Menettely : 2019/2886(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0126/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0126/2019

Keskustelut :

PV 23/10/2019 - 7
CRE 23/10/2019 - 7

Äänestykset :

PV 24/10/2019 - 8.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0049

<Date>{21/10/2019}21.10.2019</Date>
<NoDocSe>B9‑0126/2019</NoDocSe>
PDF 136kWORD 46k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Turkin sotilasoperaatiosta Koillis-Syyriassa ja sen seurauksista</Titre>

<DocRef>(2019/2886(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Lars Patrick Berg, Jörg Meuthen, Bernhard Zimniok</Depute>

<Commission>{ID}ID-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>


B9‑0126/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma Turkin sotilasoperaatiosta Koillis-Syyriassa ja sen seurauksista

(2019/2886(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon vuonna 1945 hyväksytyn YK:n peruskirjan ja erityisesti sen 2 artiklan,

 ottaa huomioon 12. elokuuta 1949 tehdyn Geneven sopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana (neljäs Geneven sopimus), jonka Turkki ratifioi vuonna 1954 ja joka kuuluu myös osana kansainväliseen tapaoikeuteen,

 ottaa huomioon vuonna 1993 tehdyn kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen (kemiallisten aseiden kieltosopimus, CWC) ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan,

 ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn Pohjois-Atlantin sopimuksen ja erityisesti sen 1 artiklan,

 ottaa huomioon 26. helmikuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 390/2001 Turkille osana liittymistä valmistelevaa strategiaa annettavasta avusta ja erityisesti liittymistä valmistelevan kumppanuuden luomisesta[1],

 ottaa huomioon 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston päätöksen Turkin tasavallan liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista[2],

 ottaa huomioon 29. marraskuuta 2015 hyväksytyn EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman ja 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman,

 ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Turkkia koskevasta vuoden 2015 kertomuksesta[3],

 ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Turkkia koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta[4],

 ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2019 annetut yleisten asioiden neuvoston päätelmät EU:n laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista,

 ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 9. lokakuuta 2019 Euroopan unionin puolesta antaman julkilausuman,

 ottaa huomioon 14. lokakuuta 2019 annetut yleisten asioiden neuvoston päätelmät Koillis-Syyriasta,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että Turkin hallinto käynnisti 9. lokakuuta 2019 Koillis-Syyriassa sotilaallisen hyökkäyksen kurdijoukkoja vastaan;

B. toteaa, että kyseisen sotilasoperaation seurauksena on kuollut satoja siviilejä, mikä on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja erityisesti neljännen Geneven sopimuksen vastaista;

C. toteaa, että Turkin tukemat joukot hyökkäsivät 12. lokakuuta 2019 väijyksistä Syyrian tulevaisuus -puolueen johtajan Hevrin Khalafin ja tämän autonkuljettajan kimppuun ja teloittivat heidät;

D. toteaa, että Turkin väitetään käyttäneen 15. lokakuuta 2019 fosforipommeja hyökkäyksessään Sere Kaniyen kaupunkiin; toteaa, että fosforipommien käyttö on kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaan laitonta;

E. toteaa, että satoja Isisin/Da'eshin kannattajia on paennut Koillis-Syyriassa sijaitsevilta säilöönottoleireiltä, mikä aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin sekä kyseisellä alueella että Euroopan unionissa;

F. toteaa, että Turkin toimet Pohjois-Syyriassa vaikeuttavat islamististen ääriliikkeiden torjuntaa ja rohkaisevat kalifaatin uudelleenperustamiseen;

G. toteaa, että Yhdysvallat ja Turkki sopivat 17. lokakuuta 2019 viisipäiväisestä tulitauosta;

H. toteaa, että Turkin toimet Koillis-Syyriassa uhkaavat kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, jotka on määritelty YK:n peruskirjan VII luvussa, ja että ne ovat Pohjois-Atlantin sopimuksen 1 artiklan vastaisia;

I. toteaa, että Turkki, joka on Pohjois-Atlantin liiton (Nato) täysjäsen, horjuttaa Naton liittoumaa ja vaarantaa Euroopan turvallisuuden toimillaan Syyriassa;

J. toteaa, että presidentti Erdoğan on jälleen uhannut avata rajat Eurooppaan muuttajille;

K. toteaa, että Turkki etsii laittomasti maakaasua Kyproksen rannikon läheisyydessä; toteaa, että Turkin hallinto on esittänyt Kyprokseen ja Kreikkaan kohdistuvia aluevaatimuksia vuonna 1923 tehdyn Lausannen sopimuksen vastaisesti;

1. panee merkille, että kumpikin osapuoli on syyttänyt toista tulitauon rikkomisesta; toteaa lisäksi, että Turkki on jatkanut iskuja syyrialaisiin kyliin ja että Yhdysvaltain ja Turkin neuvotteleman tulitauon ehtoja ei näin ollen noudateta;

2. tuomitsee ehdottomasti Turkin hyökkäyksen Koillis-Syyriaan ja kehottaa Turkkia lopettamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki sotilaalliset iskut alueella, erityisesti sellaiset iskut, joissa ei tehdä eroa sotilas- ja siviilikohteiden välillä ja joissa rikotaan siten kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

3. suhtautuu myönteisesti ulkoasiainneuvoston 14. lokakuuta 2019 tekemään päätökseen keskeyttää aseiden vienti Turkkiin; kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita asettamaan virallisen unionin laajuisen vientikiellon kaikille Turkkiin vietäville aseille ja kohdistamaan yksilöllisiä pakotteita Turkin presidentti Erdoğaniin;

4. kehottaa jäsenvaltioita kieltämään kaikkien aseiden, ampumatarvikkeiden, sotakaluston ja muiden sotatoimiin mahdollisesti käytettävien tavaroiden viennin Turkkiin;

5. suhtautuu myönteisesti ulkoasiainneuvoston 14. lokakuuta 2019 tekemään päätökseen laatia luettelo pakotteista Turkin Kyproksen rannikon läheisyydessä suorittamaan poraustoimintaan liittyen; kehottaa Turkkia lopettamaan välittömästi kaikki poraustoimet kyseisellä alueella;

6. tuomitsee presidentti Erdoğanin uhkauksen avata rajat yli 3,5 miljoonan Eurooppaan muuttajan virralle;

7. kehottaa EU:n jäsenvaltioita hillitsemään laitonta maahanmuuttoa, puolustamaan EU:n ulkorajoja ja tarvittaessa suojaamaan sisärajoja unionin ja sen jäsenvaltioiden sisäisen turvallisuuden takaamiseksi;

8. kehottaa EU:n jäsenvaltioita valmistelemaan ja toteuttamaan yhdessä toimia, joilla taataan kaikkien Turkin rajanaapureina sijaitsevien jäsenvaltioiden turvallisuus, alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys;

9. kehottaa komissiota ja neuvostoa lopettamaan kaiken sekä liittymistä valmistelevaan prosessiin että EU:n ja Turkin muuttoliikettä koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvän rahoituksen Turkille;

10. kehottaa komissiota ja neuvostoa päättämään virallisesti ja lopullisesti kaikki neuvottelut Turkin liittymisestä EU:hun, sillä Turkki ei ole Euroopan maa, se ei noudata toiminnassaan eurooppalaisia arvoja etenkään kun on kyse rauhan takaamisesta Euroopassa eikä sitä näin ollen pitäisi ottaa Euroopan unionin jäseneksi;

11. ehdottaa, että Pohjois-Atlantin neuvosto sulkee Turkin kokoustensa ulkopuolelle kunnes Turkki lakkaa rikkomasta Pohjois-Atlantin sopimuksen määräyksiä;

12. kehottaa kaikkia konfliktin osapuolia neuvottelemaan konfliktin rauhanomaisesta ratkaisemisesta YK:n peruskirjan ja Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti;

13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, suhteista Turkkiin vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunnan puheenjohtajalle, Pohjois-Atlantin neuvostolle ja Turkin tasavallan hallitukselle.

 

[1] EUVL L 58, 28.02.2001, s. 1.

[2] EUVL L 51, 26.2.2008, s. 4.

[3] EUVL C 58, 15.12.2018, s. 164.

[4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0200.

Päivitetty viimeksi: 23. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö