PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS sisämarkkinapaketista
5.12.2018 - (2018/2903(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Andreas Schwab PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0557/2018
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550),
– ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun sisämarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Report on single market integration and competitiveness in the EU and its Member States” (SWD(2015)0203),
– ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192),
– ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – ’Yhdessä uuteen kasvuun’” (COM(2011)0206),
– ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),
– ottaa huomioon Mario Montin komission puheenjohtajalle laatiman, 9. toukokuuta 2010 julkaistun kertomuksen ”Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi”,
– ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista eurooppalaisen ohjausjakson 2015 puitteissa[1],
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan teettämän syyskuussa 2014 julkaistun tutkimuksen Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksista sisämarkkinoilla ”The Cost of Non-Europe in the Single Market”,
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan teettämän tammikuussa 2016 julkaistun tutkimuksen sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen hyödyistä ”A strategy for completing the Single Market: the trillion euro bonus”,
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön pohjalta 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman tullien ulkopuolisista esteistä sisämarkkinoilla[2],
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön pohjalta 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman sisämarkkinastrategiasta[3],
– ottaa huomioon 10. toukokuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi – Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat kaikille” (COM(2017)0228),
– ottaa huomioon 22. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa – Ainutkertainen voimavara, joka edellyttää uutta poliittista sitoutumista” (COM(2018)0772),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että sisämarkkinat ovat olleet ja ovat edelleen Euroopan taloudellisen menestyksen perusta ja Euroopan yhdentymisen kulmakivi sekä kasvun ja työpaikkojen moottori;
B. toteaa, että sisämarkkinoiden potentiaalia ei saada täysin hyödynnettyä;
C. toteaa, että parlamentin omien tutkimusten mukaan sisämarkkinoiden loppuunsaattamisesta arvioidaan koituvan biljoonan euron hyödyt;
D. katsoo, että tarvitaan strategista lähestymistapaa ja että kohdattuihin haasteisiin on löydettävä sekä poliittiset että tekniset ratkaisut;
1. on tyytyväinen yleisiin tavoitteisiin komission tiedonannossa ”Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa” nyt muutamia kuukausia ennen vuoden 2019 eurovaaleja ja kun sisämarkkinoiden perustamisesta on kulunut 25 vuotta;
2. korostaa, että vaikka taloudellinen osa-alue ei yksistään riitäkään, hyvin toimivat sisämarkkinat ovat yksi Euroopan unionin peruspilareista ja että sisämarkkinoiden syventäminen olisi näin ollen tuotava takaisin poliittisen asialistan kärkeen, sillä se varmistaa vapauden, mahdollisuudet ja vaurauden Euroopalle ja hyödyttää yli 500 miljoonaa eurooppalaista ja yli 21 miljoonaa pk-yritystä;
3. painottaa, että sisämarkkinoiden jäljellä olevat esteet on viipymättä poistettava, jotta voidaan saada aikaan konkreettisia ja nopeita tuloksia kasvun, innovoinnin, uusien työpaikkojen luomisen, kuluttajien lisääntyneen valinnanvaran sekä uusien liiketoimintamallien muodossa;
4. toteaa, että yhdentymisen syventäminen edellyttää tänä päivänä enemmän poliittista rohkeutta ja päättäväisyyttä kuin 25 vuotta sitten ja enemmän työtä kuin koskaan puheiden ja konkreettisten toimien välisen kuilun kaventamiseksi;
5. on vakuuttunut siitä, että yhdentymisen syventämiseksi on olennaisen tärkeää varmistaa kaikkien toimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset ja samat säännöt kaikissa jäsenvaltioissa;
6. toteaa, että vain 7 prosenttia EU:n pk-yrityksistä myy tuotteitaan verkossa asiakkaille toisissa jäsenvaltioissa ja vain 15 prosenttia kuluttajista käyttää tätä mahdollisuutta, ja painottaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen voisi kasvattaa EU:n BKT:tä 415 miljardilla eurolla ja luoda monia työpaikkoja, jos EU hyödyntäisi koko potentiaalinsa tällä alalla;
7. kehottaa luopumaan vanhentuneesta jaosta ”digitaalisiin” ja ”verkon ulkopuolisiin” sisämarkkinoihin, koska digitaaliset ratkaisut ovat välttämätön osa modernia taloutta ja sen tarjoamia tuotteita ja palveluja ja koska sisämarkkinoiden kaikkien osien on oltava digitaalisesti tarkoitukseen sopivia;
8. katsoo, että sisämarkkinoiden puolustamiseksi ja syventämiseksi on ehdottomasti puolustettava voimakkaasti neljää vapautta eli henkilöiden, palvelujen, tuotteiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta sekä fyysisesti että verkossa, ja korostaa, että kaikkien EU:n toimijoiden on toimittava yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti;
9. toteaa, että uudessa lainsäädännössä olisi johdonmukaisesti otettava huomioon markkinoiden yhdentymistavoite, tarve vähentää sääntelyyn ja hallintoon liittyviä esteitä ja tarve ottaa huomioon tulevaisuuden vaatimukset;
10. palauttaa mieliin, että yksi yhdenmukaistettu sääntö EU:n tasolla vähentää hallinnollista rasitusta kaikissa jäsenvaltioissa, sillä se korvaa 28 erilaista sääntöä sisämarkkinoilla; korostaa, että EU:n olisi vastustettava rajojensa sisäistä pirstoutumista samalla tavalla kuin se vastustaa protektionismia unionin ulkopuolella;
11. huomauttaa, että sisämarkkinoille aiheuttavat kasvavaa painetta unionin oikeuden vastaiset kansalliset säännöt ja eritoten säännöt, jotka vaikuttavat tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen (esimerkiksi ylisääntely);
12. painottaa, että on tärkeää varmistaa, että sääntöjä noudatetaan käytännössä: kansalaiset ja yritykset saavat sisämarkkinoiden tarjoamat monet hyödyt vain, jos yhteisesti sovitut säännöt todella toimivat käytännössä;
13. kehottaa komissiota hyödyntämään paremmin olemassa olevia välineitä ja ryhtymään toimiin sisämarkkinoiden vastaisten kansallisten sääntöjen osalta;
14. toteaa, että sisämarkkinoiden hallinnointirakennetta on selvästikin tarpeen vahvistaa, jotta voidaan varmistaa tehokkaat seurantamekanismit ja havaita sisämarkkinalainsäädännön riittämätön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tai sen riittämätön täytäntöönpano ja soveltaminen, ja täten taata rikkomismenettelyjen soveltaminen tarvittaessa;
15. antaa vahvan tukensa komission Eurooppa-neuvostolle osoittamalle kehotukselle käydä perusteellisia keskusteluja valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla sisämarkkinoiden kaikista ulottuvuuksista, jotta voitaisiin määritellä toiminnan yhteiset painopisteet sekä asianmukaiset mekanismit, jotka vastaavat sisämarkkinoita koskevaa uutta poliittista sitoutumista;
16. kehottaa painokkaasti seuraavaa komissiota tulevaa kautta 2019–2024 silmällä pitäen suunnittelemaan kunnianhimoisia sisämarkkinatoimia ja esittämään hyvissä ajoin lainsäädäntöehdotuksia, jotta unionin molemmilla lainsäätäjillä olisi riittävästi aikaa tarkastella niitä ja tarvittaessa hyväksyä ne;
17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.