Menettely : 2018/2718(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0246/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0246/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 31/05/2018 - 7.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0237

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 267kWORD 50k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0242/2018
28.5.2018
PE621.630v01-00
 
B8-0246/2018

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen (2018/2718(RSP))


Pavel Telička, Gesine Meissner, Izaskun Bilbao Barandica ALDE-ryhmän puolesta
Ismail Ertug, Inés Ayala Sender S&D-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen (2018/2718(RSP))  
B8‑0246/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) ja 20. kesäkuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2017/1123(2), jolla sitä muutettiin,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen,

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa(3),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2017 annetun komission pohdinta-asiakirjan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta (COM(2017)0358),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevasta pohdinta-asiakirjasta(4),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604) ja siihen liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0299),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen muuttamisesta (COM(2016)0606),

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen ratifioinnin parlamentissa 4. lokakuuta 2016 ja neuvostossa 5. lokakuuta 2016,

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksesta(5),

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2016 annetun alueiden komitean lausunnon monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksesta(6),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Verkkojen Eurooppa -välineen väliarvioinnista (COM(2018)0066),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja kunnostaminen on unionissa vielä varsin hajanaista ja että sitä koskeviin valmiuksiin ja rahoitukseen liittyy merkittäviä haasteita, mutta katsoo, että se on kuitenkin välttämätöntä, jotta varmistetaan sekä kestävä kasvu, työllisyys ja kilpailukyky että sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus unionissa;

B.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on yhteinen, keskitetysti hallinnoitu rahoitusohjelma, jonka tarkoituksena on edistää suorituskykyisen, kestävän ja yhteenliitetyn Euroopan laajuisen verkon (TEN) kehittämistä liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) varhainen valmistuminen parantaa merkittävästi unionin mahdollisuuksia saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset päästövähennystavoitteensa ja edistää Euroopan talouden irtautumista hiilestä; ottaa huomioon, että runkoverkon on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä ja kattavan verkon vuoteen 2050 mennessä;

D.  ottaa huomioon, että joka kymmenes eurooppalainen työskentelee liikennealalla, ja toteaa, että investoiminen liikenneinfrastruktuuriin tuo mukanaan uusia työpaikkoja, sillä arvioiden mukaan jokaista TEN-T-runkoverkkoon investoitua miljardia euroa kohden syntyy 20 000 uutta työpaikkaa;

E.  ottaa huomioon, että Verkkojen Eurooppa -välineessä keskitytään helpottamaan rajatylittäviä yhteyksiä, luomaan multimodaalisia ja kaupunkisolmukohtia, puuttumaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja poistamaan pullonkauloja; toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen avulla on turvattu sellaisten hankkeiden toteutuminen, joita ei muuten olisi toteutettu, ja luotu siten valtioiden välisen yhteistyön ja koordinoinnin helpottamiseen liittyvää selvää EU-tason lisäarvoa;

F.  ottaa huomioon, että liikenneala on saanut suurimman osuuden Verkkojen Eurooppa ‑välineen kauden 2014–2020 määrärahoista; ottaa huomioon, että liikennealalle kohdennettu osuus jakautui kaikille jäsenvaltioille tarkoitettuihin yleisiin määrärahoihin ja koheesiojäsenvaltioille tarkoitettuihin koheesiomäärärahoihin, jotka siirrettiin suoraan koheesiorahastosta;

G.  ottaa huomioon, että Verkkojen Eurooppa -väline on yksi menestyneimmistä EU-ohjelmista, sillä ehdotuspyyntöihin osallistuneita on ollut paljon enemmän kuin voidaan rahoittaa; toteaa, että vuoden 2017 loppuun mennessä Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiosta oli jo osoitettu 21,3 miljardin euron arvosta avustuksia TEN-T-hankkeille ja saatu aikaan yhteensä 41,6 miljardin euron investoinnit; ottaa huomioon, että vuonna 2018 on tarkoitus allekirjoittaa lisää avustussopimuksia, jotka liittyvät rahoituksen yhdistämistä koskevaan ehdotuspyyntöön, jossa Verkkojen Eurooppa -välineen avustuksia yhdistetään yksityiseen, muun muassa Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) saatavilla olevaan rahoitukseen; toteaa, että kyseistä ehdotuspyyntöä varten osoitettiin alun perin yhden miljardin euron määrärahat mutta marraskuussa 2017 niitä lisättiin 350 miljoonalla eurolla innovointia ja uusia teknologioita koskevan painopisteen tukemiseksi vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti;

H.  ottaa huomioon, että ”käytä tai menetä” -periaatteen käyttöönotto on tukenut merkittävästi Verkkojen Eurooppa -välineen menestystä; toteaa kuitenkin, että toteuttamatta jääneille hankkeille myönnettyjen määrärahojen takaisinperintää olisi vauhditettava;

I.  ottaa huomioon, että Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteena on vauhdittaa investoimista liikenneinfrastruktuuriin ja innovointiin ja hankkia rahoitusta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta sekä parantaa samalla oikeusvarmuutta ja noudattaa teknologianeutraaliuden periaatetta;

J.  ottaa huomioon, että komission odotetaan julkistavan kesäkuussa 2018 unionin strategisia investointeja koskevat lainsäädäntöehdotuksensa, Verkkojen Eurooppa ‑välineen ajan tasalle saattaminen mukaan luettuna;

1.  korostaa, että liikenneinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit ovat sijoitus pitkän aikavälin kasvuun, yhteenkuuluvuuteen, kilpailukykyyn ja työllisyyteen; korostaa siksi Verkkojen Eurooppa -välineen strategista merkitystä asioissa, jotka liittyvät sisämarkkinoiden yhdentymiseen, älykkääseen liikkumiseen ja unionin mahdollisuuksiin luoda kansalaisille käytännön lisäarvoa tämän ohjelman avulla;

2.  korostaa, että kaudella 2014–2020 Verkkojen Eurooppa -väline on onnistunut luomaan korkeaa Euroopan tason lisäarvoa tukemalla yhteyksien kehittämishankkeita, joilla on rajatylittävä, yhteentoimivuutta edistävä ja multimodaalinen ulottuvuus, ja hankkeita, joilla parannetaan yhteyksiä kaikissa liikennemuodoissa, mukaan lukien meriliikenne, ja että siinä on asetettu etusijalle hankkeet, joilla rakennetaan puuttuvia yhteyksiä, ja poistettu pullonkauloja pyrkien luomaan kaikkien saavutettavissa oleva yhtenäinen unionin liikennealue ja innovatiivinen liikennesektori;

3.  toteaa, että unionin TEN-T-verkkoon tekemistä investoinneista voidaan saada täysi hyöty ja niihin liittyviä mahdollisuuksia voidaan käyttää täysimääräisesti vasta sitten, kun runkoverkko ja kattavat verkot on saatu valmiiksi; pitää tärkeänä, että ylläpidetään painetta niiden saattamiseksi valmiiksi viimeistään vuonna 2030 ja 2050 ja että koko prosessissa noudatetaan 2000-luvun vaatimuksia;

4.  kehottaa komissiota varmistamaan, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen piiriin kuuluvassa Verkkojen Eurooppa -ohjelmassa jatketaan nykyisen ohjelman viitoittamalla tiellä entistäkin kunnianhimoisemmin toimintapoliittisin tavoittein ja rahoitusvaroin; korostaa, että on vauhditettava investointeja digitaalisiin, innovatiivisiin ja kestäviin liikennehankkeisiin, jotta päästään etenemään kohti ympäristöystävällisempää, aidosti yhdennettyä, modernia, kaikkien ulottuvilla olevaa, turvallisempaa ja tehokasta liikennejärjestelmää;

5.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen käytöllä oli ratkaiseva merkitys useimpien hankkeiden käynnistämisessä; korostaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on osoittautunut merkittäväksi keinoksi houkutella julkisia ja yksityisiä investointeja; katsoo kuitenkin, että tarvitaan vielä lisätoimia sen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi;

6.  katsoo, että komission olisi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana vahvistettava edelleen Verkkojen Eurooppa -välineen ja muiden ohjelmien, kuten Horisontti Eurooppa ja InvestEU-rahasto, täydentävyyttä ja varmistettava se, jotta voidaan ylläpitää ja edistää ohjelman selkeitä tavoitteita, välttää päällekkäisyyksiä ja optimoida talousarviovarat, ja että sen olisi tarkasteltava tätä varten perinpohjaisesti uudelleen kautta 2014–2020 sekä Verkkojen Eurooppa -välineen ja muiden rahoitusohjelmien ja -välineiden, kuten Horisontti 2020, ERI-rahastot ja ESIR, monitahoisesta keskinäisestä suhteesta aiheutuvia vaikutuksia ja erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineen ja ESIRin välillä havaittua substituutiovaikutusta;

7.  korostaa, että minkäänlaisia tulevan Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen leikkauksia muiden ohjelmien hyväksi, kuten tapahtui kaudella 2014–2020 ESIR-rahaston ja Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman hyväksi, ei voitaisi pitää hyväksyttävinä; kehottaa komissiota säilyttämään Verkkojen Eurooppa -välineen rahoituskapasiteetin eheyden;

8.  panee merkille, että nykyisen Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä käynnistetyn rahoituksen yhdistämistä koskevan ehdotuspyynnön ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia; kehottaa siksi painokkaasti komissiota käynnistämään samanlaisia ehdotuspyyntöjä tulevaisuudessa sekä käyttämään edelleen vahvempaa Verkkojen Eurooppa -välinettä, jossa tukea annetaan avustusten muodossa ja niihin yhdistetään unionin rahoitusvälineitä ja muita rahoitusvälineitä; kehottaa komissiota myös etsimään tapoja kannustaa entistä tehokkaammin yksityisiä investointikumppaneita osallistumaan ja kehottaa jäsenvaltioita poistamaan lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä tällaisen prosessin tieltä;

9.  kehottaa komissiota edistämään edelleen asianomaisten kolmen alan välistä hanketason synergiaa, joka on tällä hetkellä vähäistä sen vuoksi, että hankkeiden ja kustannusten tukikelpoisuutta koskeva talousarviokehys on niin jäykkä;

10.  toteaa, että innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirastolla (INEA) on ollut ratkaiseva asema Verkkojen Eurooppa -välineen menestyksessä, sillä se on suoran hallinnoinnin puitteissa varmistanut, että kaikilla kolmella alalla on yhteiset menettelyt, että varat jaetaan ripeästi, että talousarvion toteutus on erittäin moitteetonta ja että rahoituskapasiteetti optimoidaan ja käyttämättömät varat suunnataan uudelleen uusien toimien rahoittamiseen;

11.  tukee ”käytä tai menetä” -periaatteen soveltamista Verkkojen Eurooppa -välineen suorassa hallinnoinnissa; vaatii samalla säilyttämään mahdollisuuden kierrättää sitoumuksia tapauksissa, joissa hankkeista ei suoriuduta suunnitellulla tavalla, jotta parannetaan Verkkojen Eurooppa -välineen tehokkuutta;

12.  myöntää, että hankkeen esittäminen on monimutkaista, etenkin kun on kyse suurista liikenneinfrastruktuureista, ja että esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -välineeseen kuuluvan ohjelman tukitoimen välityksellä erityisesti koheesiojäsenvaltioille tarjottavalla teknisellä avulla on suuri merkitys, jotta voidaan edistää toteutusvalmiiden ja korkealuokkaisten hankkeiden tukikelpoisuutta; kehottaa komissiota tarjoamaan edelleen tämän tyyppistä apua ja miettimään uudelleen arviointikriteerejä, joiden avulla olisi mahdollista havaita selvemmin hankkeisiin sisältyvä lisäarvo; pyytää komissiota lisäksi toteuttamaan lisätoimia, joilla yksinkertaistetaan merkittävästi hallinnollisia vaatimuksia myös muiden kuin pienten avustusten osalta, sekä mukauttamaan pienempiä hankkeita edustaville hakijoille tarjottavaa teknistä apua;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että kauden 2014–2020 ohjelmassa siirrettiin 11,3 miljardia euroa koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion koheesiomäärärahoihin, ja korostaa, että koheesiomäärärahoja koskevat ehdotuspyynnöt onnistuivat erinomaisesti;

14.  panee merkille komissio ehdotuksen osoittaa 42 265 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineelle kaudelle 2021–2027; pitää kuitenkin valitettavana, että Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiolle osoitetut määrärahat ovat kiinteinä hintoina 11 384 miljoonaa euroa ja että koheesiorahastosta saatava rahoitusosuus on 10 000 miljoonaa euroa, mikä merkitsee, että ensin mainittuja on leikattu 12 prosenttia ja viimeksi mainittua 13 prosenttia; panee merkille, että liikenneosiolle osoitetut varat ovat ainoita, joita on vähennetty, eikä voi hyväksyä sitä; korostaa, että liikennealaan sisämarkkinoilla kohdistuvien haasteiden ja Verkkojen Eurooppa -välineen menestyksen vuoksi on ristiriitaista, että liikennealan kokonaismäärärahojen määrää leikataan, ja pyytää komissiota miettimään uudelleen ehdotettua määrää;

15.  katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen rahoituskapasiteettia olisi lisättävä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolokaudella, jotta se säilyy edelleen sijoittajien kannalta erittäin uskottavana ja houkuttelevana; korostaa, että jos liikennealalle osoitetaan liian vähän määrärahoja, TEN-T-verkon valmistuminen vaarantuu ja että tämä itse asiassa heikentäisi julkisista varoista jo tehtyjen investointien arvoa; korostaa lisäksi, että koheesiomäärärahat ovat avainasemassa koheesiojäsenvaltioissa olevien runkoverkkojen osien valmistumisen kannalta ja siten myös unionin alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään Verkkojen Eurooppa -välineen suorassa hallinnoinnissa olevan koheesiorahaston osuuden seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

16.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan edelleen Verkkojen Eurooppa -välineen pääasiallisiin liikennealan tavoitteisiin, jotka ovat seuraavat: TEN-T-runkoverkon saattaminen valmiiksi, mukaan lukien SESARin, merten moottoriteiden ja ERMTS-järjestelmän käyttöönotto, ja siirtyminen puhtaaseen, kilpailukykyiseen, innovatiiviseen ja verkotettuun liikkuvuuteen vuoteen 2030 mennessä, mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden latausinfrastruktuuria koskevan unionin perusrakenteen kehittäminen vuoteen 2025 mennessä, sekä edistyminen siinä, että Euroopan laajuisen liikenneverkon kattava verkko valmistuu vuoteen 2050 mennessä; muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että on tärkeää keskittyä multimodaalisiin ja rajatylittäviin yhteyksiin;

17.  pyytää komissiota harkitsemaan asiaa koskevien erityisten ylikansallisten välineiden perustamista vauhdittamaan ja varmistamaan horisontaalisten prioriteettien, kuten ERTMS:n, asianmukainen täytäntöönpano;

18.  kehottaa eurooppalaisia koordinaattoreita tekemään kauden 2014–2020 lopussa perinpohjaisen arvioinnin loppuun saatetuista tai jo pitkällä olevista hankkeista, niiden käytännön saavutuksista ja niitä koskevissa liikennekäytävissä edelleen olevista pullonkauloista ja pyytää komissiota varmistamaan, että ehdotuspyyntöihin sisällytettävät prioriteetit ilmentävät tätä arviointia, mikä on toteutettavissa, vaikka tällaiset hankkeet ovat luonteeltaan pitkäaikaisia;

19.  pitää valitettavana eikä voi hyväksyä, että kaudella 2014–2020 Verkkojen Eurooppa ‑välineen väliarvioinnissa keskityttiin lähinnä käytettyyn määrään ja tuettujen hankkeiden lukumäärään siitä huolimatta, että useimmat Verkkojen Eurooppa ‑välineestä rahoitetut hankkeet ovat hyvin konkreettisia; korostaa, että ohjelman menestystä ei taata vain sille osoitettavan rahamäärän avulla ja että olisi annettava enemmän painoarvoa hankkeiden käytännön tuloksille, ja kehottaa komissiota mukauttamaan arviointimenetelmiään; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen on mahdollista nousta yhdeksi erittäin menestyneistä unionin ohjelmista, jos siitä kerrotaan ja sitä mainostetaan paremmin, ja kehottaa komissiota miettimään uudelleen ohjelmaa koskevia viestintämenetelmiään;

20.  toteaa, että liikennealan olisi käytettävä kaikilta osin hyväkseen digitaalisten ja innovatiivisten tekniikoiden tarjoamat mahdollisuudet ja että uusi innovatiivinen liikenneinfrastruktuuri on aina houkuttelevampi erityisesti yksityisen sektorin investointikohteena; huomauttaa kuitenkin, että nykyinen infrastruktuuri säilyy unionin verkon perusrakenteena; pyytää komissiota siksi varmistamaan nykyistä infrastruktuuria koskevien jälkiasennusten ja parannusten houkuttelevuuden korkeilla innovointitavoitteilla;

21.  panee tyytyväisenä merkille asiakirjassa ”Sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma: EU etenee kohti puolustusunionia” asetetut tavoitteet, jotka koskevat infrastruktuurin parantamista ja synergian mahdollistamista; pyytää komissiota käyttämään Verkkojen Eurooppa -välinettä kaksikäyttötarkoituksiin sopivan siviilipuolustusinfrastruktuurin kehittämisen tukemiseen TEN-T-verkon alueella;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja jäsenvaltioille.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(2)

EUVL L 163, 24.6.2017, s. 1.

(3)

EUVL C 101, 16.3.2018, s. 64.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0401.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0412.

(6)

EUVL C 17, 18.1.2017, s. 20.

Päivitetty viimeksi: 18. syyskuuta 2018Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö