Menettely : 2019/2575(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0159/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0159/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 12/03/2019 - 9.22

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0156

<Date>{06/03/2019}6.3.2019</Date>
<NoDocSe>B8‑0159/2019</NoDocSe>
PDF 139kWORD 55k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi</Titre>

<DocRef>(2019/2575(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Dan Nica, Peter Kouroumbashev</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0154/2019

B8‑0159/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi

(2019/2575(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972[1],

 ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148[2],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirastosta ENISAsta ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista (”kyberturvallisuusasetus”) (COM(2017)0477),

 ottaa huomioon ehdotuksen asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (COM(2018)0630),

 ottaa huomioon Kiinan kansankongressin 28. kesäkuuta 2017 hyväksymän uuden kansallisen tiedustelulain,

 ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 annetut neuvoston ja komission julkilausumat kiinalaisen teknologian lisääntyvään läsnäoloon EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja EU:n mahdollisista toimista niiden lieventämiseksi,

 ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 14. helmikuuta 2019 hyväksymänsä kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta[3],

 ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteiden tilasta[4],

 ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588),

 ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman internetyhteyksistä kasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi: eurooppalainen gigabittiyhteiskunta ja 5G[5],

 ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että 5G-verkko muodostaa tulevaisuudessa EU:n digitaalisen infrastruktuurin selkärangan tarjoamalla yhteyksiä ja dataa niin arkielämän kuin talouden kriittisten alojen, kuten liikenteen, energian, terveydenhuollon, rahoituksen, televiestinnän, puolustuksen, avaruuden ja turvallisuussektorin, tarpeita varten;

B. toteaa, että 5G:n käyttöönottokustannusten arvioidaan olevan Euroopassa 300–500 miljardia euroa, minkä vuoksi sen jälkeen, kun nämä verkot on otettu käyttöön, niitä on vaikea korvata lyhyellä aikavälillä;

C. ottaa huomioon, että 5G-verkon laitteita valmistavat vain harvat yhtiöt, joista suurin osa on kiinalaisia tai Euroopan unionin yrityksiä;

D. ottaa huomioon, että eräät kolmannet maat ovat kieltäneet Kiinassa valmistetut 5G-laitteet tai suunnittelevat ottavansa käyttöön niitä koskevia rajoituksia;

E. toteaa, että tähän mennessä yksikään EU:n jäsenvaltio ei ole ilmoittanut julkisesti, että sen televiestintäverkoissa on havaittu sisäänrakennettuja takaportteja;

F. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat parhaillaan toteuttamassa taajuushuutokauppoja edistääkseen 5G-verkkojen käyttöönottoa ennen 31. joulukuuta 2020, kuten eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä edellytetään;

G. ottaa huomioon, että vuonna 2017 hyväksytyn Kiinan tiedustelulain mukaan Kiinan kansalaisten ja yhteisöjen on annettava Kiinan hallitukselle pääsy yksityisiin tietoihin kansallisen turvallisuuden tai kansallisten etujen perusteella;

H. ottaa huomioon, että 1. kesäkuuta 2017 voimaan tulleessa Kiinan kyberturvallisuuslaissa edellytetään, että verkko-operaattorit antavat teknistä apua valtion turvallisuuselimille niiden hoitaessa tehtäviään;

I. toteaa, että samankaltaista lainsäädäntöä on hyväksytty muissakin kolmansissa maissa ja erityisesti Yhdysvalloissa, jossa hiljan säädettiin tietojen laillista käyttöä ulkomailla koskeva laki (Clarifying Lawful Overseas Use of Data (CLOUD) Act), jonka mukaan Yhdysvaltojen tieto- ja viestintäyritysten on luovutettava Yhdysvaltojen kansalaisia koskevat tiedot, jotka ne ovat tallentaneet omistamalleen tai käyttämälleen palvelimelle, jos niille esitetään asiaa koskeva oikeuden määräys;

J. ottaa huomioon, että kesäkuussa 2018 EU käynnisti Maailman kauppajärjestössä riitojenratkaisumenettelyn, jota se täydensi joulukuussa 2018 ja joka koski Kiinan soveltamia käytäntöjä, joiden mukaan eurooppalaisten yritysten on luovutettava Kiinalle arkaluonteista teknologiaa ja tietotaitoa ehtona luvalle investoida maahan;

1. esittää syvän huolensa viimeaikaisista väitteistä, joiden mukaan kiinalaisten yritysten kehittämät 5G-laitteet sisältävät sisäänrakennettuja takaportteja, jotka mahdollistavat laitevalmistajien ja Kiinan viranomaisten luvattoman pääsyn EU:n kansalaisten ja yritysten yksityisiin tietoihin ja televiesteihin; katsoo, että nämä väitteet olisi arvioitava ja tutkittava perusteellisesti;

2. katsoo, että otettaessa tulevina vuosina käyttöön 5G-verkkoja olisi myös arvioitava ja tutkittava, onko kyseisten valmistajien kehittämissä 5G-laitteissa mahdollisesti merkittäviä haavoittuvuuksia;

3. palauttaa mieliin, että kaikkien unioniin sijoittautuneiden tai sisämarkkinoille tuotteita saattavien yhteisöjen on kansalaisuudestaan riippumatta noudatettava EU:n oikeutta ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä sekä perusoikeuksia koskevia velvoitteita, myös niitä, jotka liittyvät yksityisyyteen, tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen;

4. toteaa uudelleen, että kaikkien tuotteita, palveluja ja prosesseja EU:ssa tarjoavien yhteisöjen on kansalaisuudestaan riippumatta täytettävä sisäänrakennettua turvallisuutta (Secure By Design) koskevat kriteerit, joilla ei ainoastaan ehkäistä sisäänrakennettuja takaportteja vaan helpotetaan myös muiden verkkoon kohdistuvien kyberhäirintämahdollisuuksien, kuten hajautettujen palvelunestohyökkäysten, torjumista;

5. kehottaa komissiota kehittämään pikaisesti yhdennetyn vastatoimen näihin uusiin kyberuhkiin ja haavoittuvuuksiin, joita seuraavan sukupolven televiestintäverkot tuovat mukanaan; kehottaa jäsenvaltioita ilmoittamaan komissiolle kaikista kansallisista toimenpiteistä, joita ne aikovat ottaa käyttöön unionin vastatoimien koordinoimiseksi, jotta voidaan varmistaa kyberturvallisuuden mahdollisimman korkea taso kaikkialla unionissa; muistuttaa, että on tärkeää olla ottamatta yksipuolisesti käyttöön suhteettomia toimia, joilla pirstotaan tarpeettomasti sisämarkkinoita;

6. katsoo, että EU:n olisi ryhdyttävä itsenäisiin vastatoimiin, jotka perustuvat riskinarviointiin ja vankkaan todistusaineistoon;

7. kehottaa jäsenvaltioita, kyberturvallisuusvirastoja, teleoperaattoreita, valmistajia ja elintärkeiden infrastruktuurien palvelunarjoajia toimittamaan komissiolle ja ENISAlle todisteet mahdollisista takaporteista tai muista merkittävistä haavoittuvuuksista, jotka voivat vaarantaa televiestintäverkkojen eheyden ja turvallisuuden tai rikkoa unionin oikeutta ja perusoikeuksia;

8. muistuttaa, että televiestintäverkot ovat yhteydessä toisiinsa ja että järjestelmän mahdollinen haavoittuvuus voi vaikuttaa verkon muihin osiin ja vaarantaa ne; kehottaa komissiota arvioimaan unionin oikeudellisen kehyksen lujuutta, jotta voidaan puuttua huoliin haavoittuvien laitteiden läsnäolosta strategisilla aloilla ja runkoverkkoinfrastruktuurissa; kehottaa komissiota esittämään hyvissä ajoin aloitteita, myös lainsäädäntöehdotuksia, mahdollisten puutteiden korjaamiseksi;

9. palauttaa mieliin, että nykyinen televiestintää koskeva oikeudellinen kehys antaa jäsenvaltioille valtuudet varmistaa, että teleoperaattorit noudattavat julkisten sähköisten viestintäverkkojen eheyttä ja saatavuutta koskevia vaatimuksia; korostaa, että eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön mukaan jäsenvaltioilla on kaikki tarvittavat valtuudet tutkia väitteitä ja soveltaa monenlaisia oikeudellisia välineitä, jos sääntöjä ei noudateta, ja taata sisäänrakennettu yksityisyyden suoja EU:n markkinoilla;

10. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että käyttöön otettavissa 5G-laitteissa ”turvallisuus on sisäänrakennettu” ja että laitteet toimivat jatkossakin turvallisesti koko niiden käyttöiän ajan; kehottaa komissiota antamaan yhteistyössä ENISAn kanssa ohjeita siitä, miten torjutaan kyberuhkia ja haavoittuvuuksia, kun hankitaan 5G-laitteita ja muita palveluja, joihin liittyy suuri määrä yksityistä dataa (laitteiden hankinta eri myyjiltä, taajuuksien huutokauppaehdot ja niin edelleen); katsoo, että tätä lähestymistapaa ei pitäisi rajoittaa 5G-verkkolaitteiden valmistajiin ja myyjiin, vaan sitä olisi sovellettava myös olemassa oleviin verkkoihin ja koko toimitusketjuun; kehottaa Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskusta ottamaan edellä mainitut ohjeet huomioon toiminnassaan ja määrittäessään strategista suuntautumistaan;

11. kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöään toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa annettua direktiiviä (EU) 2016/1148 hyväksymään kiireesti kansallista lainsäädäntöä direktiivin vaatimusten noudattamiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan, onko direktiivin soveltamisalaa tarpeen laajentaa uusille aloille ja palveluihin, joilla asetetaan paljon yksityisiä tietoja alttiiksi riskeille ja jotka eivät kuulu minkään erityislainsäädännön soveltamisalaan (kuten televiestintä ja sähköinen tunnistaminen);

12. pitää myönteisenä kyberturvallisuusasetuksen hyväksymistä, koska asetuksella vahvistetaan ENISAn asemaa pyrittäessä vaikuttaviin toimiin kyberhyökkäyksiä vastaan, lisätään yhteistyötä ja koordinointia unionin tasolla ja otetaan käyttöön uusia sertifiointijärjestelmiä verkkoon liitettyjä tuotteita ja prosesseja varten;

13. kehottaa komissiota valtuuttamaan ENISAn asettamaan painopisteekseen toimet 5G-laitteiden sertifiointijärjestelmän kehittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että 5G-tekniikan käyttöönotto unionissa täyttää korkeimmat turvallisuusvaatimukset ja että sillä voidaan torjua takaportteja ja muita merkittäviä haavoittuvuuksia, jotka vaarantaisivat unionin televiestintäverkkojen ja niistä riippuvaisten palvelujen turvallisuuden; kehottaa komissiota sisällyttämään sertifiointiin myös tekoälyjärjestelmiä, joiden avulla voidaan havaita ja vähentää haittaohjelmia ja turvapuutteita 5G-laitteissa sekä raportoida niistä välittömästi;

14. muistuttaa kuitenkin, että sertifiointi ei saisi estää toimivaltaisia viranomaisia ja operaattoreita valvomasta toimitusketjua elintärkeissä ympäristöissä ja televiestintäverkoissa toimivien laitteiden eheyden ja turvallisuuden varmistamiseksi;

15. panee merkille, että kiinalaiset yritykset, myös valtion omistamat yritykset, hyötyvät (tarjoamatta vastavuoroisesti samoja mahdollisuuksia) EU:n laajoista avoimista markkinoista ja että Kiina on ollut vuodesta 2016 EU:n nettosijoittaja; on huolissaan lukuisista nykyisistä rajoituksista, joita eurooppalaiset yritykset edelleen kohtaavat Kiinassa, kuten jatkuvasti tiukentuvat markkinoille pääsyn ehdot, esimerkiksi pakolliset teknologian siirrot, sekä yhteisyritysvelvoitteet, syrjivät tekniset vaatimukset, tietojen pakollinen lokalisointi mukaan luettuna, ja lähdekoodin luovuttaminen;

16. ilmaisee huolensa siitä, että Kiinan järjestämät hankinnat ja investoinnit voivat vaarantaa unionin strategiset edut ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät unionin tavoitteet, eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn sekä laadukkaat työpaikat unionissa;

17. muistuttaa, että EU:n on kiireellisesti kehitettävä teollisia valmiuksia strategisesti tärkeillä aloilla (kuten 5G-verkkolaitteisto ja vastaavat perustavanlaatuiset teknologiat), jotta voidaan vähentää riippuvuutta kolmansien maiden valmistajista, jotka toimivat sellaisten kansallisten lakien mukaisesti, jotka ovat pohjimmiltaan ristiriidassa unionissa sovelletun yksityisyyttä ja teollisoikeutta koskevan lainsäädännön kanssa; pitää myönteisenä EU:hun tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamiseksi hyväksyttyä asetusta[6], jolla voidaan arvioida sellaisia mahdollisia turvallisuusriskejä, myös kyberuhkia, jotka todennäköisesti vaikuttavat turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja jotka saattavat toteutua jäsenvaltioissa tai unionin tasolla tehtävien ulkomaisten investointien johdosta;

18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komissiolle, jäsenvaltioiden, liittymässä olevien ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja Kiinan kansankongressille.

 

[1] EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36

[2] EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA_(2019)0121

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2018)0343.

[5] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0234.

[6] Hyväksytyt tekstit, P8_TC1-COD(2017)0224.

Päivitetty viimeksi: 8. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö