuuden ja julkisten hallintojen kaltaisten keskeisten yleisen edun mukaisten alojen digitalisaatiota;

13.  kehottaa komissiota hahmottelemaan tulevassa InvestEU-rahastossa käynnistettävän kohdennetun aloitteen, jolla vivutetaan yksityisiä investointeja, osittain myös yhdistämällä avustuksia ja rahoitusvälineitä, ERTMS-järjestelmän täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

14.  pitää tarpeellisena päivittää Verkkojen Eurooppa -välinettä siten, että se kattaa kaikki liikennemuodot, myös tieinfrastruktuurin ja sisävesiväylät, ja siinä keskitytään yhteenliitäntöihin ja syrjäisten alueiden verkostojen loppuun saattamiseen ja otetaan huomioon kaikki liikennetarpeet, myös digitaaliset ratkaisut, liikennemuotosiirtymä ja kestävämpi liikenne; katsoo, että päivitetyssä Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi myös painotettava enemmän runkoverkon ja täydentävien verkkojen välisiä suoria yhteyksiä, mukaan lukien esimerkiksi horisontaaliset prioriteetit kuten merten moottoritie; katsoo, että tämä olisi otettava huomioon seuraavaan Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevaan asetukseen sisällytettävissä ennalta määritettyjen hankkeiden luetteloissa;

15.  katsoo, että päivitetty Verkkojen Eurooppa -väline on avainasemassa EU:n pyrkiessä saattamaan liikenteen ydinverkon valmiiksi vuoteen 2030 mennessä; katsoo, että rautatiekäytävien maantieteellisesti tasapainoinen jakautuminen helpottaa ydinverkon täytäntöönpanoa, liikennemuotojen integroinnin parantamista ja eri liikennemuotoja yhdistävien toimien edistämistä; kehottaa komissiota laajentamaan ydinverkkoon kuuluvia rautatiekäytäviä Atlantin alueen syrjäisimpien alueiden ja niiden satamien yhteyksien parantamiseksi;

16.  palauttaa mieliin, että televiestintäalalla Verkkojen Eurooppa -välineessä sovellettu kahden painopisteen – rajat ylittävät digitaaliset yleishyödylliset palvelut sekä viestintä- ja laskentainfrastruktuuri – lähestymistapa on osoittanut, että ohjelma vaikuttaa merkittävästi EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden saavuttamiseen auttamalla kehittämään ja panemaan täytäntöön yhteisiä toimintapolitiikkoja, joilla voidaan vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten terveydenhoidon digitalisaatiokehitys, kyberturvallisuus, TEN-T-käytävien 5G-peitto ja hallinnon digitalisaatio;

17.  muistuttaa, että komission vuonna 2011 antamassa ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi otettiin käyttöön rahoitusväline, jonka 50 miljardin euron kokonaismäärärahat jaettiin seuraavasti: 9,1 miljardia euroa energiahankkeille, 9,2 miljardia euroa televiestintäalan tai digitalisaatiohankkeille ja 21,7 miljardia euroa liikenteen alan hankkeille; palauttaa lisäksi mieliin, että koheesiorahastosta oli tarkoitus varata 10 miljardia euroa liikennehankkeille, mikä olisi nostanut liikenteelle osoitettavat määrärahat yhteensä 31,7 miljardiin euroon, mutta monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 ja ESIR-rahastoa koskevissa neuvotteluissa kyseistä määrää leikattiin huomattavasti;

18.  korostaa, että Verkkojen Eurooppa -väline tuo kaikille jäsenvaltioille eurooppalaista lisäarvoa tukemalla rajat ylittäviä liitettävyyshankkeita ja rahoittamalla hankkeita, joilla saatetaan valmiiksi puuttuvia yhteyksiä ja poistetaan pullonkauloja pyrkien siten varmistamaan EU:n sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden jäsenvaltioiden välillä;

19.  panee tyytyväisenä merkille monialaiset yhteisvaikutukset Verkkojen Eurooppa ‑välineessä; edellyttää, että tulevat alakohtaiset politiikan suuntaviivat ja Verkkojen Eurooppa -väline tehdään joustavammiksi, jotta helpotetaan yhteisvaikutuksia ja jotta voidaan vastata paremmin uuden teknologian kehittymiseen ja uusiin painopisteisiin, kuten digitalisaatioon, ja jotta samalla voidaan nopeuttaa hiilestä irtautumista ja puuttua yhteisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten kyberturvallisuuteen;

20.  painottaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on ollut ja sen on säilyttävä vaikuttavana ja kohdennettuna välineenä, josta tehdään investointeja Euroopan laajuiseen infrastruktuuriin liikenteen ja energian alalla ja digitaalialalla, jotta voidaan auttaa saavuttamaan EU:n ensisijaiset tavoitteet, jotka liittyvät työpaikkoihin, kasvuun ja investointeihin, sisämarkkinoihin, energiaunioniin, ilmastoon ja digitaalisiin sisämarkkinoihin;

21.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että Euroopan laajuisten verkkojen loppuun saattaminen, mikä on asetettu yhdeksi EU:n toimintapoliittiseksi painopisteeksi, edellyttää merkittäviä investointeja, jotka riippuvat osittain EU:n tuen jatkumisesta;

22.  kehottaa komissiota hyödyntämään Verkkojen Eurooppa -välineen tarjoamia puitteita asiakirjassa ”Sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma: EU etenee kohti puolustusunionia” hahmoteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

23.  panee merkille EU:n tulevaisuuden talousarviota käsittelevän komission tiedonannon; pitää Verkkojen Eurooppa -välineelle ehdotettuja määrärahoja ja erityisesti sen liikenneosion määrärahojen alhaista tasoa riittämättöminä; toteaa, että kyseisiä määrärahoja on vähennetty verrattuna edellisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 osoitettuihin määrärahoihin; kehottaa komissiota nostamaan ehdotuksessaan Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevaksi asetukseksi kyseisiä määriä vastaamaan liikenteen ja energia- ja televiestintäalan infrastruktuurien tarpeita ja etuja;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja jäsenvaltioille.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(2)

EUVL L 163, 24.6.2017, s. 1.

(3)

EUVL C 101, 16.3.2018, s. 64.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0401.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0412.

(6)

EUVL C 17, 18.1.2017, s. 20.

Päivitetty viimeksi: 18. syyskuuta 2018Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö