Menettely : 2019/2580(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0179/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0179/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/03/2019 - 11.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0215

<Date>{12/03/2019}12.3.2019</Date>
<NoDocSe>B8‑0179/2019</NoDocSe>
PDF 137kWORD 55k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Ihmisoikeusloukkauksia koskevasta eurooppalaisesta pakotejärjestelmästä</Titre>

<DocRef>(2019/2580(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Charles Tannock, Ryszard Czarnecki, Anna Elżbieta Fotyga</Depute>

<Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0177/2019

B8‑0179/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma ihmisoikeusloukkauksia koskevasta eurooppalaisesta pakotejärjestelmästä

(2019/2580(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon neuvoston 10. joulukuuta 2018 tekemän päätöksen, jolla komissio valtuutettiin valmistelemaan ehdotuksia ihmisoikeusloukkauksia koskevasta eurooppalaisesta pakotejärjestelmästä,

 ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vaadittiin unionin laajuista mekanismia kohdennettujen pakotteiden kohdistamiseksi sellaisiin henkilöihin, jotka ovat osallistuneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, ja erityisesti neuvostolle 2. huhtikuuta 2014 esittämänsä suosituksen Sergei Magnitskin tapaukseen osallistuneita Venäjän viranomaisia koskevien yhteisten viisumirajoitusten käyttöönotosta[1],

 ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Venäjästä ja erityisesti 14. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman Ojub Titijevin tapauksesta[2],

 ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän suhteiden tilasta[3],

 ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[4],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa[5],

 ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen oikeudellisten asioiden ja ihmisoikeusasioiden komitean 30. lokakuuta 2018 antaman selonteon Sergei Magnitskista ja rankaisemattomuuden torjumisesta kohdennetuilla pakotteilla,

 ottaa huomioon neuvoston vuonna 2003 hyväksymät suuntaviivat, jotka koskevat rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja arviointia ja joita tarkistettiin ja päivitettiin vuosina 2005, 2009 ja 2017,

 ottaa huomioon huhtikuussa 2018 julkaistun tutkimuksensa ”Targeted sanctions against individuals on grounds of grave human rights violations – impact, trends and prospects at EU level”,

 ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 esitetyn ehdotuksen unionin komiteasta, joka voisi evätä maahanpääsyn ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä,

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 215 artiklan, joka koskee kolmansia maita samoin kuin henkilöitä, ryhmiä ja muita kuin valtion alaisia yhteisöjä koskevien pakotteiden hyväksymistä,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Alankomaiden hallitus käynnisti Saksan ja Ranskan tuella unionin jäsenvaltioiden keskuudessa marraskuussa 2018 keskustelun ihmisoikeusloukkauksista määrättäviä pakotteita koskevasta unionin tason järjestelmästä, jota sovellettaisiin maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon neuvoston 10. joulukuuta 2018 tekemän päätöksen, jolla komissio valtuutettiin valmistelemaan ehdotuksia ihmisoikeusloukkauksia koskevasta eurooppalaisesta pakotejärjestelmästä;

B. ottaa huomioon, että Viro, Latvia, Liettua, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada ja Yhdysvallat ovat hyväksyneet ”Magnitski-lakeja”, jotka antavat niiden hallituksille mahdollisuuden määrätä kohdennettuja pakotteita, kuten viisumikieltoja ja varojen jäädytyksiä, jotka koskevat vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä ja niistä hyötyviä; ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti vaatinut kehittämään vastaavan unionin laajuisen järjestelmän;

C. ottaa huomioon, että ”Magnitski-lakien” nimi perustuu venäläiseen vero- ja kirjanpitoasiantuntijaan Sergei Magnitskiin, joka kuoli tutkintavankeudessa Venäjällä vuonna 2009; ottaa huomioon, että Magnitski oli tutkinut valtavaa Venäjän valtioon kohdistunutta veronpalautuspetosta, joka oli toteutettu Magnitskin asiakkaalta William Browderilta siepattuja investointivälineitä väärinkäyttäen ja johon syyllistyivät rikolliset, jotka hyötyivät korruptoituneiden poliisi- ja veroviranomaisten kanssa tehdystä yhteistyöstä;

D. ottaa huomioon, että kohdennetut pakotteet eivät aiheuta taloudellisia vaikeuksia tavallisille ihmisille vaan niissä keskitytään henkilökohtaiseen vastuuseen, jonka kantavat henkilöt, joiden todetaan olevan suoraan vastuussa kyseisistä toimista; ottaa huomioon, että monet pakotteisiin epäillen suhtautuneet henkilöt Kanadassa ja muualla tulivat lopulta vakuuttuneiksi argumenteista, joiden mukaan tapauksissa, joissa tällaisten henkilöiden sallitaan tulla maahan ja hyödyntää instituutioitamme ja erityisesti pankkejamme, me käytännössä avustamme heitä paheksuttavissa toimissaan tai autamme heitä nauttimaan rikostensa hedelmistä; katsoo, että Ison-Britannian pääministerin Theresa Mayn sanoin nämä ihmiset eivät ole tervetulleita maihimme;

E. ottaa huomioon, että tällaiset lait voisivat olla väline, kun torjutaan rankaisemattomuutta, jota pidetään uhkana oikeusvaltiolle; ottaa huomioon, että Magnitski-lainsäädännön korruption vastainen näkökulma muodostaisi oikeusperustan korruptiotapauksissa osallisina olevien henkilöiden mustalle listalle ottamiselle; ottaa huomioon, että korruption ja rahanpesun torjunta ovat tavoitteita, jotka ovat näkyvästi esillä vastauksina ihmisoikeusrikkomuksiin säädöksissä, joita niitä jo hyväksyneet maat ovat antaneet;

F. ottaa huomioon, että jotkut kansalliset lainvalvontaelimet eivät ole pystyneet saattamaan rikoksentekijöitä vastuuseen; ottaa huomioon, että tällaisissa tapauksissa kohdennettuja pakotteita koskeva unionin laajuinen politiikka olisi erittäin vaikuttavaa;

1. tuomitsee jyrkästi kaikki ihmisoikeusloukkaukset kaikkialla maailmassa; kehottaa komissiota valmistelemaan ihmisoikeusloukkauksista määrättäviä pakotteita koskevasta unionin laajuisesta järjestelmästä annettavan lainsäädäntöehdotuksen, jonka nojalla voitaisiin määrätä viisumikieltoja ja kohdennettuja pakotteita, kuten omaisuuden tai omistusoikeuksien jäädyttäminen EU:n lainkäyttöalueella, yksittäisille viranomaisille tai virallisessa asemassa toimiville henkilöille, jotka ovat syyllistyneet korruptioon tai vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin;

2. uskoo vakaasti, että tällainen järjestelmä täydentäisi arvokkaalla tavalla unionin nykyistä ihmisoikeus- ja ulkopoliittista välineistöä ja vahvistaisi unionin roolia globaalina ihmisoikeuksien alan toimijana varsinkin sen torjuessa rankaisemattomuutta ja korruptiota, joita pidetään uhkana oikeusvaltiolle, ja antaessa tukea huonon kohtelun kohteiksi joutuneille sekä ihmisoikeuksien puolustajille kaikkialla maailmassa;

3. korostaa, että tämän järjestelyn olisi mahdollistettava rajoittavat toimenpiteet, erityisesti varojen jäädyttäminen ja saapumiskielto unioniin, joita voidaan kohdistaa henkilöihin tai yhteisöihin, jotka ovat vastuussa, osallisina tai rahoittajina törkeissä ihmisoikeusloukkauksissa ja väärinkäytöksissä tai ovat mukana avustamassa, rahoittamassa tai osallistumassa niiden suunnitteluun tai ohjailuun tai toteuttamiseen; kannustaa tässä mielessä laatimaan selkeän loukkausten määritelmän nykyisen tilanteen korjaamiseksi;

4. vaatii, että henkilöiden tai yhteisöjen luetteloon ottamista tai sieltä poistamista koskevien päätösten olisi perustuttava selkeisiin ja yksiselitteisiin kriteereihin ja oltava suorassa yhteydessä tehtyyn rikokseen, jotta voidaan taata perinpohjainen laillisuusvalvonta;

5. vaatii, että kaikki unionin jäsenvaltiot tulkitsevat pakotteiden soveltamista samalla johdonmukaisella tavalla; kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä keskenään asianmukaisten kohdehenkilöiden yksilöinnissä, mukaan luettuna aiheellisten unionin mekanismien käyttö ja pakoteluettelossa olevia henkilöitä koskevien tietojen jakaminen, sekä perustelemaan, miksi nämä henkilöt ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista; korostaa, että muuttovirroista hyötyville ihmiskauppiaille olisi määrättävä pakotteita tämän järjestelyn puitteissa;

6. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita hyväksymään ”Magnitski-lait”; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita määräämään viisumikiellot kaikille henkilöille, jotka on otettu luetteloihin aikaisemmin hyväksytyissä ”Magnitski-laeissa”, jotta osoitetaan solidaarisuutta näitä EU-maita kohtaan ja saatetaan unionin tilanne vastaamaan sen transatlanttisia kumppaneita eli Yhdysvaltoja ja Kanadaa, joissa tällaista lainsäädäntöä on jo voimassa;

7. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita panemaan täytäntöön tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä tehdyt neuvoston päätökset rajoittavista toimenpiteistä henkilöitä ja yhteisöjä vastaan ja erityisesti jäädyttämään lueteltujen henkilöiden varat ja rajoittamaan heidän pääsyään niiden alueelle ihmisoikeusloukkausten vuoksi;

8. korostaa, että kaikissa unionin ja jäsenvaltioiden toimissa, joilla pyritään torjumaan rankaisemattomuutta, ensisijaisena tavoitteena olisi edelleen oltava rikossyytteiden nostaminen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä tahoja vastaan kotimaisen tai kansainvälisen lainkäyttövallan puitteissa; kehottaa neuvostoa sisällyttämään rajatylittävät loukkaukset tämän järjestelyn soveltamisalaan;

9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan taistelua verovilppi- ja veronkiertojärjestelyjä vastaan, sulkemaan unionin sisäiset veroparatiisit ja tukemaan oikeuslaitoksen uudistuksia maissa, joissa oikeuslaitos ei tee yhteistyötä korruption torjumisessa, ja toimimaan ehkäisevästi siten, että ne eivät edesauta ulkomaisten korruptoituneiden viranhaltijoiden ja rikollisten hallintojen paheksuttavia toimia tarjoamalla niille mahdollisuutta käyttää maidemme instituutioita ja auttamalla niitä nauttimaan vilpillisesti hankituista voitoistaan;

10. vaatii komissiota osoittamaan järjestelmän täytäntöönpanon hoitamiseen ja valvontaan riittävästi voimavaroja ja asiantuntemusta, kun se on toiminnassa, sekä kiinnittämään erityistä huomiota julkiseen tiedottamiseen luetteloon sisällyttämisestä sekä unionissa että kyseisissä maissa;

11. tukee kansalaisyhteiskunnan aktivistien ponnisteluja tällaisen järjestelmän puolesta ja kannustaa keskustelemaan ehdotuksesta, joka koskee mahdollista riippumatonta unionin tason neuvoa-antavaa komiteaa;

12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille sekä Euroopan neuvoston pääsihteerille.

 

[1] EUVL C 408, 30.11.2017, s. 43.

[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0115.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0157.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0515.

[5] EUVL C 337, 20.9.2018, s. 82.

Päivitetty viimeksi: 13. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö