Menettely : 2019/2800(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0047/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0047/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 19/09/2019 - 7.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0020

<Date>{16/09/2019}16.9.2019</Date>
<NoDocSe>B9‑0047/2019</NoDocSe>
PDF 141kWORD 48k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>suullisesti vastattavan kysymyksen B9-0051/2019 johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>kasvien ja olennaisesti biologisten menetelmien patentoitavuudesta</Titre>

<DocRef>(2019/2800(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Jan Huitema, Hilde Vautmans, Liesje Schreinemacher, Karen Melchior, Frédérique Ries, Catherine Chabaud, Vlad‑Marius Botoş, Jérémy Decerle, Ulrike Müller</Depute>

<Commission>{Renew}Renew -ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0040/2019

B9‑0047/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma kasvien ja olennaisesti biologisten menetelmien patentoitavuudesta

(2019/2800(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 17. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman patenteista ja kasvinjalostajan oikeuksista[1],

 ottaa huomioon bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta 6. heinäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/44/EY ja erityisesti sen 4 artiklan, jossa todetaan, että patenttia ei myönnetä olennaisesti biologisille menetelmille kasvien ja eläinten jalostamiseksi[2],

 ottaa huomioon 5. lokakuuta 1973 tehdyn Euroopan patenttisopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan b alakohdan ja 33 artiklan b alakohdan,

 ottaa huomioon 8. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/44/EY tietyistä artikloista[3],

 ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2017 tehdyn Euroopan patenttijärjestön hallintoneuvoston päätöksen Euroopan patenttisopimuksen soveltamismääräysten 27. ja 28. säännön muuttamisesta (CA/D 6/17),

 ottaa huomioon kasvien patentoitavuudesta 18. joulukuuta 2018 asiassa T 1063/18 tehdyn Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan päätöksen, jonka mukaan on mahdollista myöntää kasvien luontaisia ominaisuuksia koskevia patentteja,

 ottaa huomioon, että Euroopan patenttiviraston pääjohtaja pyysi maaliskuussa 2019 viraston laajennettua valituslautakuntaa tekemään lopullisen päätöksen asian ratkaisemiseksi,

 ottaa huomioon viraston laajennetun valituslautakunnan päätöstä odottavat lukuisat vireillä olevat asiat (noin 250 patenttihakemusta ja neljä väitettä),

 ottaa huomioon Euroopan patenttisopimuksen soveltamismääräykset ja erityisesti niiden 26. säännön, jossa todetaan, että bioteknologian keksintöjä koskevissa eurooppapatenttihakemuksissa ja eurooppapatenteissa on käytettävä direktiiviä 98/44/EY täydentävänä tulkintakeinona,

 ottaa huomioon yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27. heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 ja erityisesti sen 15 artiklan c ja d alakohdan[4],

 ottaa huomioon 20. helmikuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät kasvien patentoitavuudesta,

 ottaa huomioon sopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista, mukaan lukien tuoteväärennösten kauppa (TRIPS), ja erityisesti sen 27 artiklan 3 kohdan,

 ottaa huomioon kysymyksen komissiolle kasvien ja olennaisesti biologisten menetelmien patentoitavuudesta (O-000026/2019 – B9‑0051/2019),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa kasviaineiston esteettömän saatavuuden olevan olennaisen tärkeää Euroopan kasvinjalostusalan innovointikyvyn, sen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn sekä uusien kasvilajikkeiden kehittämisen kannalta;

B. toteaa, että maatalouden perusresurssien saannilla on keskeinen merkitys elintarviketuotannolle, Euroopan elintarviketurvalle sekä viljelijöiden ja kasvattajien valinnanvapaudelle; toteaa kasviaineiston esteettömän saatavuuden olevan ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan kehittää ilmastonmuutoksen johdosta muuttuvia maatalouden olosuhteita sietäviä uusia lajikkeita;

C. ottaa huomioon, että geenivarojen saatavuuden rajoittaminen tai pyrkimys vaikeuttaa niiden saatavuutta voi johtaa kasvinjalostusalan markkinoiden liialliseen keskittymiseen, mikä on haitaksi markkinakilpailulle, kuluttajille ja Euroopan sisämarkkinoille;

D. ottaa huomioon, että kasvinjalostus on innovatiivinen prosessi, jota viljelijät ja viljelijäyhteisöt ovat harjoittaneet maatalouden synnystä lähtien; ottaa huomioon, että patentoimattomat lajikkeet ja jalostusmenetelmät ovat tärkeitä geneettisen monimuotoisuuden kannalta;

E. toteaa, että teollis- ja tekijänoikeudet ovat ratkaisevan tärkeä keino turvata taloudelliset kannustimet uusien kasvituotteiden kehittämiseksi ja varmistaa kilpailukyky;

F. toteaa, että direktiivissä 98/44/EY säädetään bioteknologian keksinnöistä ja erityisesti geenitekniikasta;

G. ottaa huomioon, että komissio totesi 8. marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa selkeästi, ettei komission eikä parlamentin tarkoituksena missään vaiheessa ollut sallia patenttien myöntämistä luontaisille ominaisuuksille, jotka on siirretty kasveihin olennaisesti biologisilla menetelmillä, kuten risteytys ja valinta;

H. katsoo, että tavanomaisilla jalostusmenetelmillä saatuja tuotteita tai tavanomaisessa jalostuksessa tarvittavaa geneettistä materiaalia koskevat patentit saattavat heikentää Euroopan patenttisopimuksen 53 artiklan b alakohdassa ja direktiivin 98/44/EY 4 artiklassa vahvistettua rajoitusta;

I. ottaa huomioon, että Euroopan patenttijärjestön hallintoneuvosto muutti 29. kesäkuuta 2017 Euroopan patenttisopimuksen soveltamismääräysten 27. ja 28. sääntöä[5] ja vahvisti kasveja ja eläimiä koskevien patenttien olevan kiellettyjä;

J. ottaa huomioon, että hallintoneuvosto saattoi näillä uusilla säännöillä eurooppalaisen patenttikäytännön vastaamaan komission antamaa tulkintaa; toteaa, että Euroopan patenttijärjestön 38 jäsenvaltiota hyväksyivät säännöt lähes yksimielisesti;

K. ottaa huomioon, että uusi 28. säännön 2 kohta on Euroopan patenttisopimuksen 53 artiklan b alakohdan mukainen, sillä ei olisi mitään mieltä sulkea olennaisesti biologisia menetelmiä kasvien jalostamiseksi patentoitavuuden ulkopuolelle, jos tällaisilla menetelmillä saatuja tuotteita koskevat patentit sallittaisiin, mikä tekisi tyhjäksi ja vaarantaisi lainsäätäjän tarkoituksen eli sen, että patentteja ei myönnetä, jos on käytetty tavanomaisia jalostusmenetelmiä;

L. ottaa huomioon, että uudella 28. säännön 2 kohdalla selvennetään Euroopan patenttisopimuksen tekstiä tulkitsematta sitä tai asettamatta sitä kyseenalaiseksi sekä todetaan yksiselitteisesti, että patentteja ei myönnetä olennaisesti biologisilla menetelmillä saaduille kasveille ja eläimille;

M. ottaa huomioon, että Euroopan patenttiviraston tekninen valituslautakunta ilmoitti 5. joulukuuta 2018, että patenttisopimuksen soveltamismääräysten uusi 28. säännön 2 kohta ei sido Euroopan patenttijärjestön tulevia päätöksiä, joilla sallitaan patenttien myöntäminen olennaisesti biologisilla menetelmillä saaduille tuotteille[6];

N. ottaa huomioon, että Euroopan patenttiviraston pääjohtaja osoitti maaliskuussa 2019 laajennetulle valituslautakunnalle kaksi kysymystä, jotka koskivat olennaisesti biologisilla menetelmillä saatujen kasvien ja eläinten patentoitavuutta;

O. ottaa huomioon, että Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan tehtyä päätöksensä suuri määrä vireillä olevia asioita (noin 250 patenttihakemusta ja neljä väitettä) odottaa nyt viraston laajennetun valituslautakunnan päätöstä;

P. ottaa huomioon, että vuoden 1991 UPOV-yleissopimukseen perustuvassa kansainvälisessä kasvinjalostajanoikeusjärjestelmässä ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 2100/94 perustuvassa unionin järjestelmässä yhtenä perusperiaatteena on, että kasvinjalostajanoikeuden haltija ei voi estää muita käyttämästä suojattua kasvilajiketta jatkojalostustoimintaan;

1. painottaa, että olennaisesti biologisilla menetelmillä saadut kasvit eivät ole patentoitavissa;

2. katsoo, että pyrkimykset patentoida tavanomaisilla jalostusmenetelmillä saatuja tuotteita tai tavanomaisessa jalostuksessa tarvittavaa geneettistä materiaalia heikentävät Euroopan patenttisopimuksen 53 artiklan b alakohdassa ja direktiivin 98/44/EY 4 artiklassa vahvistettua rajoitusta;

3. on syvästi huolissaan siitä, että Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan kasvien patentoitavuudesta 5. joulukuuta 2018 tekemässä päätöksessä (T 1063/18) todetaan, että on mahdollista myöntää patentteja, jotka koskevat uusiin lajikkeisiin olennaisesti biologisilla menetelmillä, kuten risteytys ja valinta, siirrettyjä luontaisia ominaisuuksia;

4. kehottaa komissiota mitä painokkaimmin esittämään asiaankuuluvat huomautukset ja lausunnot, jotta Euroopan patenttiviraston laajennetussa valituslautakunnassa voitaisiin vahvistaa, että patentteja ei pitäisi myöntää olennaisesti biologisilla menetelmillä, kuten risteytys ja valinta, saaduille tuotteille eli esimerkiksi kasveihin tällaisilla menetelmillä siirretyille luontaisille ominaisuuksille;

5. kehottaa komissiota suojelemaan Euroopan kasvinjalostusalan innovointikykyä ja yleistä etua Euroopan patenttiviraston laajennetussa valituslautakunnassa sekä raportoimaan parlamentille säännöllisesti tilanteen kehittymisestä;

6. kehottaa laajennettua valituslautakuntaa palauttamaan oikeusvarmuuden Euroopan patenttijärjestelmän käyttäjien edun ja yleisen edun turvaamiseksi;

7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että unioni turvaa olennaisesti biologisilla menetelmillä saadun materiaalin taatun saatavuuden ja käytön kasvinjalostusta varten, jotta ei puututa mahdollisiin käytäntöihin, joilla varmistetaan uusien lajikkeiden jalostajille kuuluva vapaus;

8. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita lähettämään poliittisen viestin siitä, että EU:n kansalliset patenttiviranomaiset eivät saa myöntää patentteja olennaisesti biologisilla menetelmillä saaduille tuotteille;

9. kehottaa komissiota ottamaan asian aktiivisesti esiin kolmansien maiden kanssa käydessään kauppa- ja kumppanuussopimusneuvotteluja sen varmistamiseksi, että olennaisesti biologiset menetelmät ja niillä saadut tuotteet jäävät patentoitavuuden ulkopuolelle;

10. kehottaa komissiota raportoimaan patenttioikeuden kehittymisestä ja vaikutuksista bioteknologian ja geenitekniikan alalla, kuten direktiivin 98/44/EY 16 artiklan c alakohdassa edellytetään ja kuten parlamentti on pyytänyt patenteista ja kasvinjalostajan oikeuksista 17. joulukuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa;

11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan patenttivirastolle.

 

[1] EUVL C 399, 24.11.2017, s. 188.

[2] EYVL L 213, 30.7.1998, s. 13.

[3] EUVL C 411, 8.11.2016, s. 3.

[4] EYVL L 227, 1.9.1994, s. 1.

[5] Euroopan patenttiviraston virallinen lehti, heinäkuu 2017 (CA/D 6/17).

[6] Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan kirjallinen päätös asiassa T 1063/18.

Päivitetty viimeksi: 18. syyskuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö