PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS dieselgate-skandaalin viimeaikaisesta kehityksestä
25.3.2019 - (2019/2670(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Jens GiesekePPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0223/2019
B8‑0224/2019
Euroopan parlamentin päätöslauselma dieselgate-skandaalin viimeaikaisesta kehityksestä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 20. kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007[1],
– ottaa huomioon puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5. syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY,
– ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858[2],
– ottaa huomioon autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta 4. huhtikuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle[3],
– ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 annetun autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkintavaliokunnan lopullisen kertomuksen,
– ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2016 annetun autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkintavaliokunnan väliaikaisen mietinnön,
– ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 7. helmikuuta 2019 julkaiseman aihekohtaisen katsauksen ”EU:n vastaus dieselgate-skandaaliin”,
– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan keskustelun komission jäsenen Elżbieta Bieńkowskan kanssa autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkintavaliokunnan suositusten jatkotoimista[4],
– ottaa huomioon 22. marraskuuta 2018 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Report on Raw Materials for Battery Applications” (SWD(2018)0245),
– ottaa huomioon komission aloittaman rikkomusmenettelyn osana Saksalle, Kreikalle, Italialle, Luxemburgille, Espanjalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle lähetetyt viralliset ilmoitukset,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
1. painottaa, että vuonna 2015 alkaneen dieselgate-päästöskandaalin jälkeen EU:n sääntelykehyksessä on saavutettu huomattavaa edistystä esimerkiksi uusien tyyppihyväksyntäsääntöjen ja uuden testausmenetelmän avulla;
2. korostaa, että ilmanlaadun parantamiseksi ja siten kansalaisten elämänlaadun parantamiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja EU:n autoteollisuuden kilpailukyvyn tehostamiseksi globalisoituneessa maailmassa on siirryttävä puhtaampaan liikkuvuuteen;
3. tähdentää, että ilmastonmuutoksen torjuminen on nähtävä osana EU:n yleistä strategiaa, jonka on oltava yhdenmukainen esimerkiksi uuden teollisuuspolitiikan strategian kanssa (kokonaisvaltainen lähestymistapa), jotta voidaan saada aikaan oikea tasapaino maantieliikenteen ajoneuvojen kestävyyden ja vaatimustenmukaisuuden parantamisen, EU:n kuluttajien taloudellisten etujen turvaamisen ja teknologisen kehityksen rajojen huomioon ottamisen välillä;
4. painottaa, että työllisyyden turvaaminen ja EU:n teollisuuden globaali kilpailukyky on otettava huomioon, kun arvioidaan ratkaisuja, joilla ilmastonmuutokseen voidaan puuttua;
5. tähdentää, että uusi laboratoriotesti, yhdenmukaistettu kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälinen testimenetelmä (WLTP), on jo otettu käyttöön, jotta voidaan pienentää merkittävästi laboratoriossa suoritettujen hiilidioksidipäästötasojen ja polttoaineen kulutuksen mittausten ja tiellä suoritettujen vastaavien mittausten välistä kuilua;
6. painottaa lisäksi, että EU:n testausjärjestelmä sisältää tätä nykyä myös todellisia ajonaikaisia päästöjä (RDE-päästöt) koskevan testauksen, mikä tekee siitä maailman ensimmäisen sääntelykehyksen, jossa hyödynnetään RDE-päästöjen mittauksia; korostaa, että molemmat testit ovat tiukempia ja todenmukaisempia ja että ne ovat paljon vähemmän alttiita vilpillisille käytännöille;
7. painottaa, että uudet EU:n tyyppihyväksyntäsäännöt, joita sovelletaan syyskuusta 2020 alkaen, lisäävät merkittävästi ajoneuvojen tyyppihyväksynnän ja testauksen suorittavien viranomaisten laatua, riippumattomuutta ja valvontaa;
8. korostaa, että dieselteknologialla on merkittävä asema ilmastonmuutoksen torjunnassa siten, että vähennetään hiilidioksidipäästöjä, koska vaihtoehtoisia energialähteitä käyttävissä ajoneuvoissa on edelleen liian paljon puutteita; toteaa sen vuoksi, että uudenaikaisilla dieselajoneuvoilla on merkittävä asema, kun kaupungit pyrkivät ilmanlaadun tavoitteiden saavuttamiseen;
9. korostaa teknologianeutraaliuden periaatteen merkitystä ja kehottaa hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia teknologioita, myös synteettisiä polttoaineita, ilmanlaadun parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi;
10. huomauttaa, että autonvalmistajat ovat tehneet valtavia investointeja vähentääkseen huomattavasti typen oksidien päästöjä (esimerkiksi selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen (SCR) ja typen oksidien poistojärjestelmän yleistynyt käyttö);
11. korostaa, että on tärkeää arvioida unionin markkinoille saatettujen ajoneuvojen koko elinkaaren aikaisia päästöjä, kuten parlamentti on pyytänyt, ja toteaa tässä suhteessa, että komissiolla on haastava tehtävä kehittää yhteinen unionin menetelmä koko elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä varten;
12. tukee tieteellisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin tosiseikkoihin perustuvia ratkaisuja, jotka ovat teknologianeutraaleja;
13. huomauttaa, että sähköinen liikkuminen tuo mukanaan kuluttajien käyttömukavuuteen liittyviä haasteita (kuten toimintasäde, raskas kuormitus, sähköajoneuvojen korkeat kustannukset ja kalliiden akkujen elinikä) mutta myös merkittäviä uusia ympäristöön liittyviä haasteita (kuten raaka-aineiden hankinta ja akkujen kierrätys);
14. kehottaa komissiota harjoittamaan tinkimättömästi valvontatehtäväänsä ja jatkamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan optimoida ajoneuvojen päästöjä koskevat säännökset tulevaisuudessa ja nopeuttaa siirtymää kohti puhtaampaa ja kilpailukykyisempää liikkuvuutta;
15. tähdentää, että jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten on kannettava pääasiallinen vastuu, jotta voidaan varmistaa EU:n uuden tyyppihyväksyntä- ja testauskehyksen täytäntöönpanon tehokas valvonta ja estää siten tulevaisuudessa skandaalit ja saada takaisin EU:n kuluttajien luottamus;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1.
- [2] EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1.
- [3] EUVL C 298, 23.8.2018, s. 140.
- [4] Komission jäsenen Bieńkowskan puhe on saatavilla seuraavalla verkkosivulla: https://ec.europa.eu/commission/commissioners/2014-2019/bienkowska/announcements/commissioner-elzbieta-bienkowska-exchange-views-envi-committee-ep-recommendation-former-committee_en