Menettely : 2019/2833(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0113/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0113/2019

Keskustelut :

PV 10/10/2019 - 2
CRE 10/10/2019 - 2

Äänestykset :

PV 10/10/2019 - 8.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


<Date>{02/10/2019}2.10.2019</Date>
<NoDocSe>B9‑0113/2019</NoDocSe>
PDF 138kWORD 55k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin</Titre>

<DocRef>(2019/2833(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Dimitrios Papadimoulis, Younous Omarjee</Depute>

<Commission>{GUE/NGL}GUE/NGL-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B9‑0113/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin

(2019/2833(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

 ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[1] ja 20. kesäkuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2017/1123[2], jolla sitä muutettiin,

 ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A ja 171 artiklan,

 ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista[3],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 on osoittautunut riittämättömäksi kansalaisten käytännön tarpeisiin ja jäsenvaltioiden kohtaamiin haasteisiin vastaamisessa; toteaa, että nykyiset uusliberalistiset säästötoimenpiteet ovat lisänneet sosioekonomista eriarvoisuutta jäsenvaltioissa ja niiden välillä, syventäneet lamaa joissakin jäsenvaltioissa, kasvattaneet köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten lukumäärää, vaarantaneet valtioiden sosiaalisen tehtävän, heikentäneet ihmisten ja työntekijöiden oikeuksia ja johtaneet työttömyyden kasvuun ja julkisten menojen leikkauksiin tärkeillä rakenteellisilla aloilla; toteaa, että työmarkkinoiden sääntelyn purkaminen ja regressiiviset verojärjestelmät ovat kasvattaneet tulo- ja varallisuuseroja;

B. toteaa, että ilmasto- ja ympäristökriisit lajien kuudennelle sukupuuttoaallolle luonteenomaisen biologisen monimuotoisuuden häviämisen ohella uhkaavat yhteiskuntien vakautta, terveyttä ja elinkeinoja sekä eläinten hyvinvointia kaikkialla maailmassa; toteaa, että vuonna 2015 pidetyssä YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa (COP 21) tehtyjä sitoumuksia, jotka uudistettiin YK:n ilmastohuippukokouksessa 2019, ei ole pantu riittävän hyvin täytäntöön;

C. toteaa, että tarvitaan kiireellisesti toisenlaista yhdentymisprosessia, jolla tuetaan sosiaalista ja demokraattista edistystä, tarjotaan oikeudenmukaisia ja rauhanomaisia ratkaisuja kansainvälisiin haasteisiin, edistetään maailmanlaajuista kulttuurien vuoropuhelua ja joka perustuu tasavertaisessa asemassa olevien maiden väliseen yhteistyöhön;

D. ottaa huomioon kasvavan tietoisuuden ja vaatimukset sellaisen toiminnan lisäämisestä, jolla edistetään kestävää, laadukasta ja sosiaalisesti tasapainoista kasvua, työpaikkojen luomista, solidaarisuutta, hyvinvointia kaikille, varallisuuden oikeudenmukaista jakautumista, työllisyysturvaa ja sosiaalista suojelua, laadukkaita, yleisiä ja maksuttomia julkispalveluja, ympäristöön liittyvää hyvinvointia ja kohtuuhintaista asumista, energiaa, viestintää, infrastruktuuria sekä yleensä julkisia palveluja erityisesti heikoimmassa asemassa oleville;

1. panee merkille monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvostossa tehtäviä päätöksiä koskevan yksimielisyysperiaatteen; palauttaa mieliin yhteispäätösmenettelyä ja toimielinten normaalia demokraattista toimintaa koskevat periaatteet monivuotisen rahoituskehyksen hyväksyntämenettelyssä; vastustaa sen vuoksi neuvoston noudattamaa ”neuvottelupakettiin” perustuvaa lähestymistapaa, koska sillä kumotaan perussopimuksen mukaiset parlamentin valtaoikeudet toisena lainsäätäjänä;

2. korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on vastattava Euroopan kansojen todellisiin tarpeisiin, vaatimuksiin ja pyrkimyksiin; korostaa, että sen on perustuttava uuteen strategiaan – EU:n tason uuteen sosioekologiseen julkiseen investointisuunnitelmaan – joka kohdistetaan jäsenvaltioiden kehittämisstrategioihin ja jossa vastataan tämänhetkisiin sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin ja sitoudutaan siihen, että siirrytään kiireellisesti ympäristön suhteen kestävään, sosiaalisesti edistykselliseen ja entistä oikeudenmukaisempaan Eurooppaan; katsoo, että EU:n talousarvioon tarvitaan merkittäviä lisäyksiä, jotta vahvistetaan solidaarisuutta ja säilytetään talousarvion tulonsiirtovaikutukset ja vahvistetaan niitä ja siten varmistetaan sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen EU:ssa ja sen ulkopuolella, samalla kun taataan rahoitus ja erityistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen EU:n syrjäisimpiä alueita varten;

3. kehottaa kohdentamaan avoimesti unionin varoja ja erityisrahoitusvälineitä, jotta varmistetaan tällaisten rahoitusvälineiden vastuullinen käyttö ja niiden sitoutuminen tähän sosioekologiseen investointisuunnitelmaan; ehdottaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen otetaan huomioon koko unionin talousarviossa tekemällä monivuotisen rahoituskehyksen budjettikohdista täysimääräisesti ilmastokestäviä; painottaa, että oikeudenmukaista siirtymää edistävää rahastoa EU:n hiilialueita varten käytetään ainoastaan hankkeisiin, joiden tarkoituksena on fossiilisten polttoaineiden käytön vaiheittainen lopettaminen;

4. kehottaa toteuttamaan unionin tulojärjestelmän, joka perustuu aitoihin omiin varoihin, joita rahoitetaan rahoitusalalla kannettavilla finanssitransaktioveron kaltaisilla veroilla, ja sen lisäksi pohtimaan muita, suurilta monikansallisilta digitaalialan yrityksiltä ja saastuttavimmilta teollisuusyrityksiltä perittäviä veroja, kuten muovin ja hiilen rajavero; kehottaa ottamaan käyttöön yhteisen yritysverokannan, jotta voidaan toteuttaa autonominen, entistä oikeudenmukaisempi, avoimempi, yksinkertaisempi ja tasa-arvoisempi rahoitusjärjestelmä; katsoo, että veronkiertoa ja veropetoksia torjuvia viranomaisia ja niiden välistä yhteistyötä on vahvistettava pikaisesti ja perustettava eurooppalainen viranomainen, joka tukee niiden rajatylittävää torjuntatyötä; kannattaa konsolidoitua EU:n mustaa listaa, jossa luetellaan EU:n alueella olevat veroparatiisit; ehdottaa, että otetaan käyttöön mekanismi, jonka mukaisesti edellytettäisiin EU:n tukia saavia yrityksiä maksamaan ne takaisin jäsenvaltioille, jos tukea saava yritys päättää sijoittautua unionin ulkopuolelle tuen saatuaan;

5. toistaa kantansa, jonka mukaan alueellisen, sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta tukevia varoja ei saa uhrata EU:n uusien tavoitteiden puolesta; palauttaa mieliin, että koheesiopolitiikka on unionin laaja-alaista solidaarisuuspolitiikkaa; kannattaa alueellisten toimintapolitiikkojen määrärahojen huomattavaa lisäämistä, koska koheesiotoimiin myönnettyjen resurssien määrä on osoittautunut riittämättömäksi; ehdottaa, että EU:n uusia toimintapolitiikkoja ei rahoiteta koheesiopolitiikan määrärahoista; korostaa, että kaikki unionin varojen myöntämiseen liittyvät makrotaloudelliset tai poliittiset ehdot on hylättävä;

6. kehottaa laatimaan sosioekonomisen mallin, jonka pääasiallisena tavoitteena on ihmisten välisen eriarvoisuuden lopettaminen sekä työntekijöiden ja yleensä ihmisten korkean elintason saavuttaminen; korostaa erityisesti tarvetta lisätä huomattavasti sellaisten ohjelmien rahoitusta, joilla edistetään työntekijöiden oikeudet huomioon ottavaa työllisyyttä ja nuorten sosiaalista osallisuutta; vastustaa kaikkia pyrkimyksiä lakkauttaa vähävaraisimmille suunnattu eurooppalaisen avun rahasto;

7. vaatii, että tutkimukseen, koulutukseen, liikkuvuuteen (esimerkiksi maksuton joukkoliikenne), innovointiin ja teknologian edistämiseen tehtäviä investointeja edistäviä erityisohjelmia vahvistetaan, jotta näin tuetaan siirtymistä kestävään tuotantomalliin, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä sekä edistyksellisen sosiaalisen ja taloudellisen muutoksen edistämistä;

8. katsoo, että digiaikaan varautumiseksi EU:n talousarviosta on myönnettävä riittävästi tukea kaikkien digitaalista lukutaitoa, datasuvereniteettia ja kansalaisille tarkoitettua erityyppistä digitaalista tarjontaa varten siten, että samalla varmistetaan henkilötietojen korkeatasoisin suojelu;

9. korostaa, että brexit ei saa merkitä sitä, että ympäristö-, sosiaali- ja koheesiopolitiikan määrärahoja vähennetään; korostaa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen merkitystä ja kehottaa rajoittamaan koheesiopolitiikan kaltaisiin unionin keskeisiin budjettikohtiin kohdistuvat brexitin talousarviovaikutukset mahdollisimman pieniksi;

10. korostaa merkittävää panosta, joka unionilla on ollut Irlannin rauhalle ja sovinnolle, erityisesti kun se on tukenut pitkänperjantain sopimusta sen kaikilta osilta, ja suhtautuu myönteisesti kaikkiin komission ja parlamentin tekemiin aikaisempiin sitoumuksiin, joiden mukaisesti Irlantia ja Pohjois-Irlantia varten tarkoitetut olennaiset unionin varat säilytetään brexitin jälkeen; kehottaa komissiota laatimaan yhdistynyttä Irlantia koskevan skenaarion;

11. korostaa tarvetta panna täytäntöön vaikuttavia ilmastonmuutoksen ehkäisemistä, siihen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevia strategioita kaikkialla EU:ssa, jotta maatalousmaata voidaan suojella pitkällä aikavälillä; korostaa, että tarvitaan julkista yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP), jossa asetetaan etusijalle pienviljelijät, paikallinen maatalous ja osuuskunnat, jolla tuodaan kannattavat hinnat maatalouspolitiikan keskiöön ja jolla perustetaan välineitä markkinoiden ja tuotannon sääntelyä varten; tunnustaa kunkin maan oikeuden tuottaa elintarvikkeita ja varmistaa ruokasuvereniteetti ja elintarviketurva; kehottaa tukemaan entistä enemmän sosioekonomista ja ympäristöön liittyvää kestävyyttä, eläinten hyvinvointia ja biologista monimuotoisuutta koskevia toimenpiteitä; kehottaa tarkistamaan nykyistä vientiin suuntautunutta maatalouspolitiikkaa ja tehomaatalouden harjoittamista;

12. kehottaa turvaamaan meriympäristön biologisen monimuotoisuuden; korostaa, että kalastuspolitiikassa olisi otettava huomioon kalastuksen ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet, jotta voidaan panna täytäntöön kestäviä kalastuskäytäntöjä, joihin voitaisiin sisällyttää itseasetettuja rajoituksia ja kalastuksesta vapaiden vyöhykkeiden luominen alueilla, joilla kalakannat ja biologinen monimuotoisuus ovat uhattuina; kehottaa perustamaan tukiohjelman pienimuotoiselle rannikkokalastukselle, joka on kestävin segmentti alalla, joka vastaa suurimmasta määrästä työpaikkoja; katsoo, että säilyttämistoimenpiteitä, kuten kannan elvyttämissuunnitelmat tai kalastuksesta vapaiden vyöhykkeiden muodostaminen alueilla, joilla kalakannat ja biologinen monimuotoisuus ovat uhattuina, on rahoitettava asianmukaisesti EU:n talousarviosta siten, että vaikutukset pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien tuloihin korvataan; ehdottaa entistä täydentävämpää kalastussopimusten ja kehityspolitiikan välistä suhdetta, jolla varmistettaisiin, että kyseiset sopimukset edistävät kolmansien maiden kalastusalan kehitystä;

13. korostaa, että on ensisijaisen tärkeää luoda budjettikohta kestävää matkailua varten, koska alalla on suuri merkitys EU:n taloudelle, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen vaikutusten ja yleensä muiden ihmisen aiheuttamien kriisien kaltaisiin yhteisiin haasteisiin matkailukohteen kriisinhallintamekanismin avulla ja parantamalla alan kilpailukykyä muun muassa edistämällä Eurooppaa matkailukohteena;

14. korostaa, että EU:n rahoitusta muuttajien ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista ja kotouttamista varten on lisättävä huomattavasti; vaatii luopumaan välittömästi rajavalvonnan ulkoistamista koskevista nykyisistä prioriteeteista ja huomattavasti lisääntyneistä kalliista turvatoimista, kuten hallinnollinen pidättäminen ja laajamittaiset tietotekniset järjestelmät, jotka eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi ja jotka ovat usein muuttajien ja pakolaisten oikeuksien vastaisia; kehottaa unionia sitoutumaan poliittisesti ja taloudellisesti muuttajien ja turvapaikanhakijoiden turvallisten ja laillisten maahantuloväylien avaamiseen ja samalla takaamaan ennakoivan etsintä- ja pelastustoimia koskevan ohjelman; vaatii, että unionin kehitysvaroja ja humanitaarista apua ei kytketä kumppanuusmaiden valmiuteen ja/tai halukkuuteen tehdä yhteistyötä muuttoliikkeen valvonnassa esimerkiksi takaisinottolausekkeiden tai muuttoliikkeen hallintaa koskevien velvoitteiden välityksellä; vaatii lopettamaan hankkeet, jotka eivät ole perusoikeuksien kunnioittamista koskevien unionin ja jäsenvaltioiden velvoitteiden mukaisia; kehottaa perustamaan tehokkaita kumppanuuksia kansalaisyhteiskunnan ihmisoikeusjärjestöjen kanssa, jotta varmistetaan, että niitä kuullaan rahoituksen valmistelun, suunnittelun, seurannan, täytäntöönpanon yhteydessä kansallisella ja EU:n tasolla; pitää valitettavana, että merkittävä osa varoista käytetään laaja-alaisiin tietojärjestelmiin, ja vaatii, että EU ei rahoita enää valvontavalmiuksia myöskään pilottihankkeiden kautta;

15. vaatii, että kaikki julkiset investoinnit terveydenhuoltoon, koulutukseen, asumiseen, muihin sosiaalipalveluihin, liikenteeseen ja viestintään, ympäristöön, maaseudun, syrjäisten ja epäsuotuisimpien alueiden suojeluun, kulttuuriin sekä muuttajien ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamiseen jätetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistettujen EU:n alijäämäsääntöjen ulkopuolelle, kunnes sopimus kumotaan;

16. korostaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) merkitystä reagoitaessa suuriin luonnonmullistuksiin ja panee merkille EUSR:n maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin ehdotetun lisäyksen; kehottaa komissiota lisäämään tämän rahaston varoja entisestään ja mukauttamaan sääntöjä, jotta sen käyttöönotosta tulee entistä joustavampaa ja se voidaan mukauttaa kertaluonteisiin tapahtumiin, jotta se kattaa laajemman joukon katastrofeja, joilla on huomattavia vaikutuksia, ja jotta katastrofin ja varojen saamisen välinen aika lyhenee;

17. kehottaa edistämään entistä tehokkaammin rauhaa, erityisesti lisäämään tukitoimia, jotka liittyvät köyhyyden poistamiseen, humanitaarisen apuun sekä kestävään ja oikeudenmukaiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen; painottaa, että ulkoisen yhteistyön olisi perustuttava kansainvälisen solidaarisuuden periaatteeseen, monenvälisyyteen ja kolmansien maiden suvereniteetin kunnioittamiseen; palauttaa mieliin EU:n kehityspolitiikan merkityksen kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa sen vuoksi myöntämään lisää varoja kehitysmaita sekä kunnianhimoista ja riittävästi rahoitettua naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä (NDICI) varten;

18. korostaa, että on parannettava demokraattista valvontaa sekä varojen ja menojen jäljitettävyyttä unionin ulkoisen toiminnan parlamentaarisen valvonnan ohella; vaatii tässä yhteydessä, että YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA) asianmukainen rahoitus on turvattava;

19. vaatii EU:n toimintapolitiikkojen demilitarisointia, sitoutumista ydinaseriisuntaan ja ulkoisten sotilaallisten toimien lopettamista; torjuu jyrkästi Euroopan puolustusrahaston ja Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisen;

20. palauttaa mieliin moitteettomasti toimivia EU:n toimielimiä ja monikielisyyden periaatetta koskevan sitoumuksen; torjuu henkilöstöresurssien lisäleikkaukset, jotka voivat haitata kunkin toimielimen lainsäädäntökykyä, ja ilmaisee huolestuneisuutensa nykyisestä henkilöstöpolitiikasta ottaen huomioon, että EU:n toimielinten haasteet ja työmäärä ovat lisääntyneet;

21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä muille asianomaisille toimielimille ja elimille.

 

[1] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

[2] EUVL L 163, 24.6.2017, s. 1.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226.

Päivitetty viimeksi: 7. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö