PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS sisämarkkinapaketista
5.12.2018 - (2018/2903(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Dita Charanzová ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0557/2018
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550),
– ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun sisämarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Report on single market integration and competitiveness in the EU and its Member States” (SWD(2015)0203),
– ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192),
– ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – ’Yhdessä uuteen kasvuun’” (COM(2011)0206),
– ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),
– ottaa huomioon Mario Montin komission puheenjohtajan pyynnöstä laatiman 9. toukokuuta 2010 julkaistun kertomuksen ”Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi”,
– ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista eurooppalaisen ohjausjakson 2015 puitteissa[1],
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan teettämän syyskuussa 2014 julkaistun tutkimuksen Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksista sisämarkkinoilla ”The Cost of Non-Europe in the Single Market”,
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan teettämän tammikuussa 2016 julkaistun tutkimuksen sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen hyödyistä ”A strategy for completing the Single Market: the trillion euro bonus”,
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön pohjalta toukokuussa 2016 antamansa päätöslauselman sisämarkkinastrategiasta[2],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Euroopan yhtenäisasiakirjassa asetettiin sisämarkkinoiden loppuun saattamisen määräajaksi 31. joulukuuta 1992; ottaa huomioon, että nyt 25 vuotta myöhemmin unionin on vahvistettava tämä sitoutuminen korkeimmalla tasolla, jotta voidaan vastata palvelualan, kiertotalouden ja digitaalisten sisämarkkinoiden asettamiin haasteisiin;
B. toteaa, että sisämarkkinat ovat olleet ja ovat edelleen Euroopan taloudellisen menestyksen perusta ja Euroopan yhdentymisen kulmakivi sekä kasvun ja työpaikkojen moottori;
C. toteaa, että sisämarkkinoiden potentiaalia ei saada täysin hyödynnettyä;
D. toteaa, että parlamentin omien tutkimusten mukaan sisämarkkinoiden loppuunsaattamisesta arvioidaan koituvan biljoonan euron hyödyt;
E. katsoo, että tarvitaan strategista lähestymistapaa ja että kohdattuihin haasteisiin on vastattava sekä poliittisesti että teknisesti;
F. toteaa, että viimeaikaiset merkit täytäntöönpanon edistymisestä eivät ole olleet rohkaisevia; toteaa, että 22. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa – Ainutkertainen voimavara, joka edellyttää uutta poliittista sitoutumista” (COM(2018)0772) mukaan 16 direktiivin, jotka piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä joulukuun 2017 ja toukokuun 2018 välillä, täytäntöönpanovaje oli 25 prosenttia kesäkuussa 2018; toteaa, että huhtikuuhun 2016 mennessä piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kolme julkisia hankintoja koskevaa direktiiviä, joita koskevia rikkomusmenettelyjä komission on pitänyt aloittaa 58 yhteensä 21:tä jäsenvaltiota vastaan, sillä nämä eivät ole ilmoittaneet kansallisista täytäntöönpanosäädöksistä, ja että kolme menettelyä on yhä käynnissä;
1. on tyytyväinen yleisiin tavoitteisiin komission tiedonannossa ”Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa” nyt muutamia kuukausia ennen eurovaaleja ja 25 vuotta sisämarkkinoiden perustamisen jälkeen;
2. korostaa, että hyvin toimivat sisämarkkinat ovat yksi Euroopan unionin peruspilareista ja että sisämarkkinoiden syventäminen olisi näin ollen tuotava takaisin poliittisen asialistan kärkeen, sillä se edistää vapautta, mahdollisuuksia ja vaurautta Euroopalle ja hyödyttää yli 500 miljoonaa eurooppalaista ja yli 21 miljoonaa pk-yritystä;
3. panee merkille, että monet digitaalisten sisämarkkinoiden edistämisen yhteydessä ehdotetuista aloitteista, esimerkiksi geoblokkausta, sähköisen viestinnän säännöstöä, televiestinnän sisämarkkinoita koskevaa asetusta, verkkovierailumaksut mukaan lukien, ja muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevat aloitteet, on jo hyväksytty, mutta toteaa, että digitaalisopimusten kaltaisista tärkeistä ehdotuksista keskustellaan edelleen; kehottaa unionin toimielimiä jatkamaan neuvotteluja sellaisten sopimusten aikaansaamiseksi, jotka tarjoaisivat kuluttajille varmuutta siitä, että heillä on digitaalisisältöä ostaessaan vastaava suojan taso kuin tavaroita ostettaessa;
4. on erittäin huolissaan siitä, että useat lainsäädäntöaloitteet ovat kokonaan juuttuneet neuvostoon, sillä se ei ole pystynyt esittämään kantaansa kuuden vuoden takaisiin komission ehdotuksiin, kuten esimerkiksi ehdotuksesta toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityjen moottoriajoneuvojen siirtämisen yksinkertaistamisesta sisämarkkinoilla; kehottaa neuvostoa toteuttamaan tarvittavat sisäiset uudistukset, jotta tämä sekä unionin kansalaisia että yrityksiä häiritsevä tilanne saadaan loppumaan;
5. kehottaa neuvostoa varmistamaan, että se hyväksyy pikaisesti sisämarkkinastrategiaa ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa koskevat lainsäädäntöaloitteet maaliskuun 2019 loppuun mennessä;
6. painottaa, että sisämarkkinoiden jäljellä olevat esteet on viipymättä poistettava, jotta voidaan saada aikaan konkreettisia ja nopeita tuloksia kasvun, innovoinnin, uusien työpaikkojen luomisen, kuluttajien lisääntyneen valinnanvaran sekä uusien liiketoimintamallien muodossa;
7. korostaa, että vaikka tulliesteet on poistettu sisämarkkinoilta, niillä on edelleen lukuisia erilaisia tarpeettomia tullien ulkopuolisia esteitä; korostaa, että sisämarkkinoiden vahvistaminen edellyttää pikaisia toimia sekä unionin tasolla että kansallisella tasolla näiden tarpeettomien esteiden poistamiseksi;
8. toteaa, että yhdentymisen syventäminen edellyttää tänä päivänä enemmän poliittista rohkeutta ja päättäväisyyttä kuin 25 vuotta sitten ja enemmän työtä kuin koskaan puheiden ja konkreettisten toimien välisen kuilun kaventamiseksi;
9. on vakuuttunut siitä, että yhdentymisen syventämiseksi on keskeisen tärkeää varmistaa kaikkien toimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset ja samat säännöt kaikissa jäsenvaltioissa;
10. toteaa, että komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” mukaan vain 7 prosenttia EU:n pk-yrityksistä myy tuotteitaan verkossa asiakkaille toisissa jäsenvaltioissa ja vain 15 prosenttia kuluttajista käyttää tätä mahdollisuutta ja että digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen voisi kasvattaa unionin BKT:tä 415 miljardilla eurolla ja luoda monia työpaikkoja, jos EU hyödyntäisi koko potentiaalinsa tällä alalla;
11. kehottaa luopumaan vanhentuneesta jaosta ”digitaalisiin” ja ”verkon ulkopuolisiin” sisämarkkinoihin, koska digitaaliset ratkaisut ovat välttämätön osa modernia taloutta ja sen tarjoamia tuotteita ja palveluja ja sisämarkkinoiden kaikkien osien on oltava digitaalisesti tarkoitukseen sopivia;
12. katsoo, että sisämarkkinoiden puolustamiseksi ja syventämiseksi on ehdottomasti puolustettava voimakkaasti neljää vapautta eli henkilöiden, palvelujen, tuotteiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta sekä fyysisesti että verkossa ja sitä, että kaikkien EU:n toimijoiden on toimittava yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti;
13. korostaa, että unionin on pyrittävä varmistamaan, että palvelujen vapaalle liikkuvuudelle annetaan sama painoarvo kuin tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla; painottaa, että palveludirektiivistä huolimatta palvelujen vapaa liikkuvuus on paljon vähemmän kehittynyttä kuin tavaroiden vapaa liikkuvuus;
14. toteaa, että uudessa lainsäädännössä olisi johdonmukaisesti otettava huomioon markkinoiden yhdentymistavoite, tarve vähentää sääntelyyn ja hallintoon liittyviä esteitä ja tarve ottaa huomioon tulevaisuuden vaatimukset;
15. palauttaa mieliin, että yksi yhdenmukaistettu sääntö EU:n tasolla yleensä vähentää hallinnollista rasitusta kaikissa jäsenvaltioissa, sillä se korvaa 28 erilaista sääntöä sisämarkkinoilla; korostaa, että unionin olisi vastustettava rajojensa sisäistä pirstoutumista samalla tavalla kuin se vastustaa protektionismia unionin ulkopuolella;
16. huomauttaa, että sisämarkkinoille aiheuttavat kasvavaa painetta sisämarkkinoiden tavoitteiden vastaiset kansalliset säännöt ja eritoten kansalliset säännöt, jotka vaikuttavat tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen; viittaa esimerkkeihin, jotka koskevat kansallisten ja alueellisten viranomaisten asettamia ylimääräisiä vaatimuksia ja niistä aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, joka ylittää unionin tai kansallisen tason säännöksistä johtuvat velvoitteet;
17. painottaa, että on tärkeää varmistaa sääntöjen täyttävän tarkoituksensa käytännössä: kansalaiset ja yritykset saavat sisämarkkinoiden tarjoamat monet hyödyt vain, jos yhteisesti sovitut säännöt todella toimivat käytännössä;
18. kehottaa komissiota hyödyntämään paremmin olemassa olevia välineitä ja ryhtymään toimiin sisämarkkinoiden vastaisten kansallisten sääntöjen osalta;
19. toteaa, että sisämarkkinoiden hallinnointia koskevaa infrastruktuuria olisi vahvistettava huomattavasti, jotta voidaan varmistaa tehokkaat seurantamekanismit ja havaita sisämarkkinalainsäädännön riittämätön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tai sen riittämätön täytäntöönpano ja soveltaminen, ja täten taata rikkomismenettelyjen soveltaminen tarvittaessa;
20. antaa vahvan tukensa komission Eurooppa-neuvostolle osoittamalle kehotukselle käydä perusteellisia keskusteluja valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla sisämarkkinoiden kaikista ulottuvuuksista, jotta voitaisiin määritellä toiminnan yhteiset painopisteet sekä asianmukaiset mekanismit, jotka vastaavat sisämarkkinoita koskevaa uutta poliittista sitoutumista;
21. pyytää Eurooppa-neuvostoa sitoutumaan uuteen sitoumukseen saattaa sisämarkkinat loppuun vuoteen 2025 mennessä ja uuteen sitovaan aikatauluun toimille, kuten Euroopan johtajat tekivät vuonna 1985;
22. pitää valitettavana, että komissio esitti useita lainsäädäntöaloitteita liian myöhään, jotta lainsäätäjät olisivat voineet tarkastella niitä asianmukaisesti ja hyväksyä ne ennen tämän vaalikauden päättymistä;
23. kehottaa painokkaasti seuraavaa komissiota tulevaa kautta 2019–2024 silmällä pitäen suunnittelemaan kunnianhimoisia sisämarkkinatoimia ja esittämään hyvissä ajoin lainsäädäntöehdotuksia, jotta unionin molemmilla lainsäätäjillä olisi riittävästi aikaa tarkastella niitä ja tarvittaessa hyväksyä ne;
24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.