Menettely : 2018/2718(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0245/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0245/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 31/05/2018 - 7.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0237

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 261kWORD 50k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0242/2018
28.5.2018
PE621.629v01-00
 
B8-0245/2018

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen (2018/2718(RSP))


Roberts Zīle, Zdzisław Krasnodębski ECR-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen (2018/2718(RSP))  
B8‑0245/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) ja 20. kesäkuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2017/1123(2), jolla sitä muutettiin,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja 14. syyskuuta 2016 tehdyn komission ehdotuksen tämän toimielinten sopimuksen muuttamisesta (COM(2016)0606),

–  ottaa huomioon komission 14. syyskuuta 2016 antaman ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604) ja sen liiteasiakirjan (SWD(2016)0299),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – Monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” (COM(2018)0321),

–  ottaa huomioon Jean-Claude Junckerin 2. toukokuuta 2018 esittämän komission julkilausuman vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyspaketista tehdystä komission päätöksestä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että liikenneala on edelleen keskeinen investointiala, joka edistää kasvua ja kehitystä vahvistamalla EU:n kaikkien jäsenvaltioiden ja alueiden taloudellista potentiaalia ja edistää siten myös taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, tukee sisämarkkinoita ja torjuu alueiden välistä epätasapainoa;

B.  toteaa, että EU:n nykyinen energiainfrastruktuuri ikääntyy ja että sen vuoksi se ei ehkä pysty tyydyttämään energian tulevaa kysyntää tai varmistamaan toimitusvarmuutta;

C.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on suunniteltu toimimaan liikenteen, energia- ja televiestintäalan infrastruktuurien yhteisenä ja keskitetysti hallinnoituna rahoitusohjelmana ja osana älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa ja että se tuottaa konkreettisia tuloksia paikan päällä;

D.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnetään merkittävä osuus EU:n rahoitusta liikenne- ja energiahankkeisiin ja sillä edistetään merkittävästi vähähiilistä eurooppalaista taloutta koskevaa tavoitetta;

E.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineestä yhteisrahoitettujen hankkeiden olisi vastattava EU:n tavoitetta lisätä unionin tason yhteyksiä kolmella tärkeimmällä alalla ja keskittää tuki Euroopan laajuisiin julkishyödykkeisiin; ottaa huomioon, että Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään työllisyyttä, kasvua ja investointeja, sisämarkkinoita, energiaunionia, ilmastoa ja digitaalisia sisämarkkinoita koskevia komission painopisteitä sekä lujitetaan EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä;

F.  toteaa, että vuoden 2017 loppuun mennessä Verkkojen Eurooppa -välineestä oli jo osoitettu 21,3 miljardin euron arvosta avustuksia TEN-T-hankkeille ja saatu aikaan yhteensä 41,6 miljardin euron investoinnit; ottaa huomioon, että vuonna 2018 on tarkoitus allekirjoittaa lisää avustussopimuksia, jotka liittyvät rahoituksen yhdistämistä koskevaan ehdotuspyyntöön, jossa Verkkojen Eurooppa -välineen avustukset yhdistetään yksityiseen pääomaan muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta; toteaa, että kyseistä ehdotuspyyntöä varten osoitettiin alun perin yhden miljardin euron määrärahat mutta niitä lisättiin marraskuussa 2017 350 miljoonalla eurolla innovointia ja uusia teknologioita koskevan painopisteen tukemiseksi vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti;

G.  ottaa huomioon, että komission odotetaan julkistavan unionin strategisia investointeja ja Verkkojen Eurooppa -välineen ajan tasalle saattamista koskevat lainsäädäntöehdotuksensa touko- ja kesäkuussa 2018;

1.  korostaa, että liikenteen infrastruktuuriin tehtävät investoinnit tarkoittavat investoimista pitkän aikavälin kasvuun, yhteenkuuluvuuteen, kilpailukykyyn ja työllisyyteen ja että niissä EU:n on tuotettava todellista lisäarvoa kansalaisille;

2.  korostaa, että investoiminen energiainfrastruktuuriin on tärkeää energiaunionin täytäntöönpanon kannalta ja että Verkkojen Eurooppa -väline on sen vuoksi tärkeä toimintapoliittinen väline, jolla voidaan puuttua energia-alan investointivajeeseen ja luoda kasvua ja työpaikkoja;

3.  katsoo, että liikennealalla etusijalle olisi asetettava hankkeet, joilla luodaan tai parannetaan rajat ylittäviä yhteyksiä, saatetaan puuttuvia yhteyksiä valmiiksi ja poistetaan pullonkauloja; toteaa siksi, että tässä skenaariossa Verkkojen Eurooppa -väline edistäisi konkreettisesti tavoitetta toteuttaa yhtenäinen eurooppalainen liikennealue;

4.  painottaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on ollut ja sen on säilyttävä vaikuttavana ja kohdennettuna välineenä, josta tehdään investointeja Euroopan laajuiseen infrastruktuuriin liikenteen ja energian alalla ja digitaalialalla, jotta voidaan auttaa saavuttamaan EU:n ensisijaiset tavoitteet, jotka liittyvät työpaikkoihin, kasvuun ja investointeihin, sisämarkkinoihin, energiaunioniin, ilmastoon ja digitaalisiin sisämarkkinoihin;

5.  vaatii lisäksi, että Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi keskityttävä EU:n lisäarvon tuottamiseen liikenneyhteyksien kehittämisessä keskittymällä pääasiassa sellaisiin kansallisen, alueellisen tai paikallistason hankkeisiin, joita ei voitaisi muuten toteuttaa ilman EU:n tukea;

6.  kannustaa komissiota jatkamaan Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävän rahoituksen osoittamista avustusten muodossa, sillä suurin osa välineestä myönnetystä rahoituksesta liittyy hankkeisiin, joista aiheutuu laajempia hyötyjä alueille ja EU:lle mutta joille ei myönnetä riittävästi kansallisen tason rahoitusta tai ei lainkaan markkinapohjaista rahoitusta;

7.  kehottaa komissiota tarkastelemaan uusia keinoja edistää Verkkojen Eurooppa -välinettä politiikkalähtöisenä ja erityisiin alakohtaisiin tavoitteisiin pyrkivänä välineenä, jolla voidaan tukea monimutkaisia hankkeita, joilla on rajat ylittävä tai EU:n laajuista yhteentoimivuutta koskeva ulottuvuus;

8.  korostaa suoran hallinnoinnin merkitystä, koska se edistää varojen nopeaa jakamista ja moitteetonta määrärahojen toteutusta, ja toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen avustusten suora hallinnointi, joka pohjautuu selkeään hankejatkumoon ja kilpailuun perustuvaan valintamenettelyyn, EU:n politiikkatavoitteiden painottamiseen, koordinoituun täytäntöönpanoon ja jäsenvaltioiden täysimääräiseen osallistumiseen, on osoittautunut erittäin tehokkaaksi; korostaa, että innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA) on saavuttanut erittäin hyviä tuloksia Verkkojen Eurooppa -välineen taloudellisessa hallinnoinnissa, koska sen joustavuuden ansiosta voidaan nopeasti ohjata tiettyjä toimia varten tarkoitetut käyttämättömät varat uudelleen uusien toimien rahoittamiseen; vaatii sen vuoksi vahvistamaan INEAa, jotta varmistetaan, että EU:n varat käytetään asianmukaisesti;

9.  korostaa, että useiden meneillään olevien laajamittaisten TEN-T-infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja ja että jotkin niistä ovat riippuvaisia EU:n tuen jatkumisesta tai niiden vaarana on keskeytyminen;

10.  korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen, Horisontti 2020 -puiteohjelman, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja ESIR-rahaston täydentävyyden hyötyjä; huomauttaa, että Euroopan aluekehitysrahastolla (EAKR) ja koheesiorahastolla on vahva alueellinen ulottuvuus, jonka avulla voidaan vastata paikallisiin tarpeisiin ja keskittää rahoitustuki vähemmän kehittyneille alueille sekä koheesiorahaston tukea saaviin 15 jäsenvaltioon;

11.  korostaa, että on tärkeää, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 jatketaan koheesiorahaston tietyn määrän korvamerkitsemistä / erillään pitämistä Verkkojen Eurooppa -välineen liikennehankkeita varten koheesiorahastoon sovellettavan rahoituksen enimmäismäärän tasolla; korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 koheesiorahastossa korvamerkityn määrän on säilyttävä vähintään samalla tasolla kuin edellisessä rahoituskehyksessä 2014–2020 ja että tämän määrän on joka tapauksessa oltava riittävä, jotta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana voidaan saattaa päätökseen näillä koheesiorahaston määrärahoilla rahoitetut meneillään olevat hankkeet;

12.  pitää myönteisinä aloitteita, joissa osa koheesiorahaston määrärahoista (11,3 miljardia euroa, liikenne) on käytetty suoran hallinnoinnin piirissä Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa; huomauttaa, että EU:n liikenneinfrastruktuuriin tehtävien investointien olisi yhä perustuttava keskitetysti hallinnoitujen ja jaettujen hallintoresurssien välisen tasapainon järjestelmään;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan edelleen Verkkojen Eurooppa -välineen pääasiallisiin tavoitteisiin, jotka ovat seuraavat:

a)  liikenne – TEN-T-ydinverkon toteuttaminen vuoteen 2030 mennessä, mukaan luettuina SESAR- ja ERTMS-ohjelman käyttöönotto sekä kattavan TEN-T-verkon toteuttaminen vuoteen 2050 mennessä

b)  energia-ala – TEN-E-verkon ensisijaisten käytävien ja niiden temaattisten alueiden tavoitteiden toteuttaminen vuoteen 2030 mennessä, vuodeksi 2030 asetettujen yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttaminen (myös syrjäisten jäsenvaltioiden osalta), silmukoituneiden offshore-verkkojen kehittäminen sekä toimitusvarmuuden turvaaminen myös synkronoinnin avulla

c)  digitalisaatio – digitaalisten sisämarkkinoiden hyötyjen maksimointi kaikkien kansalaisten ja yritysten eduksi vuoteen 2030 mennessä, täysin kyberturvallisen gigabittiyhteiskunnan kehittäminen vuoteen 2025 mennessä, valmistautuminen terabittiyhteyksiin vuoteen 2030 mennessä sekä EU:n laajuisen tieto- ja sähköisten palveluiden infrastruktuurin käyttöönotto;

14.  pitää tarpeellisena päivittää Verkkojen Eurooppa -välinettä siten, että se kattaa kaikki liikennemuodot, myös tieinfrastruktuurin ja sisävesiväylät ja siinä keskitytään yhteenliitäntöihin ja syrjäisten alueiden verkostojen loppuun saattamiseen ja otetaan huomioon kaikki liikennetarpeet, myös digitaaliset ratkaisut, liikennemuotosiirtymä ja kestävämpi liikenne; katsoo, että päivitetyssä Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi myös painotettava enemmän runkoverkon ja täydentävien verkkojen välisiä suoria yhteyksiä, mukaan lukien esimerkiksi horisontaaliset prioriteetit kuten merten moottoritie; katsoo, että tämä olisi otettava huomioon seuraavaan Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevaan asetukseen sisällytettävissä ennalta määritettyjen hankkeiden luetteloissa;

15.  toteaa uudelleen, että vuonna 2017 käynnistetyllä monialaisella ehdotuspyynnöllä, jossa Verkkojen Eurooppa -välineen avustukset yhdistetään markkinapohjaisiin rahoitusvälineisiin ja etenkin ESIR-rahastoon kuuluviin rahoitusvälineisiin, on tarkoitus lujittaa mahdollisuuksien mukaan näiden kahden tukijärjestelyn välistä täydentävyyttä ja lisätä samalla rahoitusta muista lähteistä, erityisesti ESIR-rahastosta, yksityisiltä sijoittajilta ja kansallisilta kehityspankeilta;

16.  palauttaa mieliin, että televiestintäalalla Verkkojen Eurooppa -välineessä sovellettu kahden painopisteen – rajat ylittävät digitaaliset yleishyödylliset palvelut sekä viestintä- ja laskentainfrastruktuuri – lähestymistapa on osoittanut, että ohjelma vaikuttaa merkittävästi EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden saavuttamiseen auttamalla kehittämään ja panemaan täytäntöön yhteisiä toimintapolitiikkoja, joilla voidaan vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten terveydenhoidon digitalisaatiokehitys, kyberturvallisuus, TEN-T-käytävien 5G-peitto ja hallinnon digitalisaatio;

17.  palauttaa mieliin, että vuonna 2011 tehdyssä monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa otettiin käyttöön rahoitusväline, jonka kokonaismäärärahat olivat 50 miljardia euroa, joista osoitettiin 9,1 miljardia euroa energiahankkeisiin, 9,2 miljardia euroa televiestintä- ja digitaalihankkeisiin sekä 21,7 miljardia euroa liikennehankkeisiin, ja että koheesiorahaston liikennehankkeita varten korvamerkittiin / pidettiin erillään lisäksi 10 miljardia euroa, joten liikennealan kokonaismäärä oli 31,7 miljardia euroa; toteaa, että monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 ja ESIR-rahastosta käydyissä neuvotteluissa tätä määrää pienennettiin huomattavasti;

18.  panee tyytyväisenä merkille monialaiset yhteisvaikutukset Verkkojen Eurooppa -välineessä; edellyttää, että tulevat alakohtaiset politiikan suuntaviivat ja Verkkojen Eurooppa -väline tehdään joustavammiksi, jotta helpotetaan yhteisvaikutuksia ja jotta voidaan vastata paremmin uuden teknologian kehittymiseen ja uusiin painopisteisiin, kuten digitalisaatioon, ja jotta samalla voidaan nopeuttaa vähähiilisen talouden luomista ja puuttua yhteisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten kyberturvallisuuteen;

19.  kehottaa komissiota hyödyntämään Verkkojen Eurooppa -välineen tarjoamia puitteita asiakirjassa ”Sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma: EU etenee kohti puolustusunionia” hahmoteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

20.  katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen ehdotettu taso (kuten käy ilmi EU:n talousarvion tulevaisuutta koskevasta tiedonannosta) ja erityisesti liikenteen määrärahojen alhainen taso eivät ole tyydyttäviä, ja toteaa, että määrärahat ovat monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 mukaisia määrärahoja pienemmät; kehottaa komissiota siksi sisällyttämään Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevasta asetuksesta laadittuun ehdotukseen suuremman määrän ja säilyttämään vähintään saman Verkkojen Eurooppa -välineen rahoituksen kuin edellisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä liikenteen, energian ja televiestintäinfrastruktuurin tarpeiden mukaisesti;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja jäsenvaltioille.

 

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(2)

EUVL L 163, 24.6.2017, s. 1.

(3)

EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 18. syyskuuta 2018Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö