Päätöslauselmaesitys - B8-0552/2018Päätöslauselmaesitys
B8-0552/2018
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Cum Ex -skandaalista: talousrikollisuus ja nykyisen oikeudellisen kehyksen porsaanreiät

27.11.2018 - (2018/2900(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Pervenche Berès, Peter Simon, Jeppe Kofod S&D-ryhmän puolesta
Miguel Urbán Crespo, Dimitrios Papadimoulis GUE/NGL-ryhmän puolesta
Sven Giegold Verts/ALE-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0551/2018

Menettely : 2018/2900(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-0552/2018
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-0552/2018
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B8-0552/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma Cum Ex -skandaalista: talousrikollisuus ja nykyisen oikeudellisen kehyksen porsaanreiät

(2018/2900(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 4 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 115 ja 116 artiklan,

–  ottaa huomioon pääomamarkkinaunionin, jonka ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluu varmistaa ”finanssimarkkinoiden eheys, avoimuus, tehokkuus ja moitteeton toiminta”,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010[1] 1 artiklan 5 kohdan, jonka mukaan arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävänä on turvata finanssimarkkinoiden eheys, avoimuus, tehokkuus ja moitteeton toiminta,

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamisesta annetun asetuksen 9 artiklan, jonka mukaan arvopaperimarkkinaviranomaisella on johtava tehtävä finanssimarkkinoiden avoimuuden, selkeyden ja oikeudenmukaisuuden edistämisessä ja se valvoo finanssialan toimia ja voi antaa suosituksia ja varoituksia ja asettaa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen tietyille finanssialan toimille, jos ne muodostavat vakavan uhan 1 artiklassa säädetyille tavoitteille,

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamisesta annetun asetuksen 22 artiklan 4 kohdan samoin kuin Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010[2] 22 artiklan 4 kohdan, jonka mukaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voi ”suorittaa tietyntyyppisen finanssialan toiminnan tai tuotetyypin tai menettelytavan tutkinnan, jotta voidaan arvioida mahdollisia finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan tai finanssijärjestelmän vakauteen kohdistuvia uhkia ja antaa asianmukaisia toimintaa koskevia suosituksia kyseisille toimivaltaisille viranomaisille”,

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamisesta annetun asetuksen 31 artiklan, jonka mukaan arvopaperimarkkinaviranomainen ”huolehtii yleisestä toimivaltaisten viranomaisten välisestä yleisestä yhteensovittamisesta erityisesti silloin, kun epäsuotuisat muutokset voivat vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai finanssijärjestelmän vakauden unionissa”,

–  ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014[3] 40 artiklan, jonka mukaan arvopaperimarkkinaviranomainen voi asettaa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen tiettyjen rahoitusvälineiden tai ominaisuuksiltaan määrätynlaisten rahoitusvälineiden markkinoinnille, jakelulle tai myynnille tai tietyntyyppiselle finanssialan toiminnalle tai käytännölle, jos a) ehdotetulla toimella ratkaistaan merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai torjutaan uhka finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa, b) uhkaa ei torjuta unionin oikeuden mukaisilla sääntelyvaatimuksilla, joita sovelletaan kyseiseen rahoitusvälineeseen tai toimintaan, c) toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan torjumiseksi, tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan torjumiseksi,

–  ottaa huomioon saksalaisen voittoa tavoittelemattoman mediaorganisaation CORRECTIVin johtaman tutkivien journalistien muodostaman ryhmän 18. lokakuuta 2018 tekemät paljastukset Cum Ex- skandaalista,

–  ottaa huomioon skandaalia tutkivan Saksan liittopäivien neljännen tutkintavaliokunnan, jonka työn tuloksena julkaistiin raportti[4] kesäkuussa 2017,

–  ottaa huomioon Saksan ja Tanskan veroviranomaisten tekemät tutkinnat,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015[5] ja 6. heinäkuuta 2016[6] antamansa päätöslauselmat veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy suosituksia komissiolle aiheesta lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin[7],

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta[8],

–  ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2018 antamansa päätöksen talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän erityisvaliokunnan TAX3 asettamisesta ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä[9],

–  ottaa huomioon parlamentin täysistunnossa 23. lokakuuta 2018 käydyn keskustelun Cum Ex- skandaalista,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2018 pidetyn ECON-valiokunnan ja TAX3‑erityisvaliokunnan yhteiskokouksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ”Cum-Ex” -kaupoissa on kyse siitä, että pankit ja pörssivälittäjät käyvät nopeasti kauppaa osinko-oikeudellisilla (”cum”) ja osinko-oikeudettomilla (”ex”) osakkeilla salatakseen todellisen omistajan henkilöllisyyden; ottaa huomioon, että näiden järjestelyjen ansiosta molemmat osapuolet ovat pystyneet anomaan helpotuksia myyntivoittoverosta, joka on maksettu vain kerran;

B.  toteaa, että aiheutuneiden menetysten enimmäismäärää on vaikea laskea, sillä monet toimista alkoivat jo 1990-luvun lopulla ja ne ovat vanhentuneet ja kauan sitten, ja toteaa, että asianomaisille jäsenvaltioille aiheutuneiden menetysten kokonaismäärä on arviolta ainakin 55 miljardia euroa, mikä vastaa noin kolmasosaa unionin vuoden 2017 kokonaistalousarviosta;

C.  ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan kaupankäyntitavan kehitti saksalainen asianajaja Hanno Berger, joka torjuu syytökset kehittämiensä ”Cum-Ex”-kauppojen laittomuudesta; ottaa huomioon, että Hanno Bergeriä vastaan on nostettu wiesbadenilaisessa tuomioistuimessa syyte perusteettomien veronpalautusten vastaanottamisesta 15,8 miljardin euron (18 miljardin Yhdysvaltain dollarin) arvoisista kaupoista, mistä syytteen mukaan aiheutui verottajalle 106 miljoonan euron menetykset; ottaa huomioon, että Saksan syyttäjäviranomaisten kerrotaan tutkivan kymmenien pankkien, pankkiiriliikkeiden, kirjanpitoyritysten ja lakiasiaintoimistojen osallisuutta ”Cum-Ex” -kauppoihin;

D.  ottaa huomioon, että Cum Ex -asiakirjat ovat osoittaneet, että ammattimainen järjestäytynyt talousrikollisuus on Euroopassa ennennäkemättömällä tasolla ja siinä käytetään hyväksi rajatylittävän verotuksen porsaanreikiä ja laillisia kauppatapoja niin, että kaksi osakkeenomistaa voi väittää omistavansa samat osakkeet;

E.  toteaa, että saatujen tietojen mukaan näissä rikollisissa käytännöissä on mukana saksalaisia ja unionin muiden jäsenvaltioiden rahoituslaitoksia, myös monia suuria ja tunnettuja liikepankkeja;

F.  toteaa, että vuonna 2016 kävi ilmi, että Tanskan veroviranomaiset eivät olleet ryhtyneet toimiin huolimatta monista varoituksista, joiden mukaan ulkomaiset yhtiöt väärinkäyttivät Tanskan verotussääntöjä ja väärensivät asiakirjoja hakeakseen vilpillisesti veronpalautusta osingoista; toteaa, että tämän väärinkäytöksen arvioitiin maksaneen Tanskan veroviranomaisille yli 1,5 miljardia euroa[10];

G.  toteaa, että saatujen tietojen mukaan Saksan hallitus tiesi näistä vilpillisistä verokäytännöistä jo vuosia sitten mutta ilmoitti niistä muille jäsenvaltioille vasta vuonna 2015; ottaa huomioon, että Saksan valtiovarainministeriön kerrotaan ilmoittaneen, että se oli tietoinen 418 erilaisesta Cum Ex -veropetoksesta, joiden yhteenlaskettu arvo oli 5,7 miljardia euroa;

H.  panee merkille, että Saksan liittopäivien neljännen tutkintavaliokunnan ja Saksan tuomioistuinten laatimassa loppuraportissa todettiin, että Cum Ex -kauppojen kaltaiset verokäytännöt, joihin kuuluu lyhyeksimyyntiä, ovat laittomia ja että Saksan pankkiyhdistys oli pahentanut ongelmaa sen sijaan, että se olisi auttanut sen ratkaisussa;

I.  korostaa, että liike-elämän edunvalvontaryhmien vaikutus on juurtunut syvään kansallisiin ja unionin tason instituutioihin, kuten tämä ja muut tapaukset osoittavat, ja tietojen mukaan Euroopan keskuspankin neuvoa-antavia ryhmiä hallitsevat pankkialan edustajat[11] ja suurimmat tilintarkastusyritykset vaikuttavat unionin päätöksentekoon[12];

J.  toteaa, että eurooppalaisten toimittajien muodostaman ryhmän tekemä tutkimus osoittaa, että Saksa, Tanska, Espanja, Italia ja Ranska ovat oletettavasti Cum Ex ‑kaupankäynnin tärkeimmät kohdemarkkinat ja seuraavilla sijoilla ovat Norja, Suomi, Puola, Alankomaat, Itävalta ja Tšekin tasavalta, ja toteaa, että käytännöissä saattaa olla mukana tuntematon määrä unionin jäsenvaltioita sekä Euroopan vapaakauppaliiton maita (esimerkiksi Sveitsi);

K.  toteaa, että julkiset laitokset eivät ole pystyneet tai ne eivät ole olleet halukkaita tutkimaan perusteellisesti muiden jäsenvaltioiden syyttäjäviranomaisten antamia Cux Ex -skandaalia koskevia tietoja;

L.  toteaa, että Cum Ex -skandaalin paljastama osinkokeinottelu korostaa sitä tosiasiaa, että rahoituslaitokset, hedge-rahastot, osakevälittäjät, lakimiehet ja suuret kansainväliset veroyritykset, joista osa on suuria ja merkittäviä toimijoita Euroopan pääomamarkkinoilla, ovat edistäneet näitä käytäntöjä ja osallistuneet niihin aktiivisesti;

M.  toteaa, että skandaalin keskiössä ovat erillisyhtiöt, sillä investointipankkiirit ja hedge-rahastot ovat perustaneet erillisyhtiöitä, minkä jälkeen välittäjät ovat myyneet ne sijoittajille, joille pankit ovat antaneet lainoja, jolloin kauppojen arvo on kasvanut jopa 20-kertaiseksi;

N.  toteaa, että skandaalissa on keskeisenä tekijänä se, että ulkomaiset sijoittajat voivat hakea takaisin osingoista pidätettyjä veroja;

O.  toteaa, että komissio esitti joulukuussa 2017 lähdeveroa koskevat uudet suuntaviivat, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa menettelyjä rajatylittävien sijoittajien kannalta unionissa ja kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön järjestelmiä, joilla helpotetaan lähdeveron palautusta; toteaa, että näissä uusissa lähdeveroa koskevissa käytännesäännöissä[13] petosten riski mainitaan vain ohimennen ja niissä ehdotetaan, että asia ratkaistaisiin tietoteknisten järjestelmien avulla tai myöntämällä verohelpotus tulon lähteellä, ja toteaa, että käytännesäännöt nopeuttaisivat lähdeveroa koskevien veronpalautushakemusten kansallisia hyväksymismenettelyjä;

P.  toteaa komission korostavan, että lähdeveroa koskevat uudet käytännesäännöt poistaisivat esimerkiksi sellaisten petosten riskin, joissa palautusta haetaan kahdesti ja joissa verohelpotusta anotaan perusteettomasti; toteaa, että Cum Ex -skandaalin yhteydessä vaikuttaa ilmeiseltä, että helpotus tulon lähteellä lisää kaksinkertaisen verottomuuden tai verottamatta jättämisen riskiä;

Q.  toteaa, että lähdeveron käyttö on keskeinen väline, jota jäsenvaltiot voivat käyttää torjuakseen yksipuolisesti veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa, ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä sitä vastaavasti;

R.  toteaa, että väärinkäytösten paljastajien rooli on 25 viime vuoden aikana osoittautunut merkittäväksi sellaisten arkaluonteisten tietojen paljastamisessa, jotka ovat yleisen edun keskiössä;

S.  toteaa, että talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän erityisvaliokunnan (TAX3) toimeksianto kattaa yksiselitteisesti kaikki sen toimikaudella ilmenevät merkitykselliset käänteet, jotka kuuluvat sen toimivaltaan;

1.  tuomitsee jyrkästi veropetokset, eurooppalaisten veronmaksajien rahojen varastamisen ja veronkiertokäytännöt, jotka ovat tunnusomaisia Cum Ex -skandaalin paljastamille osinkokeinottelukäytännöille, jotka ovat rapauttaneet useiden jäsenvaltioiden veropohjaa ja evänneet kansalaisilta erittäin tarpeellisia julkisia hyödykkeitä ja sosiaalipalveluja;

2.  korostaa, että rahanpesun vastaisen EU:n direktiivin[14] mukaan välittömiin ja välillisiin veroihin liittyvät ”verorikokset” sisältyvät ”rikollisen toiminnan” laajaan määritelmään ja niitä pidetään rahanpesun esirikoksina;

3.  panee huolestuneena merkille, että kriisi on järkyttänyt kansalaisten luottamusta unionin ja jäsenvaltioiden verojärjestelmiin, ja korostaa, että on ratkaisevan tärkeää palauttaa kansalaisten luottamus ja varmistaa, ettei aiheuteta enempää menetyksiä;

Euroopan valvontaviranomaiset

4.  kehottaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista (EAMV) ja Euroopan pankkiviranomaista (EPV) suorittamaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamisesta annetun asetuksen ja Euroopan pankkiviranomaisen perustamisesta annetun asetuksen 22 artiklan mukaisesti tutkinnan monimutkaisten rahoitusjärjestelyjen käytöstä aggressiiviseen veronkiertoon ja verojen välttelyyn ja kaikenlaiseen osinkokeinotteluun, jotta voidaan arvioida niiden finanssimarkkinoiden eheydelle ja finanssijärjestelmän vakaudelle mahdollisesti aiheuttama uhka;

5.  suosittelee selvittämään tutkinnalla avulla, mikä rahoitusvalvojien, pörssien ja veroviranomaisten koordinoinnissa ja valvonnassa epäonnistui jäsenvaltioissa ja mahdollisti näiden verovarkausjärjestelmien jatkumisen vuosien ajan, vaikka ne oli havaittu;

6.  suosittelee, että tutkinnassa analysoidaan, mitataan, kuvataan ja nimetään eri markkinatoimijoiden – pankkien, sijoitusyhtiöiden, omaisuudenhoitajien, vakuutuslaitosten, riskisijoittajien, tallettajien ja säilytysyhteisöjen – rooli ja niiden osuus näillä kaupoilla luodussa arvoketjussa;

7.  suosittelee, että tutkinnassa määritetään tätä tarkoitusta varten käytettyjen varojen oikeudellinen luonne ja tarkastellaan uudelleen tällaisiin vilpillisiin kaupankäyntitapoihin osallistuvien markkinatoimijoiden toimilupia;

8.  ehdottaa, että tutkintaan sisällytetään toimintasuosituksia toimivaltaisille viranomaisille ja että sen tulokset ja päätelmät julkistetaan;

9.  kehottaa neuvostoa käynnistämään EAMV- ja EPV-asetusten 18 artiklan mukaisen menettelyn nopean ja koordinoidun EU:n toiminnan takaamiseksi ja katsoo, että EAMV:n ja EPV:n on sitouduttava puuttumaan asiaan, sillä unionin finanssijärjestelmän eheyteen kohdistuu jatkuva uhka, koska nämä järjestelyt ovat luonteeltaan voimakkaasti rajatylittäviä;

10.  kehottaa suorittamaan skandaalista koordinoidun ja Euroopan laajuisen tutkinnan, varmistamaan tietojen vaihdon ja tarvittaessa yhteisen tutkinnan, johon osallistuvat asianomaisen jäsenvaltion verohallinnot sekä lainvalvonta- ja syyttäjäviranomaiset;

11.  kehottaa antamaan kansallisille ja unionin tason valvontaviranomaisille mandaatin tutkia veronkiertokäytäntöjä, sillä ne uhkaavat finanssimarkkinoiden vakautta ja sisämarkkinoiden eheyttä;

Tutkinnat ja seuraamukset

12.  kehottaa jäsenvaltioita, joiden väitetään olevan osinkokeinotteluun liittyvän kaupankäynnin tärkeimpiä kohdemarkkinoita, eli Saksaa, Tanskaa, Espanjaa, Italiaa, Ranskaa, Suomea, Puolaa, Alankomaita, Itävaltaa, Norjaa ja Tšekin tasavaltaa, tutkimaan edelleen rahoituslaitosten, asianajajien, tilintarkastajien ja veroneuvojien mahdollisia petoksia ja muita käytäntöjä omilla oikeudenkäyttöalueillaan;

13.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tutkimaan perusteellisesti ja analysoimaan osingonmaksuja koskevia käytäntöjä omalla oikeudenkäyttöalueellaan, kartoittamaan verolainsäädäntöjensä porsaanreiät, jotka luovat mahdollisuuksia veropetosten tekijöille ja verojen välttelijöille, ja kehottaa analysoimaan näiden käytäntöjen mahdollista rajatylittävää ulottuvuutta ja tekemään lopun kaikista haitallisista verokäytännöistä;

14.  kehottaa kansallisia tuomioistumia ja tilintarkastajia tarkastamaan osinkoja ja osakekauppaa koskeviin pääomatuloihin liittyviä veronpalautusmenettelyjä, jotta voidaan havaita Cum Ex -skandaalin seurauksena mahdollisesti aiheutuneet menetykset ja tunnistaa kansallisen tason porsaanreiät;

15.  kehottaa toimivaltaisia viranomaisia käynnistämään rikostutkintoja, jäädyttämään epäilyttävät varat tilapäisesti, suorittamaan tähän skandaaliin mahdollisesti liittyviä yritysten johtokuntia koskevan tutkinnan, määräämään asian osapuolille asianmukaisia sakkoja ja seuraamuksia ja toteuttamaan tarvittavat toimet kaikkien varastettujen julkisten varojen perimiseksi takaisin;

16.  korostaa, että tarvitaan kansallisten viranomaisten välisiä koordinoituja toimia, jotta kaikkien varastettujen julkisten varojen takaisinperintä voidaan taata;

17.  katsoo, että sekä näiden rikosten tekijät että niiden mahdollistajat, joihin kuuluu veroneuvojien ohella myös lakimiehiä, asianajajia ja pankkeja, olisi saatettava viipymättä oikeuden eteen ja vastuuseen ja niille olisi määrättävä rikosoikeudellisia seuraamuksia; korostaa, että on nopeasti lopetettava valkokaulusrikollisten rankaisemattomuus ja varmistettava varainhoitosäädösten täytäntöönpanon entistä parempi valvonta;

Verotus

18.  kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan ja päivittämään jäsenvaltioiden välisiä ja kolmansien maiden kanssa tehtyjä kahdenvälisiä verosopimuksia sellaisten porsaanreikien poistamiseksi, jotka kannustavat verotuksellisista syistä tapahtuvaan kaupankäyntiin verojen kiertämiseksi;

19.  kehottaa komissiota arvioimaan kaikkien mahdollisesti vahingollisten verosopimusten nykytilaa ja emoyhtiöiden sekä niiden tytäryhtiöiden verotusta koskevien unionin sääntöjen mahdollisia porsaanreikiä, esittämään uusia ja päivitettyjä politiikkatoimia osinkokeinotteluun puuttumiseksi ja toteuttamaan tarvittavia toimia, joilla välittäjiä estetään hyödyntämästä verolainsäädännön porsaanreikiä;

20.  kehottaa komissiota lopettamaan jäsenvaltioiden kannustamisen sellaisten järjestelmien käyttöönottoon, joilla helpotetaan lähdeveron palautusta;

21.  kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia harkitsemaan verotuksellisista syistä luotujen rahoitusvälineiden, -toimintojen tai -käytäntöjen ja erityisesti osinkokeinottelun kieltämistä, jos niitä harjoittavat toimijat eivät pysty osoittamaan, että kyseisillä monimutkaisilla rahoitusjärjestelyillä on jokin muu merkittävä taloudellinen tarkoitus kuin veronkierto;

22.  kehottaa tutkimaan erityisrahoitusyhtiöitä ja erillisyhtiöitä ja kehottaa komissiota harkitsemaan näiden välineiden käytön rajoittamista ottaen huomioon, että suuren osan niiden käyttämistä ulkomaisista suorista sijoitusvirroista on havaittu viittaavan aggressiiviseen verosuunnitteluun[15];

23.  toteaa, että Ranskan senaatti on yrittänyt torjua osinkokeinottelua esittämällä talousarviota koskevaan lakiehdotukseen tarkistuksen, jonka avulla olisi mahdollista pidättää 30 prosenttia ulkomaiselle edunsaajalle tehdystä siirrosta, mikä korvattaisiin jälkikäteen, jos edunsaajat pystyvät todistamaan olevansa tosiasiallisia edunsaajia ja omistajia; kehottaa unionin lainsäätäjiä arviomaan mahdollisuutta ottaa tällainen toimenpide käyttöön unionin tasolla;

Yhteistyö ja tietojen vaihto

24.  pitää valitettavana, että nämä uudet paljastukset kertovat mahdollisista puutteista jäsenvaltioiden viranomaisten tämänhetkisissä verotuksen ja talousrikosten alan tiedonvaihto- ja yhteistyöjärjestelmissä; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat SEU‑sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan velvollisia tekemään yhteistyötä vilpittömästi, lojaalisti ja nopeasti; kehottaa kansallisia veronviranomaisia hyödyntämään täysin pakollisen automaattisen tiedonvaihdon verotuksen alalla, kuten hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU[16] peräkkäiset tarkistukset edellyttävät;

25.  pitää valitettavana, että äskettäin 25. toukokuuta 2018 hyväksytty neuvoston direktiivi (EU) 2018/822 (DAC6)[17] ei olisi mahdollistanut Cum Ex -kauppoja koskevaa tiedonvaihtoa, koska niitä ei olisi katsottu ilmoitettaviksi kaupoiksi; kehottaa muuttamaan DAC6-direktiiviä niin, että osinkokeinottelujärjestelmistä ilmoittaminen tehdään pakollisesti ja se käsittää myös osinkoja ja pääomatuloja koskevat veronpalautukset;

26.  kehottaa kaikkien jäsenvaltioiden veroviranomaisia nimeämään keskitetyt yhteyspisteet yhteistä tutkintaa ja yhteistyötä koskevan OECD:n kansainvälisen työryhmän mallin mukaisesti ja kehottaa komissiota varmistamaan ja edistämään niiden välistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että tietyt rajat ylittäviä tapauksia koskevat tiedot jaetaan nopeasti ja tehokkaasti jäsenvaltioiden kesken;

27.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään veroasioissa automaattisen tiedonvaihdon avulla ja kehottaa myös tehostamaan rahanpesun selvittelykeskusten yhteistyötä FIU.netin avulla, mikä parantaa avoimuutta, hallinnollista yhteistyötä, koordinointia sekä tiedonvaihtoa; pyytää komissiota harkitsemaan unionin rahanpesun selvittelykeskusta koskevaa lainsäädäntöehdotusta; toteaa, että se olisi yhteiseen tutkintaan liittyvä unionin tason yhteyspiste ja varhaisvaroitusmekanismi;

28.  kehottaa jälleen luomaan komission yhteyteen unionin veropolitiikan johdonmukaisuudesta ja koordinoinnista vastaavan keskuksen (TPCCC)[18], joka takaisi jäsenvaltioiden välisen tehokkaan ja nopean yhteistyön ja mahdollistaisi varhaisvaroituksen Cum Ex-skandaalin tapaisissa tapauksissa; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tätä pyyntöä ja kehottaa komissiota esittämään tällaista mekanismia koskevan lainsäädäntöehdotuksen;

Finanssimarkkinoiden sääntelyn parantaminen

29.  korostaa, että veropetosten mahdollistajat ja edistäjät olisi saatettava yhdessä oikeudelliseen vastuuseen Cum Ex -kauppojen suunnittelusta ja vastaavasta aggressiivisesta verosuunnittelusta; huomauttaa, että jos he osallistuvat petoksiin, heille olisi määrättävä järjestelmällisesti sekä rikosoikeudellisia seuraamuksia että kurinpitotoimenpiteitä;

30.  pyytää komissiota selvittämään sellaisen pääomatuloverotusta koskevan unionin kehyksen tarvetta, joka vähentäisi kannustimia, jotka horjuttavat rajatylittäviä rahoitusvirtoja ja jotka aiheuttavat jäsenvaltioiden välistä verokilpailua ja rapauttavat eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden kestävyyden takaavia veropohjia;

31.  kehottaa tiiviimmän yhteistyön menettelyyn osallistuvia jäsenvaltiota sopimaan mahdollisimman pian finanssitransaktioverosta; korostaa, että jos finanssitransaktiovero olisi ollut käytössä, tällaiseen toimintaan ei olisi ollut kannustimia eikä se olisi ollut yhtä tuottoisaa veropetosten harjoittajille;

Talousrikosten torjunnan resurssien lisääminen

32.  pitää valitettavana, että finanssikriisi on johtanut resurssien ja henkilöstön yleiseen vähentämiseen unionin verohallinnoissa; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan veroviranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskuksen viranomaisten käytössä oleviin välineisiin ja nykyaikaistamaan niitä ja kohdentamaan tähän tehtävään tarvittavat henkilöresurssit, jotta voidaan parantaa valvontaa ja vähentää virastojen ja verovelvollisten välillä olevia aika- ja tietoaukkoja ja jotta varmistetaan mahdollisimman tehokkaasti, ettei veronpalautuksia voida vaatia ja maksaa ilman todisteita siitä, että verot on tosiasiallisesti maksettu;

33.  kehottaa komissiota, EAMV:ta ja EPV:ta lisäämään henkilöstöään ja rahoitustaan merkittävästi talousrikosten torjumiseksi;

Unionin muun lainsäädännön hyväksymisen nopeuttaminen

34.  pitää valitettavana, että monet lainsäädäntöasiat, kuten julkinen maakohtainen raportointi ja yhteinen yhdistetty veropohja, joiden avulla pyritään saamaan aikaan verotussääntöjen entistä suurempi yhdenmukaisuus sekä parantamaan avoimuutta ja tiedonvaihtoa, ovat tällä hetkellä neuvostossa jäsenvaltioiden pysäyttäminä; kehottaa jäsenvaltioita sopimaan pikaisesti näistä asiakokonaisuuksista; kehottaa myös luopumaan neuvostossa verotusasioita koskevasta yksimielisyyssäännöstä;

35.  korostaa tarvetta suojella väärinkäytösten paljastajia, jotka paljastavat tietoja veropetoksista ja verovilpistä esimerkiksi kansallisella ja unionin tasolla; kehottaa kaikkia, joilla on julkisen edun kannalta merkityksellisiä tietoja, ilmoittamaan tiedot joko sisäisesti tai ulkoisesti kansallisille veroviranomaisille tai tarvittaessa suurelle yleisölle; kehottaa hyväksymään nopeasti komission 23. huhtikuuta 2018 esittämään ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (COM(2018)0218) ja ottamaan huomioon Euroopan parlamentin asianomaisten valiokuntien lausunnot;

36.  muistuttaa, että verojen maksaminen on sekä yritysten keskeinen panos yhteiskunnalle että hyvän hallinnon väline ja se on sen vuoksi vastuullisen liiketoiminnan edellytys; korostaa tarvetta sisällyttää haitalliset verokäytännöt yritysten yhteiskuntavastuun piiriin;

37.  muistuttaa, että sekä luotto- että rahoituslaitokset samoin kuin veroneuvojat, tilintarkastajat ja lakimiehet ovat rahanpesudirektiivin mukaan ilmoitusvelvollisia ja joutuvat siten noudattamaan tiettyjä velvoitteita rahanpesun estämiseksi ja havaitsemiseksi ja siitä ilmoittamiseksi;

38.  pitää myönteisenä komission 12. syyskuuta 2018 esittämää ehdotusta, jolla muutetaan muiden säädösten ohella EPV:n perustamisesta annettua säädöstä EPV:n roolin vahvistamiseksi rahanpesun torjuntaan liittyvässä finanssialan valvonnassa (COM(2018)0646); korostaa, että yhteisen valvontamekanismin mukaan EPV:n tehtävänä on puuttua tilanteeseen aikaisessa vaiheessa asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; katsoo, että EPV:lla olisi oltava rooli kansallisten toimivaltaisten viranomaisten varoittamisessa ja sen olisi koordinoitava kaikkia toimia, jotka liittyvät epäilyyn rahanpesun vastaisen sääntöjen noudattamatta jättämisestä valvotuissa pankeissa tai ryhmissä;

Institutionaalinen seuranta

39.  kehottaa TAX3-erityisvaliokuntaa suorittamaan oman arvionsa Cum Ex -paljastuksista ja sisällyttämään sen tulokset ja mahdolliset asiaa koskevat suositukset loppuraporttiinsa;

40.  toistaa, että veropetoksia, veronkiertoa ja rahanpesua käsittelevä pysyvä alivaliokunta olisi perustettava mahdollisimman pian noudattaen täysistunnossa 13. joulukuuta 2017 hyväksyttyjä suosituksia[19];

41.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan pankkiviranomaiselle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Päivitetty viimeksi: 29. marraskuuta 2018
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö