Menettely : 2019/2819(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0099/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0099/2019

Keskustelut :

PV 18/09/2019 - 17
CRE 18/09/2019 - 17

Äänestykset :

PV 19/09/2019 - 7.5
CRE 19/09/2019 - 7.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0021

<Date>{17/09/2019}17.9.2019</Date>
<NoDocSe>B9‑0099/2019</NoDocSe>
PDF 134kWORD 54k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Euroopan muistiperinnön merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle</Titre>

<DocRef>(2019/2819(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Kati Piri, Isabel Santos</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0097/2019

B9‑0099/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan muistiperinnön merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle

(2019/2819(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmalliset periaatteet ja perusperiaatteet, joita Euroopan unioni noudattaa yhteisiin arvoihin perustuvana yhteisönä,

 ottaa huomioon YK:n yleiskokouksessa 10. joulukuuta 1948 hyväksytyn ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

 ottaa huomioon ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin ja komissaari Věra Jourován 22. elokuuta 2019 antaman lausuman kaikkien totalitaaristen ja autoritaaristen järjestelmien uhrien Euroopan laajuisena muistopäivänä,

 ottaa huomioon rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyaikaisia muotoja käsittelevän YK:n erityisraportoijan 9. toukokuuta 2017 esittämän raportin,

 ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 19. joulukuuta 2016 antaman päätöslauselman 71/179 natsismin, uusnatsismin ja muun sellaisen toiminnan ihannoinnin torjunnasta, joka lietsoo rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykyaikaisia muotoja,

 ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman uusfasistisen väkivallan lisääntymisestä Euroopassa[1],

 ottaa huomioon 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman toisen maailmansodan päättymisen (8. toukokuuta 1945) 60. vuosipäivästä Euroopassa[2],

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin[3],

 ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2008 annetun Prahan julistuksen eurooppalaisesta omastatunnosta ja kommunismista,

 ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 antamansa kannanoton elokuun 23. päivän julistamiseen stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi[4],

 ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta omastatunnosta ja totalitarismista[5],

 ottaa huomioon 22. joulukuuta 2010 annetun komission kertomuksen totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muiston säilyttämisestä Euroopassa (COM(2010)0783),

 ottaa huomioon 9. ja 10. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät Euroopan totalitaaristen järjestelmien tekemien rikosten muistamisesta,

 ottaa huomioon totalitaaristen järjestelmien uhrien eurooppalaisen muistopäivän johdosta 23. elokuuta 2011 annetun Varsovan julistuksen,

 ottaa huomioon 23. elokuuta 2018 annetun kahdeksan EU:n jäsenvaltion hallitusten edustajien yhteisen julkilausuman kommunismin uhrien muistoksi,

 ottaa huomioon totuus- ja oikeuskomissiot, joita on perustettu eri puolille maailmaa auttamaan lukuisten entisten autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen alaisena eläneitä selvittämään erimielisyytensä ja pääsemään sovintoon,

 ottaa huomioon 13. tammikuuta 1983 antamansa päätöslauselman Viron, Latvian ja Liettuan tilanteesta[6],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina; ottaa huomioon, että nämä arvot ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille;

B. ottaa huomioon, että 1900-luvulla totalitaariset ja autoritaariset hallinnot pakkosiirsivät, vangitsivat, kiduttivat ja murhasivat Euroopassa miljoonia ihmisiä; toteaa, että natsihallinnon toteuttaman joukkotuhon erikoislaatuisuus ei saa koskaan unohtua;

C. ottaa huomioon, että Neuvostoliitto ja natsi-Saksa allekirjoittivat 80 vuotta sitten 23. elokuuta 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksena tunnetun hyökkäämättömyyssopimuksen ja sen salaiset lisäpöytäkirjat ja jakoivat näin Euroopan ja itsenäisten valtioiden alueet näiden kahden totalitaarisen hallinnon etupiireihin, mikä osaltaan johti toisen maailmansodan syttymiseen;

D. ottaa huomioon, että Molotov-Ribbentrop-sopimuksen ja sen jälkeen 28. syyskuuta 1939 tehdyn natsi-Saksan ja Neuvostoliiton raja- ja ystävyyssopimuksen välittömänä seurauksena ensin Hitler ja kahden viikon kuluttua siitä Stalin hyökkäsivät Puolaan ja Puola menetti itsenäisyytensä; ottaa huomioon, että Neuvostoliitto aloitti 30. marraskuuta 1939 hyökkäyssodan Suomea vastaan sekä miehitti kesäkuussa 1940 Romanian ja liitti osia maasta alueeseensa (palauttamatta niitä koskaan) ja liitti Liettuan, Latvian ja Viron itsenäiset tasavallat pakolla omaan alueeseensa; ottaa huomioon, että 23. elokuuta 1989 Baltian maissa järjestettiin Molotov-Ribbentrop-sopimuksen 50. vuosipäivän ja totalitaaristen hallintojen uhrien muistoksi Baltian ketjuksi kutsuttu ennennäkemätön mielenilmaus, johon osallistui kaksi miljoonaa liettualaista, latvialaista ja virolaista;

E. ottaa huomioon, että natsihallinnon kukistumisen jälkeen ja toisen maailmansodan päätyttyä osa Euroopan maista koki sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ja sovinnonteon, kun taas osa jäi diktatuurien valtaan, muun muassa Neuvostoliiton miehitysvallan alle, ja kärsi edelleen vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien puutteesta sekä jäi vaille sosiaalista ja taloudellista kehitystä;

F. katsoo, että totalitaaristen ja autoritaaristen hallintojen uhrien muistaminen ja stalinistisen diktatuurin, natsidiktatuurin ja muiden diktatuurien tekemiin rikoksiin liittyvän yhteisen eurooppalaisen perinnön tunnustaminen ja tiedostaminen on elintärkeää Euroopan ja sen kansojen yhtenäisyyden kannalta sekä sen kannalta, että saadaan vahvistettua unionin kykyä torjua nykypäivän ulkoisia uhkia;

G. ottaa huomioon, että avoimesti uusfasistiset, uusnatsistiset, rasistiset ja muukalaisvihamieliset ryhmät ja puolueet ovat yllyttäneet vihaan ja väkivaltaan yhteiskunnassa, ja pitää tätä muistutuksena siitä, mihin ne ovat aiemmin kyenneet;

H. toteaa, että vihapuheen levittäminen verkossa johtaa usein väkivallan, myös uusfasististen ryhmien harjoittaman väkivallan, lisääntymiseen;

1. korostaa, että kaikkien totalitaaristen ja autoritaaristen järjestelmien uhrien Euroopan laajuinen muistopäivä, jota vietetään vuosittain elokuun 23. päivänä, on muistutus siitä, että emme saa pitää ihmisarvoa, vapautta, demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia itsestään selvinä ja että rauha, demokratia ja perusoikeudet eivät ole selviöitä;

2. osoittaa kunnioitusta kaikille natsismin, stalinismin ja muiden totalitaaristen ja autoritaaristen hallintojen uhreille; korostaa, että heidän muistonsa kunnioittaminen lujittaa unionimme tuoman rauhan ja vaurauden arvoa;

3. korostaa, että Euroopan historian tuhoisin sota toinen maailmansota alkoi suorana seurauksena natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välillä 23. elokuuta 1939 tehdystä, Molotov-Ribbentrop-sopimuksena tunnetusta pahamaineisesta hyökkäämättömyyssopimuksesta ja sen salaisista lisäpöytäkirjoista, joissa nämä kaksi totalitaarista hallintoa jakoivat Euroopan kahteen vaikutuspiiriin;

4. muistuttaa, että 1900-luvulla natsi- ja stalinistihallinnot ja muut totalitaariset ja autoritaariset hallinnot syyllistyivät joukkomurhiin, kansanmurhiin ja pakkosiirtoihin ja aiheuttivat ihmishenkien ja vapauksien menetyksiä ihmiskunnan historiassa ennennäkemättömässä mittakaavassa;

5. tuomitsee joissakin EU:n jäsenvaltioissa tapahtuvan historian uudelleenkirjoittamisen ja natsien kanssa yhteistyötä tehneiden ihmisten ihannoinnin; on erittäin huolissaan siitä, että fasismia, rasismia, muukalaisvihaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja on alettu pitää yhä normaalimpina Euroopan unionissa, ja pitää huolestuttavina tietoja, jotka koskevat poliittisten johtajien, puolueiden ja lainvalvontaelinten yhteyksiä uusfasisteihin ja uusnatseihin eräissä jäsenvaltioissa;

6. kehottaa jäsenvaltioita tuomitsemaan kaikenlaisen holokaustin kiistämisen, myös natsien ja yhteistyötä heidän kanssaan tehneiden ihmisten tekemien rikosten trivialisoinnin ja vähättelemisen, ja toimimaan sitä vastaan sekä estämään trivialisoinnin poliittisessa ja mediassa käytävässä keskustelussa;

7. kehottaa luomaan yhteisen muistamisen kulttuurin, jossa ei hyväksytä menneiden fasististen, stalinististen ja muiden totalitaaristen ja autoritaaristen hallintojen rikoksia, sillä näin voidaan vahvistaa kykyä torjua demokratiaan kohdistuvia nykyajan uhkia etenkin nuoremman sukupolven keskuudessa;

8. kehottaa jäsenvaltioita edistämään valtavirtakulttuurin kautta valistusta yhteiskuntamme monimuotoisuudesta ja yhteisestä historiastamme, myös toisen maailmansodan kauheuksista, kuten holokaustista, ja sen uhrien ihmisyyden järjestelmällisestä kieltämisestä monen vuoden ajan;

9. kehottaa jäsenvaltioita kansallista oikeusjärjestystään ja oikeudenkäyttövaltaansa noudattaen varmistamaan, että neuvoston puitepäätöksen säännöksiä noudatetaan, ryhtymään toimiin vihapuhetta ja väkivaltaa julkisissa tiloissa ja verkossa levittäviä järjestöjä vastaan sekä tosiasiallisesti kieltämään uusfasisti- ja uusnatsiryhmät ja kaikki muut säätiöt tai yhdistykset, jotka ylistävät ja ihannoivat natsismia ja fasismia;

10. kehottaa komissiota antamaan tehokasta tukea jäsenvaltioissa toteutettaville historiallista muistia ja muistamista edistäville hankkeille ja eurooppalaisen muistiperinnön ja omantunnon foorumin (Platform of European Memory and Conscience) toiminnalle sekä osoittamaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta riittävästi rahoitusvaroja, joilla tuetaan totalitaaristen ja autoritaaristen hallintojen uhrien muistamista ja muiston vaalimista;

11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0428.

[2] EUVL C 92 E, 20.4.2006, s. 392.

[3] EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.

[4] EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 57.

[5] EUVL C 137 E, 27.5.2010, s. 25.

[6] EYVL C 42, 14.2.1983, s. 77.

Päivitetty viimeksi: 18. syyskuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö