Menettely : 2019/2810(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0111/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0111/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 10/10/2019 - 8.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


<Date>{02/10/2019}2.10.2019</Date>
<NoDocSe>B9‑0111/2019</NoDocSe>
PDF 130kWORD 52k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>ulkomaisesta sekaantumisesta vaaleihin ja disinformaatiosta kansallisissa ja eurooppalaisissa demokraattisissa prosesseissa</Titre>

<DocRef>(2019/2810(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Christine Anderson, Nicolaus Fest, Lars Patrick Berg</Depute>

<Commission>{ID}ID-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B9‑0111/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma ulkomaisesta sekaantumisesta vaaleihin ja disinformaatiosta kansallisissa ja eurooppalaisissa demokraattisissa prosesseissa

(2019/2810(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa” (COM(2018)0236),

 ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2019 annetun komission kertomuksen disinformaation torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta (JOIN(2019)0012),

 ottaa huomioon 18. lokakuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

 ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2019 julkaistun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston tutkimuksen ”Automated tackling of disinformation”[1],

 ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi[2],

 ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa suosituksen neuvostolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Euroopan ulkosuhdehallinnon toteuttaman seurannan tarkastelusta kahden vuoden kuluttua Euroopan parlamentin mietinnöstä, joka laadittiin EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi[3],

 ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman Cambridge Analytican käyttämistä Facebookin käyttäjien tiedoista ja vaikutuksesta tietosuojaan[4],

 ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevasta vuosittaisesta kertomuksesta[5],

 ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2019 annetun komission tiedonannon: ”Yhdeksästoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia” (COM(2019)0353),

 ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)[6],

 ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434),

 ottaa huomioon 17. syyskuuta 2019 annetut neuvoston ja komission julkilausumat ulkomaisesta sekaantumisesta vaaleihin ja disinformaatiosta kansallisissa ja eurooppalaisissa demokraattisissa prosesseissa,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että kansainvälisten toimijoiden, myös Euroopan unionin ja EU:n tukemien valtiosta riippumattomien toimijoiden, yritykset vaikuttaa päätöksentekoon ovat osa laajempaa, demokratioihin kohdistuvaa maailmanlaajuista suuntausta;

B. ottaa huomioon, että asioihin sekaantumista voi esiintyä monessa muodossa, mukaan lukien disinformaatiokampanjat sosiaalisessa mediassa yleisen mielipiteen muokkaamiseksi, kyberhyökkäykset kriittiseen infrastruktuuriin sekä teollisuusvakoilu;

C. ottaa huomioon, että EU:n sekaantuminen vaaleihin ulkomailla on suuri haaste, koska se aiheuttaa vakavia riskejä Euroopan demokraattisille yhteiskunnille ja instituutioille, perusoikeuksille ja -vapauksille, oikeusvaltioperiaatteelle, turvallisuudelle, taloudelliselle vauraudelle ja viime kädessä suvereniteetille;

D. ottaa huomioon, että digitaalisiin välineisiin ja uusiin teknologioihin perustuvat ihmisten ja kansantalouksien maailmanlaajuiset yhteydet ovat lisänneet ulkopuolista sekaantumista harjoittavien kansainvälisten toimijoiden, EU mukaan lukien, käytössä olevien välineiden määrää; ottaa huomioon, että media-alustoja voidaan helposti hyödyntää disinformaation ja valeuutisten levittämiseksi;

E. katsoo, että on lisättävä tietoisuutta EU:n disinformaatiokampanjoista, koska ne ovat yksi tärkeimmistä disinformaation lähteistä Euroopassa;

1. korostaa, että sanan- ja ilmaisunvapaus sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuus ovat selviytymiskykyisten demokraattisten yhteiskuntien ytimessä ja tarjoavat parhaan suojan disinformaatiokampanjoita ja vihamielistä propagandaa vastaan;

2. korostaa, että kaikilla jäsenvaltioiden kansalaisilla on oikeus hankkia tietoa haluamastaan lähteestä ilman, että hallitukset tai EU:n toimielimet valvovat tai manipuloivat heitä;

3. toistaa, että EU:n tukema propaganda vaaleissa, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan brexit-kansanäänestyksessä, heikentää kansalaisten oikeutta saada äänensä kuuluviin maansa hallinnossa suoraan tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistetaan;

4. tuomitsee voimakkaasti EU-propagandan jatkuvan käytön jäsenvaltioiden esikouluissa ja koulujen ala-asteilla;

5. tuomitsee voimakkaasti EU-propagandaan käytettävät menot jäsenvaltioissa;

6. panee merkille, ettei Venäjän sekaantumisesta EU-vaaleihin ole olemassa kiistatonta näyttöä ja että pitkällisen tutkinnan jälkeen Muellerin raportti Venäjän toimista Yhdysvaltain vaaleissa jäi tuloksettomaksi; panee lisäksi merkille, että kansainvälisessä lehdistössä on esitetty epäilyjä joidenkin jäsenvaltioiden hallitusten mahdollisesta sekaantumisesta Yhdysvaltain edelliseen presidentinvaalikampanjaan;

7. toteaa, että on epäselvää, muodostaako niin kutsuttu ilmastoliike hybridiuhan, koska sen rahoittajina on yksityisiä ja mahdollisesti valtiollisia toimijoita, joiden tarkoituksena on vaikuttaa EU:n poliittiseen päätöksentekoon kansalaisten vahingoksi; kehottaa komissiota tutkimaan, onko ilmastoliikkeen taustalla ulkomaista taloudellista vaikuttamista;

8. kehottaa komissiota varomaan, ettei EU perusta ”totuusministeriötä” torjuessaan disinformaatiota ja siten rajoita sanavapautta ja oikeutta välittää tietoja ja ajatuksia ilman viranomaisten puuttumista asiaan;

9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita estämään sen, että EU:sta tulee (vasta)propagandakoneisto, joka vaientaa kaikki sen narratiivia vastustavat opposition muodot;

10. kehottaa komissiota välttämään sen, että jäsenvaltioiden kansalaiset pakotetaan harjoittamaan itsesensuuria luomalla pelkoa siitä, että kaikenlainen EU:hun kohdistettu arvostelu hiljennetään ja/tai johtaa seuraamuksiin;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, ettei disinformaation ja propagandan vastaisia strategioita käytetä välineenä, jolla estetään EU:n kohdistuva arvostelu tai vaimennetaan se;

12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

[1] Parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto, tulevaisuuden ennakoinnin tutkimusyksikkö, 15. maaliskuuta 2019.

[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0156.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0187.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0433.

[5] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0514.

[6] EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 7. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö