PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen
28.5.2018 - (2018/2718(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Merja Kyllönen GUE/NGL-ryhmän puolesta
B8‑0247/2018
Euroopan parlamentin päätöslauselma Verkkojen Eurooppa -välineestä vuoden 2020 jälkeen
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,
– ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta 20. kesäkuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2017/1123[1],
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[2],
– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa[3],
– ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604) ja siihen liitetyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0299),
– ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen muuttamisesta (COM(2016)0606),
– ottaa huomioon Pariisin sopimuksen ratifioinnin Euroopan parlamentissa 4. lokakuuta 2016 ja neuvostossa 5. lokakuuta 2016,
– ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksesta[4],
– ottaa huomioon alueiden komitean 15. kesäkuuta 2016 antaman lausunnon monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksesta[5],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että liikenneala ja sen infrastruktuuri ovat keskeisiä kaikkien maiden kehityksen ja jäsenvaltioiden väestön hyvinvoinnin kannalta ja että ne edistävät kasvua, sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta ja kehitystä vauhdittamalla EU:n kaikkien alueiden taloudellista potentiaalia;
B. toteaa, että Verkkojen Eurooppa -väline suunniteltiin toimimaan liikenteen sekä energia- ja televiestintäalan infrastruktuurin yhteisenä ja keskitetysti hallinnoituna rahoitusohjelmana osana älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alan 20-20-20-tavoitteita;
C. ottaa huomioon, että Verkkojen Eurooppa -välineen kautta myönnetään merkittävä osa EU:n rahoituksesta liikenne- ja energiahankkeille ja sillä tuetaan voimakkaasti unionin talouden hiilestä irtautumista ja edistetään siten EU:n Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten päästövähennystavoitteiden saavuttamista;
D. toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineestä yhteisrahoitettujen hankkeiden olisi vastattava EU:n tavoitteita lisätä unionin tason yhteyksiä ja keskittää tuki Euroopan laajuisiin julkishyödykkeisiin; ottaa huomioon, että Verkkojen Eurooppa -välineestä on apua pyrittäessä hiilestä irtautumista koskeviin, kaikkien jäsenvaltioiden ratifioiman Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiin komission ensisijaisiin tavoitteisiin;
E. ottaa huomioon, että eurooppalaisten strategisten investointien osalta komissio on jo julkistanut ehdotuksensa asetukseksi toimenpiteiden yksinkertaistamisesta Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) toteuttamisen nopeuttamiseksi ja että sen odotetaan antavan vuoden 2020 jälkeistä Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan lainsäädäntöehdotuksensa 6. kesäkuuta 2018 mennessä;
1. katsoo, että liikennealalla etusijalle olisi asetettava hankkeet, joilla edistetään ympäristöystävällisten liikennemuotojen kehittämistä, parannetaan rajatylittäviä yhteyksiä, saatetaan puuttuvia yhteyksiä valmiiksi ja poistetaan tarvittaessa pullonkauloja; toteaa siksi, että tässä skenaariossa Verkkojen Eurooppa -välineestä voidaan saada konkreettista apua pyrittäessä saamaan aikaan yhdenmukainen ja kestävä eurooppalainen liikennealue; korostaa, että EU:n rahoituksen myöntämisperusteisiin on sisällyttävä velvoite osoittaa, kuinka hanke edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista;
2. vaatii lisäksi, että Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi keskityttävä EU:n lisäarvon tuottamiseen liikenneyhteyksien kehittämisessä keskittymällä pääasiassa sellaisiin kansallisen, alueellisen tai paikallistason hankkeisiin, joita ei voitaisi toteuttaa ilman EU:n tukea; katsoo sen vuoksi, että jos kansallinen rahoitus on riittämätöntä, komission olisi edelleen myönnettävä Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta avustuksina hankkeille, jotka tuottavat laajoja alueellisia ja EU:n tason hyötyjä;
3. korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen, Horisontti 2020 -ohjelman ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) täydentävyyden hyötyjä; huomauttaa, että Euroopan aluekehitysrahastolla (EAKR) ja koheesiorahastolla on vahva alueellinen ulottuvuus, jonka avulla voidaan vastata paikallisiin tarpeisiin ja keskitetään rahoitustuki vähemmän kehittyneille alueille sekä koheesiorahaston tukea saaviin 15 jäsenvaltioon; toteaa myös, että Verkkojen Eurooppa -välineen avulla pyritään käsittelemään pääasiassa Euroopan laajuisen liikenneverkon runkoverkkoa, joka on EU:n laajuinen painopiste, ja siksi siinä keskitytään EU:n yhdentymiseen rajatylittävien yhteyksien ja yhteenliitäntöjen, pullonkaulojen poistamisen ja yhteentoimivuutta koskevien hankkeiden avulla;
4. korostaa, että kun EU:n liikenneinfrastruktuuriin tehtäviä investointeja tehdään liikenteeseen kohdennetusta koheesiorahaston 11,3 miljardin euron rahoitusosuudesta, niiden olisi yhä muodostettava tasapainoinen järjestelmä, jossa keskitetty hallinnointi ja yhteinen hallinnointi ovat tasapainossa;
5. pitää tarpeellisena päivittää Verkkojen Eurooppa -välinettä siten, että keskitytään yhteenliitäntöihin ja syrjäisten alueiden verkostojen loppuun saattamiseen ja otetaan huomioon kaikki liikennetarpeet, myös digitaaliset ratkaisut, liikennemuotosiirtymä ja kestävämpi liikenne; katsoo, että päivitetyssä Verkkojen Eurooppa -välineessä olisi myös painotettava enemmän runkoverkon ja kattavan verkon välisiä suoria yhteyksiä, mukaan lukien esimerkiksi horisontaaliset prioriteetit kuten merten moottoritie ja sisävesiväylät; katsoo, että tämä olisi otettava huomioon Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevaan asetukseen sisällytettävissä ennalta määritettyjen hankkeiden luetteloissa;
6. palauttaa mieliin, että päivitetty Verkkojen Eurooppa -väline edellyttää kansalaisten runsaampaa osallistumista päätöksentekoon, avoimuutta arvioitaessa ja seurattaessa varojen käyttöä ympäristön ja rahoituksen toteutuksen kannalta, liikennemuotojen parempaa integrointia ja eri liikennemuotoja yhdistävien toimien edistämistä, jotta runkoverkko saadaan valmiiksi vuoteen 2030 mennessä;
7. panee tyytyväisenä merkille monialaiset yhteisvaikutukset Verkkojen Eurooppa ‑välineessä; edellyttää, että tulevat alakohtaiset politiikan suuntaviivat ja Verkkojen Eurooppa -väline tehdään joustavammiksi, jotta helpotetaan yhteisvaikutuksia ja jotta voidaan vastata paremmin uuden teknologian kehittymiseen ja uusiin painopisteisiin, kuten digitalisaatioon, ja jotta samalla voidaan nopeuttaa hiilestä irtautumista ja puuttua yhteisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin;
8. painottaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen on säilyttävä vaikuttavana ja kohdennettuna välineenä, josta tehdään investointeja Euroopan laajuiseen infrastruktuuriin liikenteen ja energian alalla ja digitaalialalla, jotta voidaan auttaa saavuttamaan EU:n ensisijaiset tavoitteet, jotka liittyvät kestäviin työpaikkoihin, kasvuun ja investointeihin, ja samalla torjua ilmastonmuutosta kaikkien asiaan liittyvien EU:n politiikkojen mukaisesti ja siten saavuttaa EU:n hiilestä irtautuminen vuoteen 2050 mennessä;
9. ei hyväksy Verkkojen Eurooppa -välineen käyttöä tai siitä tehtäviä sitoumuksia, joilla pyritään EU:n sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman mukaisiin tarkoituksiin, ja katsoo näiden olevan sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (TEN-T) että asetuksen EU N:o 1316/2013 (Verkkojen Eurooppa -väline) soveltamisalan ulkopuolella;
10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja jäsenvaltioille.
- [1] EUVL L 163, 24.6.2017, s. 1.
- [2] EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0412.
- [5] EUVL C 17, 18.1.2017, s. 20.