Menettely : 2019/2810(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0108/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0108/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 10/10/2019 - 8.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0031

<Date>{02/10/2019}2.10.2019</Date>
<NoDocSe>B9-0108/2019</NoDocSe>
PDF 156kWORD 54k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>ulkomaisesta sekaantumisesta vaaleihin ja disinformaatiosta kansallisissa ja eurooppalaisissa demokraattisissa prosesseissa</Titre>

<DocRef>(2019/2810(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Roberta Metsola, Tomas Tobé, Danuta Maria Hübner, Vladimír Bilčík, Michael Gahler</Depute>

<Commission>{PPE}PPE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Iratxe García Pérez, Kati Piri, Claude Moraes</Depute>

<Commission>{S&D}S&D-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Sophia in ’t Veld, Pascal Durand</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Gwendoline Delbos-Corfield, Tineke Strik, Alice Kuhnke, Viola Von Cramon-Taubadel, Catherine Rowett, Alexandra Geese</Depute>

<Commission>{Verts/ALE}Verts/ALE-ryhmän puolesta</Commission>

<Depute>Anna Fotyga, Witold Jan Waszczykowski, Jacek Saryusz-Wolski, Ryszard Czarnecki, Roberts Zīle</Depute>

<Commission>{ECR}ECR-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B9-0108/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma ulkomaisesta sekaantumisesta vaaleihin ja disinformaatiosta kansallisissa ja eurooppalaisissa demokraattisissa prosesseissa

(2019/2810(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU), Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 7, 8, 11, 12, 39, 40, 47 ja 52 artiklan, yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja erityisesti sen 8, 9, 10, 11, 13, 16, ja 17 artiklan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen pöytäkirjan ja erityisesti sen 3 artiklan,

 ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) ja erityisesti sen 2, 17, 19, 20 ja 25 artiklan,

 ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa” (COM(2018)0236),

 ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2019 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon kertomuksesta disinformaation torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta (JOIN(2019)0012),

 ottaa huomioon 18. lokakuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

 ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2019 julkaistun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston tutkimuksen ”Automated tackling of disinformation”[1],

 ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi[2],

 ottaa huomioon 23. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi[3],

 ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa suosituksen neuvostolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Euroopan ulkosuhdehallinnon toteuttaman seurannan tarkastelusta kahden vuoden kuluttua Euroopan parlamentin mietinnöstä, joka laadittiin EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi[4],

 ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY[5] (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) ja sen meneillään olevan uudistamisen,

 ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman Cambridge Analytican käyttämistä Facebookin käyttäjien tiedoista ja vaikutuksesta tietosuojaan[6],

 ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevasta vuosittaisesta kertomuksesta[7],

 ottaa huomioon komission 24. heinäkuuta 2019 antaman tiedonannon ”Yhdeksästoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia” (COM(2019)0353),

 ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679) (yleinen tietosuoja-asetus)[8],

 ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että kolmansien maiden valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden yritykset vaikuttaa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden päätöksentekoon ja asettaa paineita SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja kohtaan ovat osa laajempaa, demokratioihin kohdistuvaa maailmanlaajuista suuntausta;

B. ottaa huomioon, että ulkomaista asioihin sekaantumista voi esiintyä monessa muodossa, mukaan lukien disinformaatiokampanjat sosiaalisessa mediassa yleisen mielipiteen muokkaamiseksi, vaaleihin liittyvään kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat kyberhyökkäykset ja suora ja välillinen taloudellinen tuki poliittisille toimijoille;

C. toteaa, että ulkomainen sekaantuminen vaaleihin on merkittävä haaste, koska se aiheuttaa vakavia vaaroja Euroopan demokraattisille yhteiskunnille ja instituutioille, perusoikeuksille ja -vapauksille, oikeusvaltioperiaatteelle, turvallisuudelle, taloudelliselle hyvinvoinnille ja viime kädessä unionin itsemääräämisoikeudelle;

D. ottaa huomioon, että ulkomaista sekaantumista harjoittavat valtiot ovat hyödyntäneet ja väärinkäyttäneet myös ihmisten ja kansantalouksien maailmanlaajuisia digitaalisia yhteyksiä ja uusia teknologioita; toteaa, että tiedotusvälineitä ja erityisesti sosiaalisen median alustoja on helppo käyttää disinformaation levittämiseen;

E. katsoo, että on lisättävä tietoisuutta Venäjän disinformaatiokampanjoista, koska ne ovat yksi tärkeimmistä disinformaation lähteistä Euroopassa;

F. ottaa huomioon, että Venäjän lisäksi myös muut kolmansien maiden valtiolliset ja valtiosta riippumattomat toimijat sekaantuvat pahantahtoisesti unionin julkiseen keskusteluun;

G. ottaa huomioon, että komission kesäkuussa 2019 tekemä alustava analyysi osoitti, että EU-vaalien rehellisyyden turvaamiseksi toteutetut toimenpiteet rajoittivat osaltaan ulkomaisten valtioiden ja valtiosta riippumattomien tahojen sekaantumista toukokuussa 2019 pidettyihin Euroopan parlamentin vaaleihin;

H. toteaa, että EU toteutti onnistuneesti useita toimenpiteitä, mukaan lukien disinformaatiota koskevat käytännesäännöt, nopea hälytysjärjestelmä ja Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkosto, joilla pyrittiin lieventämään ulkomaista vaikuttamista vuoden 2019 EU-vaaleissa ja säilyttämään niiden rehellisyys; ottaa huomioon, että komissio on ilmoittanut aikovansa ryhtyä lisätoimiin näiden kysymysten käsittelemiseksi;

I. ottaa huomioon, että EU on erittäin riippuvainen ulkomaisista teknologioista, ohjelmistoista ja infrastruktuurista, mikä voi tehdä siitä haavoittuvamman ulkomaisten tahojen harjoittamalle vaalihäirinnälle;

J. katsoo, että vihamielisen häirinnän laajuus edellyttää koordinoituja unionin toimia, jotka täydentävät toisiaan eri tasoilla;

K. katsoo, että disinformaation ja ulkomaisen vaalihäirinnän torjumista koskeva vastuu ei ole yksinomaan viranomaisten harteilla vaan se kuuluu myös internetin ja sosiaalisen median yrityksille, joiden olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi heikentämättä kuitenkaan sananvapautta tai muuttumatta yksityisiksi sensuurin elimiksi;

L. toteaa useiden tutkimusten osoittaneen, että keskeisiä vaalisääntöjä erityisesti kampanjarahoituksen avoimuutta koskevia voimassa olevia sääntöjä, on rikottu tai kierretty, ja toteaa, että on esitetty väitteitä siitä, että kolmansien maiden, erityisesti Venäjän, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ovat käyttäneet varoja poliittisiin tarkoituksiin;

M. toteaa, että kaikki ilmoitettu vaaleihin sekaantuminen noudattaa systemaattista toimintatapaa, jota on käytetty toistuvasti viime vuosina;

N. toteaa, että jäsenvaltioissa on määrä järjestää vuoden 2020 loppuun mennessä yli 50:t presidentinvaalit, valtiolliset vaalit ja alue- tai paikallisvaalit;

1. korostaa, että sanan- ja ilmaisunvapaus, yksityisyyden ja henkilötietojen suoja ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus ovat selviytymiskykyisten demokraattisten yhteiskuntien ytimessä ja tarjoavat parhaan suojan disinformaatiokampanjoita ja vihamielistä propagandaa vastaan;

2. korostaa, että ulkomainen sekaantuminen vaaleihin heikentää ihmisten oikeutta esittää kantansa oman maansa hallinnosta, joko suoraan tai vapailla vaaleilla valittujen edustajien välityksellä, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa todetaan, ja että tällaisessa muiden valtioiden sekaantumisessa on kyse kansainvälisen oikeuden loukkauksesta, myös silloin, kun ei käytetä sotilaallista voimaa eikä uhata alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta;

3. katsoo, että vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit ovat demokraattisen prosessin ytimessä, ja kehottaa sen vuoksi EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita ryhtymään päättäväisiin toimiin tässä asiassa, myös tulevassa pohdintaprosessissa EU:n tulevaisuudesta;

4. ilmaisee syvän huolensa siitä, että todisteita häirinnästä ilmenee jatkuvasti ja että usein niissä on viitteitä ulkomaisesta vaikuttamisesta ennen kaikkia merkittäviä kansallisia vaaleja ja EU-vaaleja ja että suuri osa tästä häirinnästä hyödyttää EU:n vastaisia, ääriliikkeisiin kuuluvia ja populistisia ehdokkaita ja että häirintätoimet kohdistuvat tiettyihin vähemmistöihin ja heikossa asemassa oleviin ryhmiin, mikä puolestaan palvelee laajempaa pyrkimystä heikentää demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan vetovoimaa;

5. toteaa, että suurin osa jäsenvaltioista on kieltänyt kokonaan tai osittain ulkomaiset lahjoitukset poliittisille puolueille ja ehdokkaille; muistuttaa huolestuneena, että silloinkin, kun lainsäädännössä asetetaan rajoituksia poliittisen rahoituksen lähteille, ulkomaiset toimijat ovat löytäneet tapoja kiertää niitä ja tarjonneet apua liittolaisilleen ottamalla lainoja ulkomaisilta pankeilta, tekemällä osto- ja kauppasopimuksia ja helpottamalla rahoitustoimia;

ilmaisee syvän huolensa erityisesti Venäjän propagandan erittäin vaarallisesta luonteesta ja kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan käyttöön tehokkaan ja yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman Venäjän disinformaatiostrategioiden torjumiseen nopeasti ja määrätietoisesti;

7. panee huolestuneena merkille, että East StratCom -työryhmän dokumentoimien venäläisten lähteiden aiheuttamina pidettyjen disinformaatiotapausten määrä on tammikuun 2019 jälkeen ollut yli kaksinkertainen (998 tapausta) vuoden 2018 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (434 tapausta);

8. tuomitsee lisäksi jyrkästi kolmansien maiden valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden yhä aggressiivisemmat toimet, joilla pyritään horjuttamaan eurooppalaisten demokratioiden normatiivista perustaa ja periaatteita sekä kaikkien EU:hun liittymisestä neuvottelevien Länsi-Balkanin valtioiden ja itäisen kumppanuuden piiriin kuuluvien maiden itsemääräämisoikeutta, vaikuttamaan vaaleihin ja tukemaan ääriliikkeitä, kun otetaan huomioon, että kyberhyökkäysten mittakaava kasvaa jatkuvasti;

9. panee merkille palveluntarjoajien ja alustojen vapaaehtoisten toimien myönteisen vaikutuksen disinformaation torjuntaan, mukaan lukien uudet käytännesäännöt, joilla lisätään vaalimainonnan läpinäkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, sekä komission ja jäsenvaltioiden kuluneen vuoden aikana toteuttamat toimenpiteet ja muistuttaa näitä toimijoita siitä, että vastuu disinformaation torjunnasta on niiden yhteinen;

10. muistuttaa 25. lokakuuta 2018 antamastaan päätöslauselmasta, jossa se kehotti Facebookia panemaan Cambridge Analytica -skandaalin seurauksena täytäntöön useita toimenpiteitä, joilla estetään alustan käyttö vaaleihin sekaantumiseen; toteaa, että Facebook ei ole toteuttanut suurinta osaa näistä pyynnöistä;

11. katsoo, että ulkopuolisten sekaantuminen vaaleihin yhdessä jäsenvaltiossa vaikuttaa koko EU:hun, koska sillä voi olla seurauksia EU:n toimielinten kokoonpanoon; katsoo, että tällaisiin uhkiin ei voi vastata ainoastaan yksin toimivien kansallisten viranomaisten voimin eikä pelkän yksityissektorin toteuttaman itsesääntelyn avulla, vaan tarvitaan koordinoitua monitasoista ja monen sidosryhmän toimintamallia; katsoo, että sekä EU:n tasolla että kansainvälisellä tasolla olisi kehitettävä oikeudellinen kehys hybridiuhkien, kuten kyberhyökkäysten ja disinformaation, torjumiseksi, jotta EU voi vastata näihin uhkiin määrätietoisesti;

12. muistuttaa kuitenkin, että on kehitettävä vahva yhteinen eurooppalainen politiikka, jotta sekä ulkomaiseen sekaantumiseen että disinformaatiokampanjoihin voidaan vastata tehokkaasti määrätietoisella EU:n tason viestinnällä verkkoalustojen ja palveluntarjoajien kanssa;

13. kehottaa kaikkia asiaankuuluvia toimijoita jatkamaan pyrkimyksiään sen varmistamiseksi, että demokraattista prosessia ja vaaleja suojataan ulkomaisten valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden sekaantumiselta ja manipulaatiolta; panee erityisesti merkille tarpeen kehittää medialukutaitoa ja kansalaiskasvatusta varhaisesta iästä lähtien, jotta disinformaatiokampanjoiden kohteeksi joutuneet oppivat tunnistamaan saamansa tiedon puolueellisuuden; kehottaa siksi jäsenvaltioita sisällyttämään koulujensa opetusohjelmiin erityisiä medialukutaidon kursseja ja kehittämään erityisesti niihin väestönosiin kohdistettuja tiedotuskampanjoita, jotka ovat muita alttiimpia disinformaatiolle;

14. on huolissaan siitä, että EU on riippuvainen ulkomaisista teknologioista ja laitteistoista; korostaa, että EU:n on pyrittävä lisäämään omia voimavarojaan, sillä se rajoittaa ulkomaisten toimijoiden mahdollisuuksia haitalliseen vaaleihin sekaantumiseen;

15. kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita luomaan innovoinnille suotuisan ympäristön, joka perustuu markkinatalouden ja perusoikeuksien suojaamisen periaatteisiin, jotta eurooppalaiset yritykset voivat käyttää koko potentiaaliaan ja hyödyntää näiden oikeuksien suojaa kilpailuetuna;

16. kehottaa osoittamaan kansallista ja unionin rahoitusta, jolla parannetaan valmiuksia torjua vihamielisten kolmansien osapuolten strategista viestintää sekä vaihtaa tietoja ja alan parhaita käytäntöjä, myös sekä nykyisen että vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ja esimerkiksi Euroopan horisontti ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmien avulla; painottaa, että näihin ohjelmiin olisi sisällyttävä asianmukaisia suojakeinoja, joilla varmistetaan, että kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia noudatetaan tiukasti erityisesti kun rahoitetaan kolmansia maita;

17. korostaa, että sekä perinteisessä että uudessa mediassa on jatkossakin tuettava ja edistettävä vastuullista journalismia ja toimituksellista vastuuta, joka koskee tarkistamattomia tai yksipuolisia tarkoitushakuisia tietoja, jotka vaarantavat kansalaisten luottamuksen riippumattomiin tiedotusvälineisiin;

18. painottaa, että on olennaisen tärkeää tukea julkisia tiedotusvälineitä, jotka eivät ole taloudellisesti riippuvaisia yksityisistä rahoituslähteistä ja jotka voivat siksi tarjota kansalaisille laadukasta ja puolueetonta tietoa, sekä samalla varmistaa ja säilyttää näiden tiedotusvälineiden riippumattomuus poliittisesta vaikuttamisesta;

19. toteaa jälleen kannattavansa eurooppalaisen demokratiarahaston arvokasta työtä valeuutisten ja disinformaation vastaista työtä tekevien järjestöjen tukemisessa;

20. katsoo, että EU:n olisi etsittävä käytännön ratkaisuja demokraattisten, riippumattomien ja monipuolisten tiedotusvälineiden tukemiseen ja vahvistamiseen EU:n naapurialueen maissa ja niissä Länsi-Balkanin maissa, jotka ovat EU:n jäsenehdokkaita;

21. vaatii, että East StratCom -työryhmästä tehdään Euroopan ulkosuhdehallintoon pysyvä rakenne ja että sen rahoitusta ja henkilöstöä lisätään huomattavasti nykyisestä;

22. toteaa, että koska verkossa tapahtuvan vaaleihin sekaantumisen ja disinformaatiokampanjoiden aiheuttamat riskit ovat monimutkaisia, näiden riskien havaitseminen ja hallinta edellyttävät monialaista yhteistyötä, jossa ovat mukana toimivaltaiset viranomaiset ja sidosryhmät;

23. kehottaa komissiota luokittelemaan vaaleihin liittyvät tarvikkeet kriittiseksi infrastruktuuriksi sen varmistamiseksi, että mahdollisiin sääntöjenvastaisuuksiin voidaan vastata verkko- ja tietoturvadirektiivin[9] mukaisesti;

24. muistuttaa, että merkittävä osa haitallisesta sekaantumisesta rikkoo EU:n tietosuoja- ja yksityisyyssääntöjä; kehottaa kansallisia tietosuojaviranomaisia käyttämään toimivaltaansa täysimääräisesti tietosuojarikkomusten tutkimiseksi ja varoittavien seuraamusten ja rangaistusten määräämiseksi;

25. kehottaa jälleen jäsenvaltioita tutkimaan Eurojustin tuella väitteitä, joiden mukaan vieraat vallat ovat käyttäneet laittomasti internetin poliittista tilaa;

26. kehottaa komissiota seuraamaan jatkossakin ulkomaisen sekaantumisen vaikutuksia kaikkialla Euroopassa ja täyttämään komission puheenjohtajaksi valitun Ursula von der Leyenin antaman juhlallisen sitoumuksen puuttua ”ulkoisen vaikuttamisen uhkiin Euroopan parlamentin vaaleissa”[10];

27. kehottaa komission seuraavaa varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tekemään disinformaation torjunnasta keskeisen ulkopoliittisen tavoitteen;

28. kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisia lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä, jotta sosiaalisen median alustat voivat ryhtyä toimiin, joiden tarkoituksena on merkitä järjestelmällisesti bottiohjelmien jakamat sisällöt, tarkastella algoritmeja ja tehdä niistä mahdollisimman puolueettomia sekä sulkea sellaisten henkilöiden tilit, jotka osallistuvat demokraattisten prosessien horjuttamiseen tai vihapuheen lietsomiseen tähtäävään laittomaan toimintaan, kuitenkaan sananvapaudesta tinkimättä;

29. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan julkisia instituutioita, ajatushautomoja, kansalaisjärjestöjä ja ruohonjuuritason kyberaktivisteja, jotka toimivat propagandaan ja disinformaatioon liittyvien ongelmien parissa, sekä tarjoamaan rahoitusta ja tukea tiedotuskampanjoille, joiden tarkoituksena on parantaa EU:n kansalaisten kykyä vastustaa disinformaatiota;

30. muistuttaa väärinkäytösten paljastajien merkittävästä roolista demokratian ja hyvän hallinnon turvaamisessa, kun he paljastavat tietoja yleisen edun nimissä; kehottaa Euroopan neuvoston jäsenmaiden viranomaisia laatimaan suositukseen CM/Rec(2014)6 sisältyvien 20 periaatteen pohjalta väärinkäytösten paljastamista koskevat toimintaperiaatteet ja levittämään niitä; muistuttaa äskettäin hyväksytystä väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevasta direktiivistä;

31. muistuttaa, että EU on asettanut 4 175 miljoonaa euroa käytettäväksi tiedotusvälineiden vapautta ja tutkivaa journalismia tukeviin toimiin, kuten lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden loukkaamista koskevaan nopean toiminnan mekanismiin ja toimittajien konkreettiseen suojeluun;

32. katsoo, että EU voi suojata demokraattisia prosessejaan ainoastaan suhtautumalla ulkomaiseen ja autoritaariseen sekaantumiseen kokonaisvaltaisesti ja puuttumalla haavoittuvuuksiin kaikissa demokraattisen hallinnon ja instituutioiden osissa, myös Euroopan tason poliittisissa puolueissa;

33. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käymään keskusteluja sidosryhmien ja kansainvälisten kumppanien kanssa, myös kansainvälisillä foorumeilla, hybridiuhkien torjuntaan tähtäävien toimiensa tehostamiseksi;

34. korostaa, että Nato on tärkeä väline, joka auttaa Eurooppaa vahvistamaan transatlanttista yhteyttä ja edistää sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan kykyä torjua disinformaatiota;

35. kehottaa komissiota käsittelemään kysymystä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja järjestöjen saamasta ulkomaisesta rahoituksesta, tämän kuitenkaan estämättä Euroopan unionin rajat ylittävän eurooppalaisen julkisen tilan muodostumista, sekä käynnistämään jäsenvaltioiden kanssa keskustelun, jossa näitä kysymyksiä käsitellään kansallisten poliittisten puolueiden ja järjestöjen osalta;

36. katsoo, että lisäksi olisi pohdittava, pitäisikö parlamenttiin perustaa ulkomaista vaaleihin sekaantumista ja disinformaatiota käsittelevä erityisvaliokunta;

37. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] Parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto, tulevaisuuden ennakoinnin tutkimusyksikkö, 15. maaliskuuta 2019.

[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0156.

[3] EUVL C 224, 27.6.2018, s. 58.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0187.

[5] EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.

[6] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0433.

[7] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0514.

[8] EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

[9] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6. heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa, EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1.

[10] ”Kunnianhimoisempi unioni – Ohjelma Euroopalle”, Ursula von der Leyen – Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024 (2019), https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/political-guidelines-next-commission_fi.pdf - s. 24.

Päivitetty viimeksi: 7. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus