Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon keskipitkän kantaman ydinaseiden poistamista koskevan INF‑sopimuksen, jonka Yhdysvaltojen silloinen presidentti Ronald Reagan ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton (Neuvostoliitto) presidentti allekirjoittivat 8. joulukuuta 1987 Washingtonissa,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin 21. lokakuuta 2018 antaman lausunnon, jonka mukaan Yhdysvallat uhkaa vetäytyä INF-sopimuksesta,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin 1. helmikuuta 2019 antaman lausunnon, jossa vahvistetaan Yhdysvaltojen vetäytyminen INF-sopimuksesta,

–  ottaa huomioon Venäjän presidentin Vladimir Putinin 2. helmikuuta 2019 antaman lausunnon, jossa tämä vahvisti hallituksensa keskeyttävän Venäjän osallistumisen sopimukseen,

–  ottaa huomioon niin Yhdysvaltojen kuin Venäjän antaman lausunnon, jossa ne ilmoittavat aikovansa vetäytyä INF-sopimuksesta kuuden kuukauden kuluttua,

–  ottaa huomioon Naton ulkoministerien Brysselissä 4. joulukuuta 2018 antaman lausunnon INF-sopimuksesta,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin Brysselissä 18. ja 19. joulukuuta 2018 pidetyssä seitsemännessä EU:n asesulku- ja aseidenriisuntakonferenssissa esittämät kommentit,

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman ydinturvasta ja asesulusta(1),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2018 Brysselissä annetun yhteisen julistuksen EU:n ja Naton yhteistyöstä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että INF-sopimus allekirjoitettiin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1987 asevalvontasopimuksena, jolla poistettiin kaikki maasta laukaistavat ballistiset ja risteilyohjukset sekä kantoraketit, joiden kantomatka on 500‑5 500 kilometriä;

B.  ottaa huomioon, että INF-sopimuksella Yhdysvallat ja Venäjä velvoitettiin tuhoamaan varastonsa; ottaa huomioon, että toukokuuhun 1991 mennessä oli sopimuksen ehtojen mukaisesti poistettu 2 692 ohjusta;

C.  katsoo, että Eurooppa hyötyi eniten INF-sopimuksesta; toteaa, että INF-sopimuksen vaikutuspiiriin kuuluu paljon muutakin kuin Euroopan yhteinen turvallisuus ja että siitä on kehittynyt kansainvälisen rauhan ja vakauden tukipilari;

D.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen (Obaman) hallinto totesi vuonna 2014, että Venäjä rikkoi INF-sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, joiden mukaan se ei saa omistaa, valmistaa eikä testata maasta laukaistavia risteilyohjuksia, joiden kantama on 500‑5 000 kilometriä, tai omistaa tai valmistaa tällaisten ohjusten kantoraketteja; ottaa huomioon, että tämän jälkeen vuosina 2015, 2016, 2017 ja 2018 julkistetuissa raporteissa toistettiin Yhdysvaltojen väitteet, joiden mukaan Venäjä rikkoo edelleen sopimusta;

E.  ottaa huomioon, että Yhdysvallat ja Nato ovat toistuvasti kyseenalaistaneet Venäjän ohjuskehitystoiminnan ja erityisesti 9M729-ohjusjärjestelmän, jonka ne katsovat rikkovan INF-sopimusta;

F.  ottaa huomioon, että presidentti Trump ilmoitti 20. lokakuuta 2018, että Yhdysvallat vetäytyisi sopimuksesta, koska Venäjä ei noudata sitä eikä Kiina liity siihen; ottaa huomioon, että 4. joulukuuta 2018 Naton ulkoministerikokouksen jälkeen Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo ilmoitti, että Yhdysvallat on havainnut Venäjän rikkovan sopimusta olennaisesti ja että vastatoimena Yhdysvallat keskeyttää velvoitteidensa noudattamisen 60 päivän kuluttua, ellei Venäjä ryhdy noudattamaan sopimusta täydellisesti ja todistettavasti;

G.  ottaa huomioon, että Nato julkaisi 4. joulukuuta 2018 lausunnon, jossa se antoi tukensa Yhdysvaltojen havainnoille, joiden mukaan Venäjä rikkoo sopimusvelvoitteitaan olennaisesti, ja kehotti Venäjää ryhtymään kiireesti jälleen noudattamaan sopimusta täydellisesti ja todistettavasti;

H.  ottaa huomioon, että se, että Venäjä kiisti rikkoneensa INF-sopimusta, johti suoraan sopimusta kohtaan tunnetun luottamuksen katoamiseen ja sen täytäntöönpanon valvomisen lopettamiseen; toteaa, että ennen kuin Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta, Venäjä oli vahvistanut ottavansa vuoden 2019 alussa käyttöön mannertenväliset ballistiset RS-26-ohjukset 1 200 kilometrin päässä Moskovasta itään;

I.  toteaa, että Yhdysvallat ilmoitti 1. helmikuuta 2019 aikovansa keskeyttää INF‑sopimuksen mukaisten velvoitteidensa noudattamisen ja käynnistävänsä sopimuksesta vetäytymiseen johtavan prosessin, jollei Venäjä ryhdy jälleen noudattamaan sopimuksen määräyksiä 180 päivän kuluessa; toteaa, että Venäjä päätti 2. helmikuuta 2019 keskeyttää vastaavasti osallistumisensa sopimukseen; ottaa huomioon, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on kehottanut Venäjää käyttämään hyväkseen Yhdysvaltojen tarjoamaa kuuden kuukauden määräaikaa, johon mennessä sopimusta on noudatettava kaikilta osin;

1.  muistuttaa INF-sopimuksen keskeisestä merkityksestä kansainvälisen asesulun, aseriisunnan sekä Euroopan ja maailman turvallisuuden edistäjänä; tukee varauksetta INF-sopimuksen jatkamista;

2.  tuomitsee sen, että Venäjä rikkoo jatkuvasti INF-sopimusta; kehottaa Venäjää osoittamaan, että se noudattaa sopimusta täysimääräisesti ja todennettavasti ja vastaa näin Yhdysvaltojen ja Naton esittämiin huoliin ja mahdollistaa INF-sopimuksen jatkamisen;

3.  pitää tärkeänä täyttä avoimuutta ja vuoropuhelua, jotta voidaan lisätä luottamusta INF‑sopimuksen ja muiden strategista vakautta ja turvallisuutta vahvistavien sopimusten täytäntöönpanoon; kannustaa edellä todetun perusteella Yhdysvaltoja ja Venäjää käynnistämään uudelleen rakentavan vuoropuhelun, ja kehottaa niitä jatkamaan vilpittömässä mielessä neuvotteluja molempien ydinasearsenaaleihin liittyvistä tehokkaista toimista;

4.  pitää valitettavana molempien osapuolten päätöksiä keskeyttää INF-sopimuksen noudattaminen; on huolissaan siitä, että mahdollinen virhelaskelma tai Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen väärinkäsitys saattaa johtaa jännitteiden lisääntymiseen ja uuteen ohjuskisaan;

5.  on edelleen täysin sitoutunut tehokkaaseen kansainväliseen aseiden valvontaan, aseriisuntaan ja asesulkuun; kehottaa Yhdysvaltoja ja Venäjää uudistamaan vuonna 2010 tehdyn uuden START-sopimuksen, jonka on määrä umpeutua vuonna 2021;

6.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa hyödyntämään kuuden kuukauden aikaikkunaa vuoropuhelun käymiseksi molempien sopimusvaltioiden kanssa sekä EU:n sovitteluasiantuntemuksen ja -kokemuksen tarjoamiseksi, jotta INF-sopimuksesta voidaan päästä sopimukseen ja estää sekä Yhdysvaltoja että Venäjää vetäytymästä siitä; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa lisäksi tarjoamaan kuuden kuukauden määräajan jälkeen vaihtoehtona sitä, että ryhdytään neuvottelemaan uudesta Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä asesopimuksesta, johon voisi sisältyä ydinaseiden enimmäismääriä tai niiden käyttöä koskevia maantieteellisiä rajoituksia;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Yhdysvaltojen presidentille ja Yhdysvaltojen kongressin jäsenille, Venäjän federaation presidentille ja Venäjän valtion duuman ja liittoneuvoston jäsenille sekä Natolle.

(1) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 202.