Menettely : 2018/2770(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0321/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0321/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 05/07/2018 - 6.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 255kWORD 57k
2.7.2018
PE621.749v01-00
 
B8-0321/2018

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


muuttoliikekriisistä ja humanitaarisesta tilanteesta Venezuelassa ja sen rajoilla (2018/2770(RSP))


Javier Couso Permuy, Paloma López Bermejo, Ángela Vallina, Nikolaos Chountis, Maria Lidia Senra Rodríguez, Eleonora Forenza, João Ferreira, João Pimenta Lopes, Miguel Viegas GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma muuttoliikekriisistä ja humanitaarisesta tilanteesta Venezuelassa ja sen rajoilla (2018/2770(RSP))  
B8‑0321/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon vuonna 1945 hyväksytyn Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan I luvun 1 artiklan 2 kohdan, jonka mukaan YK: n tavoitteena on ”kehittää kansakuntien välillä ystävällisiä suhteita, jotka perustuvat kansojen yhtäläisten oikeuksien ja niiden itsemääräämisoikeuden periaatteen kunnioittamiseen, sekä ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin maailmanrauhan lujittamiseksi”,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 1 artiklan sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 1 artiklan, joissa molemmissa todetaan, että kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus ja että tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja pyrkivät vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämiseen,

–  ottaa huomioon 27. tammikuuta 2013 pidetyssä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) ja EU:n valtion ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa annetun julkilausuman, jossa allekirjoittajavaltiot vahvistavat sitoutumisensa kaikkiin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan kirjattuihin päämääriin ja periaatteisiin ja antavat tukensa kaikille toimille, joilla pyritään säilyttämään kaikkien valtioiden suvereeni tasa-arvo ja kunnioittamaan niiden alueellista koskemattomuutta ja poliittista riippumattomuutta,

–  ottaa huomioon Latinalaista Amerikkaa ja Karibian aluetta rauhan alueena koskevan julistuksen, joka hyväksyttiin aiemmissa CELACin huippukokouksissa,

–  ottaa huomioon YK: n peruskirjassa vahvistetun puuttumattomuusperiaatteen,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen vuodelta 1961,

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2018 annetun G7-ryhmän valtionpäämiesten lausunnon Venezuelasta,

–  ottaa huomioon ulkoasioiden neuvoston aiemmat päätelmät Venezuelasta,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan aikaisemmat julkilausumat Venezuelasta,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venezuelasta,

–  ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 7. kesäkuuta 2018 tekemän päätöksen tilapäisen valtuuskunnan lähettämisestä Cúcutan (Kolumbia) ja Boa Vistan kaupunkiin (Brasilia),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Venezuelan bolivariaanisen tasavallan hallitus on useaan otteeseen tuominnut ulkoisen puuttumisen maan asioihin, vakauden horjuttamisen, disinformaatiokampanjat, yleisen mielipiteen manipuloinnin ja väkivallan kannattamisen, joiden avulla jotkin oppositioryhmät vastustavat maan itsemääräämisoikeutta, riippumattomuutta, rauhaa ja demokraattista vakautta ja toimivat näinVenezuelan kansan vastaisesti;

B.  ottaa huomioon, että Venezuelan bolivariaanisen tasavallan itsemääräämisoikeutta ja rauhaa uhataan ulkoisesti ja sisäisesti ja että maassa käydään myös poikkeuksellista taloudellista sotaa, joka on viime aikoina kiihtynyt hintojen nousun, salakuljetuksen ja hamstrauksen myötä; toteaa, että tämä poikkeuksellinen tilanne on aiheuttanut sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia sekä luontoon ja ympäristöön liittyviä ongelmia;

C.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen edellinen presidentti Barack Obama ilmoitti joulukuussa 2014 laista, jonka Yhdysvaltojen senaatti hyväksyi ja jolla Venezuelan kansaan ja bolivariaaniseen hallitukseen kohdistetaan yksipuolisia ja ekstraterritoriaalisia pakotteita, joita sovelletaan vuoteen 2019 asti; ottaa huomioon, että kaikki 33 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtiota ovat tuominneet ja torjuneet nämä Yhdysvaltojen Venezuelalle määräämät yksipuoliset pakotteet ja että 10. ja 11. kesäkuuta 2015 pidetyn EU:n ja CELACin toisen huippukokouksen antamassa Brysselin julkilausumassa EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet panivat merkille, että CELAC on torjunut Yhdysvaltojen pakotteet Venezuelan bolivariaanista tasavaltaa vastaan; ottaa huomioon, että Venezuelan hallitus on reagoinut ilmoittamalla toimenpiteistä, joilla sovelletaan diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen artikloja;

D.  ottaa huomioon, että 8. maaliskuuta 2015 Yhdysvaltojen edellinen presidentti Barack Obama antoi presidentin asetuksen 13692, jossa Venezuelan bolivariaaninen tasavalta julistettiin ”epätavalliseksi ja poikkeukselliseksi uhkaksi Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle ja ulkopolitiikalle”; toteaa, että presidentin asetus antaa Yhdysvalloille mahdollisuuden käyttää kansallisia hätävoimavaroja uhkan torjumiseen esimerkiksi kohdistamalla maahan pakotteita;

E.  toteaa, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on jatkanut edeltäjänsä strategiaa, joka ilmenee selvästi useissa hänen antamissaan presidentin asetuksissa ja etenkin 24. elokuuta 2017, 19. maaliskuuta 2018 ja 21. toukokuuta 2018 annetuissa asetuksissa;

F.  toteaa, että näillä presidentin pakotteilla Venezuelaan kohdistettiin lisäpakotteita ja kiellettiin tietyt Venezuelaan liittyvät muut toimet, ja näin vastattiin 8. maaliskuuta 2015 annetussa presidentin asetuksessa 13692 julistettuun nk. ”kansalliseen hätätilaan”;

G.   ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen eteläisen puolustusalueen komentajan amiraali Kurt Tiddin 6. huhtikuuta 2017 ja 15. helmikuuta 2018 antamat julkilausumat ennakoivat Venezuelaan kohdistuvaa aggressiota alueellista kollektiivista turvallisuutta koskevan doktriinin nojalla; toteaa, että tällaisten julkilausumien tarkoituksena on luoda maahan epävarmuutta ja epävakautta ja että ne ovat osa interventionistista strategiaa alueen progressiivisia hallituksia vastaan;

H.  ottaa huomioon, että yksi meneillään olevan Venezuelan vakauden horjuttamisen osatekijöistä on ollut ja on myös jatkossa hallituksen vastaisten järjestöjen ja poliittisten puolueiden rahoittaminen miljoonilla dollareilla, joka on jatkunut yli 12 vuoden ajan ja jota harjoittavat yhdysvaltalaiset virastot kuten USAID ja National Endowment for Democracy; ottaa huomioon, että edellinen presidentti Obama on hyväksynyt erityisrahaston, josta voidaan rahoittaa hallituksen vastaisia ryhmiä Venezuelassa 5,5 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla Yhdysvaltojen ulkoministeriön kautta;

J.  ottaa huomioon, että Amerikan valtioiden järjestö (OAS) ja erityisesti sen pääsihteeri keskittävät poliittiset toimensa edelleen Venezuelan sisäiseen tilanteeseen puuttumiseen pyrkien kaikin tavoin oikeuttamaan Amerikan maiden demokratian peruskirjan aktivoimisen, joka mahdollistaisi ulkoisen väliintulon maassa;

K.  toteaa, että OAS:n 48. yleiskokousta sävytti uhka Venezuelan erottamisesta OAS:stä, jota Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence oli vaatinut ennen kokousta; toteaa, että Yhdysvallat sai lopulta aikaan vain päätöslauselman, jota tuki 19 maata, kun Venezuelan erottamiseen olisi tarvittu 24 maata, ja 11 maata äänesti tyhjää ja 4 vastaan, kun päätöslauselmasta äänestettiin;

L.  toteaa, että Venezuela on päättänyt erota OAS:stä; toteaa, että Venezuelan viralliseen eroon OAS:stä on aikaa 11 kuukautta; toteaa, että Yhdysvaltain tavoitteena on Venezuelan erottaminen niin, että Yhdysvallat voi lisätä Venezuelaan kohdistamiaan yksipuolisia toimia kansainvälisen lain ulkopuolella samalla, kun sen liittolaiset tiukentavat maan saartoa;

M.  ottaa huomioon, että Venezuelaa on laittomasti estetty ottamasta vastaan Mercosurin väliaikaista puheenjohtajuutta, ja katsoo, että tarkoituksena on eristää Venezuela ja erottaa se tästä järjestöstä; toteaa, että EU ja Mercosur käyvät parhaillaan neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta;

N.  toteaa, että tällaista Venezuelan vakauden horjuttamisen, eristämisen ja painostamisen politiikkaa harjoittavat jotkin alueen hallitukset, niin kutsuttu ”Liman ryhmä”, tavalla, joka loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta;

O.  ottaa huomioon, että EU on antanut useita julkilausumia ja esittänyt useita Venezuelan opposition vähemmistöryhmien kantoja vastaavia näkemyksiä tarkoituksena selvästi puuttua ja vaikuttaa Venezuelan sisäiseen tilanteeseen;

P.  totea, että ulkoasioiden neuvosto hyväksyi 13. marraskuuta 2017 Venezuelaa koskevia päätelmiä ja sopi kohdennetuista pakotteista; toteaa, että ulkoasioiden neuvosto päätti 22. tammikuuta 2018 kohdistaa rajoittavia toimia 7:ään julkisessa virassa toimivaan henkilöön; toteaa, että ulkoasioiden neuvosto sopi 28. toukokuuta 2018 päätelmissään toimivansa nopeasti tarkoituksena kohdistaa Venezuelaan lisää kohdennettuja ja peruutettavissa olevia rajoittavia toimia; toteaa, että ulkoasioiden neuvosto sopi 25. kesäkuuta 2018 päätelmissään kohdistavansa Venezuelaan uusia pakotteita kohdistamalla rajoittavia toimia vielä 11:een julkisessa virassa toimivaan henkilöön;

Q.  ottaa huomioon, että suuret kansainväliset mediayritykset esittävät Venezuelan tilanteen yksipuolisesti; toteaa, että tietoja manipuloidaan ja Venezuelasta levitetään huhuja ja valeuutisia vain, jotta voitaisiin oikeuttaa maan tilanteeseen puuttuminen;

R.  toteaa, että Venezuelassa on 20 vuoden aikana järjestetty 24:t vaalit;

S.  toteaa, että kansalliskokouksen edellisten vaalien jälkeen jotkin oppositioryhmät ovat pyrkineet horjuttamaan maan tasapainoa käyttämällä siihen lainsäädäntövaltaa;

T.  toteaa, että jotkin oppositioryhmät päättivät olla osallistumatta Venezuelan perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaaleihin ja presidentinvaaleihin;

U.  toteaa, että Venezuelan presidentinvaalit järjestettiin 20. toukokuuta 2018 ja niissä äänesti yli 8 miljoonaa Venezuelan kansalaista; toteaa, että vaaleissa oli yli 200 kansainvälistä tarkkailijaa; panee merkille, että vaaleihin osallistui useita opposition ehdokkaita; toteaa, että Nicolás Maduro valittiin uudelleen presidentiksi;

V.  toteaa, että Yhdysvallat, EU ja jotkin alueen hallitukset asettivat vaalimenettelyn kyseenalaiseksi jo ennen presidentinvaaleja eivätkä edelleenkään tunnusta tulosta;

W.  toteaa, että Venezuelan hallitus ja presidentti ovat toistuvasti kutsuneet koko opposition kaikkia osia vuoropuheluun, ja ne ovat jatkaneet kehotusta rauhan rakentamiseksi maassa;

X.  toteaa, että jotkin oppositioryhmät, joita tukevat ulkovallat, kuten Yhdysvallat, EU, OAS, G7 ja ”Liman ryhmä”, jatkavat edelleen maan vakauden horjuttamista;

Z.  toteaa, että Yhdysvallat, EU, OAS and ja ”Liman ryhmä” ovat vastuussa Venezuelan taloussaarrosta, joka vaikuttaa dramaattisesti Venezuelan kansaan;

AA.  toteaa, että niin kutsuttu ”humanitaarinen apu”, jota puolustavat Yhdysvallat, EU, OAS ja ”Liman ryhmä”, on vain tekosyy ja veruke, jolla oikeutetaan ulkopuolinen puuttuminen maan asioihin;

1.  tuomitsee jyrkästi Venezuelan bolivariaanista tasavaltaa vastaan kohdistetun jatkuvan ulkoisen häirinnän sekä maan poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden horjuttamisen;

2.  tuomitsee sen, että EU käyttää valheellisesti ihmisoikeuksia poliittisiin tarkoituksiin erityisesti Venezuelan tapauksessa;

3.  korostaa, että Venezuelan bolivariaanisen tasavallan itsemääräämisoikeutta vastaan suunnattu jatkuva interventionistinen strategia on kaukana siitä, että luotaisiin tilaa vuoropuhelulle ja rauhalle;

4.  toistaa, että Venezuelan kansalla on oikeus päättää tulevaisuudestaan itsenäisesti ja rauhanomaisesti ilman ulkoista häirintää tai painostusta;

5.  muistuttaa, että on kunnioitettava täysin toisten valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

6.  tuomitsee väitteet siitä, että Venezuelassa vallitsisi ”humanitaarinen kriisi”; toteaa, että väitteiden avulla pyritään lisäämään ulkopuolista häirintää ja puolustamaan Venezuelan sisäisiin asioihin puuttumista;

7.  pitää erittäin valitettavana puheenjohtajakokouksen 7. kesäkuuta 2018 tekemää päätöstä tilapäisen valtuuskunnan lähettämisestä Cúcutan (Kolumbia) ja Boa Vistan kaupunkiin (Brasilia),

8.  pitää erittäin huolestuttavana OAS:n, EU:n, Yhdysvaltojen ja minkä tahansa muun maan ulkoista puuttumista muiden maiden sisäisiin asioihin; muistuttaa, että kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus, oikeus vapaasti määritellä poliittinen asemansa ja oikeus pyrkiä vapaasti taloudelliseen, sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen, ja kehottaa kunnioittamaan tätä oikeutta;

9.  tuomitsee vakautta horjuttavan kampanjan epädemokraattiset ja kumoukselliset päämäärät; tuo esiin Yhdysvaltojen imperialistisen pyrkimyksen päästä käsiksi Venezuelan öljyvaroihin ja Yhdysvaltojen poliittisen päämäärän heikentää ALBA-maita (Alianza Bolivariana para los Pueblos de Nuestra América);

10.  tuomitsee Yhdysvaltojen ja EU:n päätöksen jatkaa Venezuelaan kohdistettuja pakotteita; vaatii poistamaan nämä pakotteet välittömästi;

11.  tuomitsee jyrkästi kaikki EU:n pyrkimykset määrätä lisäpakotteita Venezuelalle ja sen kansalle;

12.  painottaa, että kolmansien maiden kanssa käytävä vuoropuhelu ei saa missään tapauksessa johtaa kansojen itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen;

13.  arvostelee OAS:n viimeaikaisia toimia, jotka osoittavat tämän organisaation jatkuvan demokratian puutteen ja sen interventionistisen toiminnan, joka on aina vastoin Latinalaisen Amerikan kansojen vapaata tahtoa;

14.  pitää valitettavana roolia, joka kansainvälisen median valtaosalla on huhujen levittämisessä ja väärien tietojen käyttämisessä tarkoituksena heikentää Venezuelan hallituksen legitiimiyttä ja luoda väkivallan ilmapiiri; muistuttaa, että tiedonvapaus on perustava ihmisoikeus, ja kehottaa kansainvälistä mediaa toimimaan vastuullisesti ja käsittelemään tapahtumia tasapuolisesti, tarkasti ja tasapuolisesti, mitä se ei tällä hetkellä tee;

15.  panee merkille Venezuelan tämänhetkisen vakavan talouskriisin; toteaa kuitenkin merkille, että tämä talouskriisi johtuu enimmäkseen ulkoisista häiriöistä, joita aiheuttavat sekä maahan kohdistetut pakotteet että öljyn hinnanlasku, ja orkestroidusta sisäisen talouden vakauden horjuttamisstrategiasta, jota johtavat tietyt oppositioryhmät ja maan tärkeimmät taloudelliset toimijat, jotka valvovat tuotantoa ja tavaroiden jakelua erityisesti elintarvike- ja lääkealalla; toteaa, että tämä sisäinen strategia on johtanut elintarvikepulaan, jota ovat pahentaneet niin sanottujen ”bachaquerojen” ryhmien koordinoidut toimet, joilla pyritään tavaroiden tyhjentämiseen kaupan hyllyiltä heti, kun niitä saadaan, ja siten nostamaan tuotteiden hintoja, minkä jälkeen tavarat myydään pimeillä markkinoilla tai niitä väärennetään; toteaa, että tämä tilanne on osaltaan vaikuttanut maan korkeaan inflaatioon; muistuttaa, että samanaikaisesti näiden strategioiden kanssa markkinoilta on järjestelmällisesti poistettu suurimmat, sadan bolivarin setelit, ja näitä seteleitä on löydetty kirjaimellisesti tonneittain Kolumbian ja Paraguayn kaltaisista maista; muistuttaa, että huolimatta tästä vakavasta talouteen kohdistuneesta iskusta Venezuela on pitänyt yllä ulkoista velkaansa koskevia kansainvälisiä kompromisseja ja jatkanut talousarvionsa huomattavan osan käyttämistä sosiaaliseen kehitykseen osuudella, joka on yli 70 prosenttia sen vuotuisesta talousarviosta;

16.  panee merkille, että Venezuelan instituutiot kunnioittavat maan perustuslakia samalla, kun kansalliskokous ja jotkin oppositioryhmät väheksyvät ja uhmaavat sitä jatkuvasti;

17.  tukee Latinalaista Amerikkaa ja Karibian aluetta rauhan alueena koskevaan julistukseen sisältyviä periaatteita ja kehottaa kansainvälistä yhteisöä kunnioittamaan tätä julistusta täysin suhteissaan CELAC-maihin ja muun muassa sitoutumaan siihen, että ei puututa suoraan eikä epäsuorasti minkään toisen valtion sisäisiin asioihin ja että ne noudatetaan kansojen kansallisen suvereniteetin, yhtäläisten oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden periaatteita;

18.  pitää myönteisenä sitä, että Venezuelassa toteutetaan sosiaalista osallistamista koskevaa politiikkaa, joka perustuu sosiaaliseen vastuuseen ja oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon, solidaarisuuteen ja ihmisoikeuksiin, ja että tämä politiikka on auttanut vähentämään eriarvoisuutta maassa; pitää erityisen myönteisinä sosiaalista kehitystä koskevia toimenpiteitä ja köyhyyden vähentämisen ja koulutuksen alalla saavutettua huomattavaa edistystä, kuten lukutaidottomuuden hävittämistä vuonna 2005 ja korkeakouluopiskelijoiden lukumäärän voimakasta kasvua;

19.  muistuttaa, että Venezuelalla on tärkeä rooli Latinalaisen Amerikan kansoja hyödyttävän yhteistyö- ja integraatioprosessin luomisessa ja vahvistamisessa; korostaa huomattavaa edistymistä alueellisessa yhdentymisessä ja yhteistyössä, joka hyödyttää Latinalaisen Amerikan kansoja; pitää myönteisenä ALBAn merkittäviä saavutuksia terveydenhuollon, koulutuksen, kulttuurin ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen aloilla;

20.  toteaa, että ALBAn jäsenmaat ovat tietoisia siitä, että Venezuelan hallitus tekee lujasti työtä edistääkseen ja suojellakseen ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa, jotta voitaisiin estää kansainväliseen väliintuloon Venezuelassa tähtäävät suunnitelmat, jotka eivät uhkaa pelkästään tämän sisarkansakunnan vaan myös koko alueen vakautta;

21.  pitää myönteisinä Venezuelan äskettäisiä presidentinvaaleja ja kunnioittaa niiden tuloksia;

22.  tuomitsee kaikki toimet, joilla pyritään asettamaan kyseenalaiseksi Venezuelan vaalien kiistämätön legitiimiys, ja kehottaa unionin jäsenvaltioita toimimaan vastuullisesti ja puuttumattomuuden periaatetta noudattaen ja kunnioittamaan Venezuelan bolivariaanisen tasavallan itsenäisyyttä ja suvereniteettia sekä äänestyksissä ilmaistua Venezuelan kansan tahtoa;

23.  tukee presidentti Nicolás Maduron ja hänen hallituksensa edistämiä vuoropuhelualoitteita, joita tukevat erilaiset kansainväliset järjestöt ja toimijat; toteaa, että vuoropuhelussa etusijalla on kaikkien kansalaisten hyvinvointi, institutionaaliset suhteet, rauha, oikeus, totuus, talouden vahvistaminen, oikeusvaltion puolustaminen, demokratia sekä kansallisen suvereniteetin kunnioittaminen;

24.  vahvistaa solidaarisuutensa Venezuelan kansalle ja sen ponnistuksille bolivariaanisen prosessin sekä viime vuosina aikaansaatujen yhteiskunnallisten saavutusten suojelemiseksi;

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Venezuelan bolivariaanisen tasavallan hallitukselle, Mercosurin parlamentille, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle ja Latinalaisen Amerikan alueellisille elimille kuten Unasurille, ALBAlle ja CELACille.

 

Päivitetty viimeksi: 4. heinäkuuta 2018Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö