PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Venezuelan tilanteesta
30.1.2019 - (2019/2543(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
João Pimenta Lopes, João Ferreira, Miguel Viegas, Marina Albiol Guzmán, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis, Takis Hadjigeorgiou, Nikolaos Chountis, Eleonora Forenza, Maria Lidia Senra Rodríguez, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon vuonna 1945 hyväksytyn Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan I luvun 1 artiklan 2 kohdan, jonka mukaan YK:n tavoitteena on ”kehittää kansakuntien välillä ystävällisiä suhteita, jotka perustuvat kansojen yhtäläisten oikeuksien ja niiden itsemääräämisoikeuden periaatteen kunnioittamiseen, sekä ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin maailmanrauhan lujittamiseksi”,
– ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 1 artiklan sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 1 artiklan, joissa molemmissa todetaan, että ”kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus” ja että ”tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja pyrkivät vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämiseen”,
– ottaa huomioon YK: n peruskirjassa vahvistetun puuttumattomuusperiaatteen,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon 10. ja 11. kesäkuuta 2015 pidetyssä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) ja EU:n jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa annetun julkilausuman, jossa allekirjoittajavaltiot vahvistavat sitoutumisensa kaikkiin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan kirjattuihin päämääriin ja periaatteisiin ja tukensa kaikille toimille, joilla pyritään puolustamaan kaikkien valtioiden suvereenia tasa-arvoa ja kunnioittamaan niiden alueellista koskemattomuutta ja poliittista riippumattomuutta,
– ottaa huomioon Venezuelan perustuslain,
– ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan parlamentin antaman julkilausuman ja erityisesti sen, että siinä torjuttiin kaikki yritykset puuttua suoraan tai välillisesti Venezuelan bolivariaanisen tasavallan sisäisiin asioihin ja kehotettiin käymään rakentavaa vuoropuhelua,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Venezuelassa pidettiin viime toukokuun 20. päivä perustuslailliset, vapaat ja demokraattiset presidentinvaalit ja alueellisten lainsäädäntöneuvostojen vaalit; ottaa huomioon, että vaaleihin osallistui 16 puoluetta ja että presidenttiehdokkaita oli neljä; ottaa huomioon, että vain kolme oppositiopuoluetta päätti boikotoida vaaleja;
B. ottaa huomioon, että presidentinvaaleja aikaistettiin opposition pyynnöstä; ottaa huomioon, että oppositio pidättäytyi viime hetkellä allekirjoittamasta Dominikaanisessa tasavallassa neuvoteltua poliittista ja vaaleihin liittyvää sopimusta, jossa välittäjänä toimi Espanjan entinen pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero;
C. ottaa huomioon, että vaalit järjestettiin tasavertaisissa, oikeudenmukaisissa ja avoimissa olosuhteissa kokoonpanoltaan tasapainoisen kansallisen vaalilautakunnan valvonnassa ja että kaikille osallistujille annettiin riittävät takeet;
D. ottaa huomioon, että Venezuelan vaaleja oli valvomassa 200 kansainvälistä riippumatonta vaalitarkkailijaa, heidän joukossaan Venezuelan viranomaisten kutsumina Espanjan entinen pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero, Kyproksen entinen ulkoministeri Marcos Cipriani ja Ranskan senaatin entinen puhemies Jean-Pierre Bel;
E. ottaa huomioon, että Nicolás Maduro voitti 20. toukokuuta 2018 järjestetyt vaalit saaden 68 prosenttia äänistä;
F. ottaa huomioon, että oppositiopuolueet osallistuivat lokakuussa 2018 järjestettyihin kuvernöörien vaaleihin ja joulukuussa 2018 järjestettyihin kunnallisvaaleihin; ottaa huomioon, että oppositio kiistää ainoastaan presidentinvaalien tuloksen, vaikka vaalit järjestettiin samoissa olosuhteissa kuin kolmet muut vaalit;
G. ottaa huomioon, että Venezuelassa tapahtui vallankaappausyritys 23. tammikuuta 2019, kun Juan Guaidó julisti itsensä maan väliaikaiseksi presidentiksi; ottaa huomioon, että tällä toimella ei ollut mitään perustuslaillista tai oikeudellista perustaa, koska ilmoitettujen perustuslain artiklojen edellytykset eivät täyttyneet;
H. ottaa huomioon, että Yhdysvallat ja niin kutsuttu Liman ryhmä antoivat hyväksyntänsä vallankaappausyritykselle tunnustamalla Juan Guaidón maan väliaikaiseksi presidentiksi samalla kun muut maat tunnustivat Nicolás Maduron Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lailliseksi presidentiksi;
I. ottaa huomioon, että 18 Amerikan valtioiden järjestön (OAS) jäsentä hylkäsi 24. tammikuuta 2019 Yhdysvaltojen ajaman julkilausuman, jossa kehotetaan OAS:ää tunnustamaan Juan Guaidó väliaikaiseksi presidentiksi;
J. ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto hylkäsi Yhdysvaltojen ehdotuksen Juan Guaidón vallankaappausyrityksen tukemisesta; ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto on sen sijaan vaatinut maahan avointa ja osallistavaa vuoropuhelua jännitteiden lieventämiseksi;
K. ottaa huomioon, että yli 20 maata, mukaan lukien YK:n turvallisuusneuvoston jäsenet, CARICOMin jäsenvaltiot ja monet muut maat kehottivat Venezuelaa käymään avointa ja osallistavaa vuoropuhelua nykyisten ongelmiensa ratkaisemiseksi;
L. ottaa huomioon, että Venezuelan taloudellinen ja sosiaalinen tilanne on heikentynyt valtavasti viime vuosina, mikä on seurausta Yhdysvaltojen ja EU:n talouspakotteista, jotka ovat johtaneet hyperinflaatioon, tavaroiden toimituskatkoksiin, köyhyyden lisääntymiseen sekä lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden pulaan;
M. katsoo, että Venezuelassa vallitseva tilanne on ratkaistava kiireesti ja että siihen on löydettävä neuvotteluratkaisu;
O. ottaa huomioon, että kuluvalla viikolla monet alueen maat, esimerkiksi Meksiko ja Uruguay, ovat ilmaisseet valmiutensa toimia välittäjinä osallistavassa kansallisessa vuoropuhelussa ratkaisun löytämiseksi;
1. tuomitsee jyrkästi Venezuelassa tehdyn vallankaappausyrityksen, jossa Juan Guaidó julistautui maan väliaikaiseksi presidentiksi perustuslaillisen kehyksen ulkopuolelta, ja Yhdysvaltojen ja niin kutsutun Liman ryhmän tukeman strategian, jolla halutaan oikeuttaa ulkomainen puuttuminen Venezuelan asioihin;
2. on huolissaan siitä, että nykytilanne saattaa johtaa väkivallan kiihtymiseen Venezuelassa; korostaa tässä yhteydessä, että venezuelalaisten olisi neuvoteltava Venezuelan perustuslain mukaisesti ja ilman ulkomaiden asiaan puuttumista rauhanomaisesta ja poliittisesta ratkaisusta nykyisiin ongelmiin;
3. kehottaa kaikkia maan poliittisia voimia palaamaan vuoropuhelun ja neuvottelujen tielle; palauttaa mieliin, että opposition toimesta vuosi sitten keskeytyneen vuoropuhelun tuloksena syntyi Sopimus demokraattisesta rinnakkaiselosta Venezuelassa -teksti ja korostaa, että kyseinen sopimusteksti voisi toimia uudistetun kansallisen vuoropuhelun lähtökohtana;
4. suhtautuu myönteisesti alueen maiden, esimerkiksi Meksikon ja Uruguayn, osoittamaan haluun toimia välittäjinä, jotta saavutettaisiin vuoropuheluun perustuva ratkaisu;
5. painottaa, että kansainvälisen tunnustuksen antaminen mille tahansa hallitukselle, joka nostaa itse itsensä valtaan, lisää entisestään poliittisen tilanteen heikentymisen riskiä ja voi johtaa kerrannaisvaikutuksiin Venezuelan ulkopuolella alueen muissa maissa;
6. vaatii neuvostoa ja jäsenvaltioita tuomitsemaan jyrkästi vallankaappausyrityksen ja noudattamaan kansainvälistä oikeutta – eritoten YK:n peruskirjan periaatteita, kuten puuttumattomuuden periaatetta;
7. tuomitsee poliittisen puuttumisen jatkuvan lisääntymisen, talous- ja rahoituspakotteet, diplomaattisen epävakauden aiheuttamisen ja Yhdysvaltojen, itse itsensä nimittäneen Liman ryhmän ja EU:n esittämät jatkuvat Venezuelaan kohdistuvat uhkaukset;
8. kehottaa lopettamaan Venezuelan vastaiset talous- ja rahoituspakotteet, jotka ovat vahvasti edesauttaneet maan talouden heikentymistä, kuten YK:n riippumattoman asiantuntijan Alfred de Zayasin raportti osoitti;
9. kehottaa jäsenvaltioita pidättäytymään seuraamasta Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja joidenkin niin kutsutun Liman ryhmän maiden vastuutonta strategiaa, jonka tavoitteena on oikeuttaa ulkomainen puuttuminen Venezuelan asioihin sen sijaan, että tuettaisiin ja edistettäisiin tilanteen ratkaisemista rauhanomaisesti vuoropuhelun kautta;
10. suhtautuu myönteisesti siihen, että YK:n turvallisuusneuvosto hylkäsi Yhdysvaltojen ehdotuksen tukea Venezuelassa tapahtunutta vallankaappausyritystä;
11. ei voi hyväksyä EU:n toimielinten ja joidenkin EU:n jäsenvaltioiden antamia suvereenin ja itsenäisen maan vastaisia lausuntoja, jotka vain kärjistävät konfliktia;
12. muistuttaa, että kansa äänesti Venezuelan bolivariaanisen tasavallan presidentin Nicolás Maduron valtaan 20. toukokuuta 2018;
13. ilmaisee solidaarisuutensa Venezuelan kansaa kohtaan; muistuttaa, että ”kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus” ja että ”tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja pyrkivät vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämiseen”[1]; tuomitsee kaikki hyökkäykset Venezuelan demokratiaa ja itsemääräämisoikeutta vastaan;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Venezuelan bolivariaanisen tasavallan hallitukselle, Mercosurin parlamentille, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle ja Latinalaisen Amerikan alueellisille elimille kuten Unasurille, ALBAlle ja CELACille.
- [1] YK:n julistus itsenäisyyden myöntämisestä siirtomaille ja siirtomaakansoille.