PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS eurooppalaisesta visiosta kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta
11.3.2019 - (2019/2582(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Christian Ehler, Paul Rübig, Kathleen Van Brempt, Zdzisław Krasnodębski, Fredrick Federley, Benedek Jávor, Dario Tamburrano, Barbara Kappelteollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta
B8‑0184/2019
Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisesta visiosta kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 28. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773),
– ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan,
– ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta–11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. kokouksen (CMP 11),
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet,
– ottaa huomioon vuonna 2018 Katowicessa Puolassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 24) 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman[1],
– ottaa huomioon puhtaan energian säädöspaketin,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
1. suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon pitkän aikavälin strategiasta ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”, jossa korostetaan mahdollisuuksia ja haasteita, joita siirtyminen kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouteen tuo unionin kansalaisille ja taloudelle, ja luodaan perusta laajalle keskustelulle, jossa ovat mukana EU:n toimielimet, kansalliset parlamentit, yrityssektori, kansalaisjärjestöt, kaupungit ja yhteisöt sekä kansalaiset;
2. katsoo, että Eurooppa voi näyttää tietä ilmastoneutraliteettiin investoimalla innovatiivisiin teknologisiin ratkaisuihin, lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja mukauttamalla toimia energian, teollisuuspolitiikan ja tutkimuksen kaltaisilla avainaloilla samalla kun varmistetaan oikeudenmukaisen siirtymän takaava sosiaalinen oikeudenmukaisuus;
3. hyväksyy komission yksilöimät strategiset alat, joilla tarvitaan yhteisiä toimia, ja tukee energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja EU:n teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä;
4. korostaa eri politiikka-alueilla toteutettujen erilaisten ilmastotoimenpiteiden ja lainsäädännön merkitystä, mutta varoittaa, että hajanainen lähestymistapa saattaisi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin sen sijaan, että EU saavuttaisi kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouden vuoteen 2050 mennessä; katsoo, että on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa;
5. on samaa mieltä komission tiedonannossa vahvistetusta EU:n tavoitteesta saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalous vuoteen 2050 mennessä; pyytää jäsenvaltioita sopimaan tämän tavoitteen saavuttamiseen tähtäävästä strategiasta Sibiussa toukokuussa 2019 järjestettävässä EU:n huippukokouksessa ja kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan tämän tavoitteen saavuttamiseen riittävän kunnianhimoisesti;
Energiapolitiikka
6. korostaa energia-alan keskeistä roolia siirryttäessä kohti kasvihuonekaasujen nollanettopäästötaloutta;
7. palauttaa mieliin, että unioni on onnistunut irrottamaan kasvihuonekaasupäästöt talouskasvusta viime vuosikymmeninä ja että se on vähentänyt päästöjä erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön avulla;
8. painottaa, että puhtaaseen energiaan siirtymisellä olisi edelleen vauhditettava Euroopan talouden nykyaikaistamista, edistettävä kestävää talouskasvua ja tuotava yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä unionin kansalaisille;
9. katsoo, että EU:n johtoasema uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alalla osoittaa muulle maailmalle, että siirtymä puhtaaseen energiaan on sekä mahdollista että hyödyllistä muustakin kuin ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta;
10. toteaa, että kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouden saavuttaminen edellyttää huomattavia lisäinvestointeja EU:n energiajärjestelmään ja siihen liittyvään infrastruktuuriin verrattuna nykytasoon, ja toteaa, että tarvittavat investoinnit ovat määrältään 175–290 miljardia euroa vuodessa;
11. korostaa, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius EU:n tasolla, voivat energiasiirtymän erilaisten lähtökohtien vuoksi jakautua EU:ssa epätasaisesti;
12. kehottaa jäsenvaltioita panemaan puhtaan energian säädöspaketin viipymättä täytäntöön; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioilla on toimivalta päättää energiavalikoimastaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa;
13. katsoo, että avainasemassa ovat teknologinen kehitys ja tekniset ratkaisut, energiatehokkuus, kestävä uusiutuva energia sekä sisäisten energiamarkkinoiden täydellinen yhdentyminen;
14. korostaa, että tarvitaan ennakoivaa lähestymistapaa, jotta EU:n kansalaisille varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä ja tuetaan alueita, joiden talous on riippuvainen sellaisiin aloihin tai teknologioihin liittyvistä toiminnoista, joiden odotetaan hiipuvan tai joiden on muututtava tulevaisuudessa;
15. kehottaa kaikkia hallinnon tasoja eli kansallisia, alueellisia tai paikallisia tasoja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kansalaisia kannustetaan osallistumaan energiasiirtymään ja edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa;
Teollisuuspolitiikka
16. toistaa, että siirtyminen kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouteen merkitsee EU:lle haasteita ja mahdollisuuksia ja että investoinnit teolliseen innovointiin sekä digitaaliteknologiaan ja puhtaaseen teknologiaan ovat tarpeen kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, tulevaisuuden taitojen parantamiseksi ja miljoonien työpaikkojen luomiseksi esimerkiksi kasvavan kiertotalouden ja biotalouden aloilla;
17. katsoo, että taloudellinen vauraus, teollisuuden maailmanlaajuinen kilpailukyky ja ilmastopolitiikka ovat toisiaan vahvistavia;
18. korostaa, että vakaat ja ennakoitavat energia- ja ilmastopolitiikan puitteet ovat keskeisessä asemassa, jotta saavutetaan kipeästi kaivattu sijoittajien luottamus ja mahdollistetaan se, että eurooppalainen teollisuusala voi tehdä investointipäätöksiä Euroopassa pitkällä aikavälillä, koska useimpien teollisuuslaitosten käyttöikä on yli 20 vuotta;
Tutkimus ja innovointi
19. korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointiohjelmat ovat ratkaisevassa asemassa tuettaessa unionin johtoasemaa ilmastonmuutoksen torjunnassa;
20. katsoo, että ilmastotoimien valtavirtaistaminen olisi integroitava asianmukaisesti tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon;
21. pyytää kiinnittämään huomiota hiilestä irtautumista koskevan korkean tason paneelin raporttiin[2], jossa käsitellään tutkimuksen ja innovoinnin asemaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja sitä, missä määrin ne voivat samanaikaisesti tarjota EU:lle kilpailuetua hiilestä irtautumisessa; panee merkille korkean tason paneelin laatimat temaattiset ja monialaiset suositukset, jotka koskevat erityisesti EU:n uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (2021–2027) eli Euroopan horisontti ‑ohjelman suuntaamista;
22. katsoo, että seuraavien kahden vuosikymmenen aikana tarvitaan huomattavaa panostusta tutkimukseen ja innovointiin, jotta voidaan tarjota vähähiilisiä ja hiilineutraaleja ratkaisuja, jotka ovat kaikkien saatavilla sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti elinkelpoisia, ja saada aikaan uusia ratkaisuja kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouden saavuttamiseksi;
23. painottaa Euroopan horisontti -ohjelmaa koskevaa kantaansa, jonka mukaan ohjelmaan osoitetuista varoista on käytettävä vähintään 35 prosenttia ilmastotavoitteiden tukemiseen osana ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevaa unionin yleistä tavoitetta;
°
° °
24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0430.
- [2] Final Report of the High-Level Panel of the European Decarbonisation Pathways Initiative, Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, marraskuu 2018.