PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS oikeudesta rauhanomaiseen mielenosoitukseen ja oikeasuhteisesta voimankäytöstä
11.2.2019 - (2019/2569(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marie‑Christine Vergiat, Barbara Spinelli, Malin Björk, Marina Albiol Guzmán, Stefan Eck, Marie‑Pierre Vieu, Dimitrios Papadimoulis, Stelios Kouloglou, Patrick Le Hyaric, Paloma López Bermejo, Marisa Matias, Xabier Benito Ziluaga, Estefanía Torres Martínez, Takis Hadjigeorgiou GUE/NGL-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0104/2019
B8‑0106/2019
Euroopan parlamentin päätöslauselma oikeudesta rauhanomaiseen mielenosoitukseen ja oikeasuhteisesta voimankäytöstä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon EU:n perussopimukset ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 4, 6 ja 7 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liittyvän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,
– ottaa huomioon tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, 27. kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005[1],
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon YK:n laatimat lainvalvontaviranomaisten voimankäyttöä ja tuliaseiden käyttöä koskevat perusperiaatteet,
– ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa[2],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina;
B. ottaa huomioon, että kansainväliset ihmisoikeusvälineet ovat unionille ja sen jäsenvaltioille kuuluvia velvoitteita, joita on noudatettava;
C. toteaa, että unioni on sitoutunut kunnioittamaan sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapautta;
D. ottaa huomioon, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklassa ja perusoikeuskirjan 12 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen muiden kanssa, mukaan lukien oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi;
E. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 4 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa todetaan, että ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla, ja perusoikeuskirjan 3 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen;
F. ottaa huomioon, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklassa todetaan myös, että kokoontumisvapaus ”ei estä laillisten rajoitusten asettamista asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuuluviin nähden heidän käyttäessään näitä oikeuksia”; toteaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perusoikeuksia ja kansalaisvapauksia rajoitettaessa on aina noudatettava laillisuuden, tarpeellisuuden ja suhteellisuuden periaatteita;
G. toteaa, että oikeus protestoida on perusarvo, jota ei voida kieltää ja johon ei voida soveltaa valvontaa yleisesti ja absoluuttisesti; toteaa, että sitä voidaan rajoittaa vain laillisilla, suhteellisilla ja tarpeellisilla politiikkatoimilla ja poikkeustapauksissa; toteaa, että kaikkien mielenosoitusten olisi katsottava kuuluvan tämän oikeuden suojan piiriin; katsoo, että lainvalvontaviranomaisten on asetettava etusijalle vapaaehtoinen hajaantuminen ilman voimankäyttöä;
H. katsoo, että yhdistymisvapautta on suojeltava; toteaa, että kansalaisyhteiskunta ja moniarvoiset ja riippumattomat tiedotusvälineet ovat keskeisessä asemassa edistettäessä kansalaisuutta ja julkista osallistumista demokraattiseen prosessiin;
I. ottaa huomioon, että kokoontumisvapaus liittyy erottamattomasti sananvapauteen, joka on vahvistettu perusoikeuskirjan 11 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa, joissa todetaan, että jokaisella on oikeus sananvapauteen, ja että kyseinen oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta;
J. ottaa huomioon, että koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa määrätään;
K. toteaa, että perusoikeuskirjan 52 artiklan mukaan ”perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen”; toteaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 18 artiklan mukaan ”yleissopimuksen sallimia, mainittuihin oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia rajoituksia ei saa soveltaa muussa tarkoituksessa kuin siinä, jota varten ne on säädetty”;
L. toteaa, että EU on hyväksynyt neuvoston asetuksella (EY) N:o 1236/2005 ja muilla sen jälkeisillä asetuksilla säännöksiä sellaisten tavaroiden kaupan kieltämiseksi, joita käytetään vain kidutuksessa ja muussa huonossa kohtelussa, ja sellaisten tavaroiden viennin valvomiseksi, joita voidaan käyttää kidutuksessa ja muussa huonossa kohtelussa; toteaa, että tämä kattaa tietyt vähemmän tappavat aseet, joita käytetään väkijoukkojen hallintaan;
M. ottaa huomioon, että lainvalvontaviranomaisia on useissa jäsenvaltioissa arvosteltu mielenosoitusoikeuden heikentämisestä ja liiallisesta voimankäytöstä;
N. ottaa huomioon, että vähemmän tappavien aseiden, kuten Flash Ball- ja LBD 40 ‑kumiluotiaseiden ja GLI-F4-kranaattien, käyttö on aiheuttanut suuren määrän vakavia vammoja ja ainakin yhden kuolemantapauksen viimeaikaisissa mielenosoituksissa;
O. toteaa, että ammuksiin perustuvien sähköshokkiaseiden käyttö on sallittu joissakin jäsenvaltioissa huolimatta siitä, että YK:n kidutuksen vastainen komitea pitää niitä kidutusaseina;
P. toteaa, että Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on ilmaissut huolensa oikeudesta rauhanomaiseen mielenosoitukseen Ranskan keltaliiviprotestien alettua; toteaa, että näissä protesteissa on loukkaantunut ainakin 3 200 ihmistä, joiden joukossa on 46 lasta ja 44 toimittajaa; toteaa, että 188 heistä on saanut päävammoja, 20 on saanut näkövammoja tai menettänyt näkönsä toisesta silmästään ja viisi ihmistä on menettänyt kätensä onnettomuudessa;
1. kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan oikeutta osoittaa mieltään, yhdistymisvapautta sekä sananvapautta;
2. korostaa, että julkinen keskustelu ja oikeus osoittaa mieltään ovat demokraattisten yhteiskuntien toiminnan elinehto;
3. kehottaa jäsenvaltioita olemaan hyväksymättä lakeja tai käytäntöjä, jotka rajoittavat ennaltaehkäisevästi oikeutta protestoida tai jotka kriminalisoisivat mielenosoittajat etukäteen ilman oikeudellista valvontaa; korostaa, että mahdollisten mielenosoittajien mielivaltaisia joukkopidätyksiä on vältettävä;
4. tuomitsee viranomaisten väkivaltaiset ja suhteettomat toimenpiteet protestien ja rauhanomaisten mielenosoitusten aikana useissa jäsenvaltioissa; kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia varmistamaan avoimen, puolueettoman ja tehokkaan tutkimuksen, jos voimankäytön epäillään tai väitetään olleen liiallista; muistuttaa, että lainvalvonnasta vastaavien virastojen on oltava vastuussa tehtäviensä suorittamisesta ja siitä, että ne noudattavat lainsäädäntö- ja toimintakehyksiä; korostaa, että vastuuseen on yksittäisten lainvalvontavirkamiesten ohella asetettava myös heidän esimiehensä, myös poliittisella tasolla, samoin kuin koko viranomainen;
5. tuomitsee jäsenvaltiot, jotka ovat käyttäneet liiallista voimaa rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan;
6. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään yleisen järjestyksen ylläpidossa vaihtoehtoisia käytäntöjä, jotka ovat jo osoittautuneet tehokkaiksi joissakin EU:n jäsenvaltioissa, kuten suoraa viestintää mielenosoittajille esimerkiksi suurten näyttöruutujen välityksellä, fyysisen kontaktin välttämistä mielenosoittajiin mahdollisimman pitkälle ja turvautumista sovittelijoihin, joilla on psykologian ja sosiologian koulutusta;
7. pitää tärkeänä, että kaikki lainvalvontaviranomaiset saavat yleisen järjestyksen ylläpitoon liittyen voimankäyttöä ja vähemmän tappavien aseiden käyttöä koskevaa säännöllistä koulutusta, joka perustuu ihmisoikeusnormeihin;
8. toteaa, että monet kansainväliset järjestöt ja elimet, kuten laittomia, summittaisia tai mielivaltaisia teloituksia käsittelevä YK:n erityisraportoija, oikeutta rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja oikeutta yhdistymisvapauteen käsittelevä YK:n erityisraportoija, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu sekä Ranskan oikeusasiamies, ovat vaatineet tietyntyyppisten vähemmän tappavien aseiden kieltämistä;
9. pitää huolestuttavana, että jäsenvaltioilla on erilaiset kynnykset voiman ja aseiden käytölle lainvalvontaviranomaisten ylläpitäessä yleistä järjestystä; pitää valitettavana, että lainvalvontaviranomaiset kohtelevat EU:n kansalaisia hyvin eri tavoin ja että kansalaisten perusoikeuksien suoja vaihtelee;
10. kehottaa vetoomusvaliokuntaa käsittelemään erityisen huolellisesti vetoomuksia, jotka koskevat liiallista voimankäyttöä, ja kehottaa tarkastelemaan uudelleen päätöksiä, joiden mukaan asiaa koskevia vetoomuksia ei oteta käsiteltäviksi;
11. on tyytyväinen eräiden jäsenvaltioiden päätökseen keskeyttää tai kieltää tietyntyyppisten vähemmän tappavien aseiden käyttö; kehottaa kieltämään tietyntyyppisten vähemmän tappavien aseiden ja laitteiden käytön yleisen järjestyksen ylläpitoon esimerkkeinä LBD 40 -kumikuula-aseet, GLI-F4-kranaatit ja kumikuulakranaatit, joiden käyttö voi aiheuttaa vakavia vammoja tai kuoleman ja joiden käyttöä voidaan pitää kidutuksena;
12. pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot ovat päättäneet sallia ammuksiin perustuvien sähköshokkiaseiden käytön yleisen järjestyksen ylläpidossa, ja toteaa, että YK:n kidutuksen vastainen komitea pitää niitä kidutusaseina;
13. kehottaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa järjestämään kuulemistilaisuuksia, joissa tarkastellaan voiman ja vähemmän tappavien aseiden käyttöä väkijoukkojen hajottamiseksi, ja laatimaan aiheesta mietinnön yhteistyössä STOA-paneelin kanssa, jotta voidaan laatia jäsenvaltioille osoitettavat, voimankäyttöä ja vähemmän tappavien aseiden käyttöä koskevat ohjeet; kannustaa komissiota ja perusoikeusvirastoa tekemään yhteistyötä kaikissa näissä prosesseissa;
14. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden perusoikeuksia koskevia velvoitteita noudatetaan ja että lainvalvontaviranomaiset käyttävät protestien ja mielenosoitusten hallinnassa voimaa aina vasta viimeisenä keinona ja että voimankäyttö on aina laillista, oikeasuhteista ja välttämätöntä;
15. muistuttaa, että lainvalvontaa koskevissa toimintapolitiikoissa, ohjeissa ja operaatioissa on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöihin, jotka ovat yleisesti erityisen haavoittuvaisia voimankäytön vahingollisille seurauksille sekä tiettyjen vähemmän tappavien aseiden vaikutuksille, kuten lapsiin, raskaana oleviin naisiin, ikääntyneisiin, vammaisiin henkilöihin tai mielenterveysongelmista kärsiviin henkilöihin sekä huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisina oleviin henkilöihin;
16. kehottaa jäsenvaltioita edistämään sitä, että niiden lainvalvontahenkilöstölle tarjotaan kaikissa poliisivoimissa jatkuvaa koulutusta kansallisesta ja kansainvälisestä ihmisoikeuslainsäädännöstä;
17. kehottaa jäsenvaltioita esittämään unionin laajuisia suuntaviivoja lainvalvontahenkilöstön käyttämien aseiden avoimesta, riippumattomasta ja johdonmukaisesta valinnasta, testauksesta ja kokeilusta ja kehottaa perustamaan nämä suuntaviivat YK:n normeihin, suosituksiin ja ohjaaviin periaatteisiin; panee merkille, että tällaisen arvioinnin avulla olisi tarkasteltava kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja -normien noudattamista ennen valintaa ja käyttöönottoa; kehottaa jäsenvaltioita keräämään tietoa kaikesta voimankäytöstä, jotta voidaan koota yhteen todisteita käytöstä, väärinkäytöstä, odottamattomista seurauksista, vammoista ja kuolemantapauksista sekä niiden syistä;
18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle ja Yhdistyneille kansakunnille.
- [1] EUVL L 200, 30.7.2005, s. 1.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0032.