PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen
28.5.2018 - (2018/2718(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Michael Cramer, Reinhard Bütikofer Verts/ALE-ryhmän puolesta
B8‑0243/2018
Euroopan parlamentin päätöslauselma Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,
– ottaa huomioon Pariisin sopimuksen ratifioinnin Euroopan parlamentissa 4. lokakuuta 2016 ja neuvostossa 5. lokakuuta 2016,
– ottaa huomioon unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N: o 1315/2013[1] ja Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013[2],
– ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksesta[3],
– ottaa huomioon alueiden komitean 15. kesäkuuta 2016 antaman lausunnon monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista[4],
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[5],
– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa[6],
– ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2017 annetun komission pohdinta-asiakirjan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta (COM(2017)0358),
– ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevasta pohdinta-asiakirjasta[7],
– ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen muuttamisesta (COM(2016)0606),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Verkkojen Eurooppa -väline suunniteltiin liikenteen sekä energia- ja televiestintäalan infrastruktuurin yhteiseksi ja keskitetysti hallinnoiduksi rahoitusohjelmaksi osana älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alan 20-20-20-tavoitteita;
B. ottaa huomioon, että Verkkojen Eurooppa -välineen kautta myönnetään merkittävä osa EU:n rahoituksesta liikenne- ja energiahankkeille ja sillä tuetaan voimakkaasti unionin talouden hiilestä irtautumista ja edistetään siten EU:n Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten päästövähentämistavoitteiden saavuttamista;
C. ottaa huomioon, että eri alakohtaisten suuntaviivojen perusteella Verkkojen Eurooppa -välineellä olisi tuettava Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä ja pyrittävä lisäämään yhteenkuuluvuutta sisämarkkinoilla ja EU:n kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla ja puututtava samalla markkinoiden toimintapuutteisiin ja keskityttävä suurta eurooppalaista lisäarvoa tuoviin hankkeisiin;
D. toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineestä yhteisrahoitettujen hankkeiden olisi vastattava EU:n tavoitetta parantaa sen liikenneinfrastruktuurin verkkojen integroitumista; toteaa, että tämä tavoite voidaan saavuttaa parantamalla yhteenliitettävyyttä, tehostamalla yhteentoimivuutta ja tukemalla intermodaalisuutta ja että näin saadaan digitaalisilla sisämarkkinoilla aikaan siirtymä kestävämpiin liikennemuotoihin, kuten rautateille ja puhtaampaan vesiliikenteeseen, ja lujitetaan EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä;
E. ottaa huomioon, että komission odotetaan julkistavan unionin strategisia investointeja ja Verkkojen Eurooppa -välineen ajan tasalle saattamista koskevat lainsäädäntöehdotuksensa touko- ja kesäkuussa 2018;
1. korostaa, että EU:n liikenneinfrastruktuuriin tehtävillä investoineilla olisi ennen muuta edistettävä hankkeiden laatua, joka perustuu kestävyyteen ilmaston ja ympäristön kannalta, turvallisuuteen ja paikallisten etujen huomioimiseen, kun EU tarjoaa kansalaisille konkreettista lisäarvoa; painottaa, että on keskityttävä infrastruktuurihankkeisiin, jotka auttavat minimoimaan ulkoiset kustannukset turvallisuuden, ympäristön ja ilmaston aloilla;
2. panee tyytyväisenä merkille monialaiset yhteisvaikutukset Verkkojen Eurooppa -välineessä; edellyttää, että tulevat alakohtaiset politiikan suuntaviivat ja Verkkojen Eurooppa -väline tehdään joustavammiksi, jotta helpotetaan yhteisvaikutuksia ja jotta voidaan vastata paremmin uuden teknologian kehittymiseen ja uusiin painopisteisiin, kuten digitalisaatioon, ja jotta samalla voidaan puuttua yhteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kyberturvallisuuteen, nopeuttaa hiilestä irtautumista, edistää uusiutuvan energian käyttöä kestävissä sähköisissä liikennemuodoissa ja tehostaa edelleen rautatieinfrastruktuurin sähköistämistä;
3. katsoo, että liikennealalla etusijalle olisi asetettava hankkeet, joilla luodaan tai parannetaan rajatylittäviä yhteyksiä ja palautetaan ja saatetaan valmiiksi aiemmin purettuja tai hylättyjä puuttuvia alueellisia rautatieyhteyksiä, jotta Verkkojen Eurooppa -välineellä voidaan vaikuttaa lyhyellä aikavälillä konkreettisesti ja tehokkaammin yhtenäisen Euroopan rautatieliikennealueen luomista koskevan tavoitteen toteutumiseen;
4. korostaa, että on tarpeen keskittyä enemmän älykkäisiin monialaisiin hankkeisiin, joita ovat esimerkiksi älykkäät liikennejärjestelmät, jokiliikenteen tietopalvelut, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä, lähimerenkulku osana merten moottoriteiden käsitettä sekä tavaraliikenteen melun vähentäminen lähteellä; painottaa, että nykyisen infrastruktuurin ylläpitoon on kiireesti investoitava enemmän;
5. korostaa, että EuroVelo-pyöräilyverkoston integroiminen Euroopan laajuiseen rautateiden liikenneverkkoon yhteisrahoittamalla infrastruktuuria, opasteita ja edistämistoimia hyödyttäisi sekä matkailu- että liikennealaa;
6. kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen loppuun saattaminen on määritelty osana EU:n poliittisia painopisteitä ja että hankkeiden onnistunut toteuttaminen edellyttää kansalaisten parempaa osallistumista, avoimuuden lisäämistä ja liikennehankkeiden ajoituksen ja rahoituksen jatkuvaa seurantaa etenkin, kun kyseessä ovat suuret hankkeet, joiden investoinnit ovat yli miljardi euroa, sillä osa rahoituksesta riippuu EU:n kansalaisten tuen jatkumisesta; kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota mahdollisiin korruptiotapauksiin, kun suuriin hankkeisiin ohjataan suuria rahamääriä;
7. korostaa, että suurinopeuksisten laajakaistaverkkojen käyttöönottoon tarvitaan riittävästi tukea, jotta saavutetaan sadan prosentin liitäntäaste ja vältetään digitaaliset kuilut; palauttaa mieliin, että liitäntöjen puute ja huomattavat erot yhteyksien nopeudessa ovat merkittäviä osaamis- ja osallistumisvajeita aiheuttavia tekijöitä ja vajeet taas haittaavat sisämarkkinoiden toimintaa ja luovat lisää hajanaisuutta;
8. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että energiasiirtymää varten tarvittava Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitus sähköinfrastruktuuriin mukautetaan ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -pakettiin, Pariisin sopimuksen mukaisiin sitoumuksiin ja hiilestä irtautumista koskeviin pitkän aikavälin tavoitteisiin, joita ovat verkkojen älykkyyden lisääminen ja digitalisointi, vuodeksi 2030 asetettujen yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttaminen (myös syrjäisissä jäsenvaltioissa), silmukoituneiden offshore-verkkojen kehittäminen sekä toimitusvarmuuden turvaaminen energiatehokkuuden, kysyntään vastaamisen, uusiutuvan energian ja verkkojen synkronoinnin avulla kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen merkittäviä mutta toistaiseksi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia käynnistää Euroopassa verkkojen siirtymä hiilineutraaliin talouteen;
9. panee merkille komission ehdotukset sotilaallisesta liikkuvuudesta; palauttaa mieliin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut unionin sotilaalliset tehtävät ja korostaa, että yhteisen aluepuolustuksen järjestäminen vaatisi sotilaskaluston ja -henkilöstön liikkumista esteettä valtioiden rajojen yli ja että se ei ole EU:n vaan Naton tehtävä; katsoo, ettei ole mitään syytä investoida EU:n talousarviosta jopa 6,5:tä miljardia euroa vuoden 2010 jälkeisen Verkkojen Eurooppa ‑välineen varoja sotilaalliseen liikkuvuuteen; katsoo, että EU:n talousarvion ennestään niukat varat olisi käytettävä EU:n siviilitehtäviin ja -tavoitteisiin; kehottaa jäsenvaltioita ja Natoa laatimaan suunnitelmia siitä, kuinka valtioiden välistä sotilaallista liikkuvuutta käsitellään; palauttaa mieliin, ettei unionin yhteisellä turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla (YTPP) ole vieläkään riittäviä valmiuksia ilma- ja merikuljetusoperaatioihin SEU:n mukaisesti; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi niiden eurooppalaisten asevoimien liikkuvuutta ja yhteentoimivuutta, joiden tehtävänä on suorittaa EU:n sotilasoperaatioita, kuten rauhanturvaamista ja vakauttamista;
10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja jäsenvaltioille.
- [1] EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1.
- [2] EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0412.
- [4] EUVL C 17, 18.1.2017, s. 20.
- [5] EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
- [6] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.
- [7] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0401.