Päätöslauselmaesitys - B9-0130/2019Päätöslauselmaesitys
B9-0130/2019

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Välimerellä tapahtuvista etsintä- ja pelastusoperaatioista

21.10.2019 - (2019/2755(RSP))

suullisesti vastattavien kysymysten B9‑0052/2019 ja B9‑0053/2019 johdosta
työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Nicola Procaccini
ECR-ryhmän puolesta

Menettely : 2019/2755(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0130/2019
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0130/2019
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0130/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma Välimerellä tapahtuvista etsintä- ja pelastusoperaatioista

(2019/2755(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS), 

 ottaa huomioon kansainvälisen yleissopimuksen etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä (jäljempänä ’SAR-yleissopimus’),

 ottaa huomioon neuvoston puitepäätöksen 2002/946/YOS rikosoikeudellisten puitteiden vahvistamisesta laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen ehkäisemistä varten[1],

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/90/EY laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä[2] (avustamisdirektiivi),

 ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 28. kesäkuuta 2018 antamat päätelmät muuttoliikkeestä,

 ottaa huomioon neuvostolle osoitetut kysymykset Välimerellä tapahtuvista etsintä- ja pelastusoperaatioista (O-000024/2019 – B9‑0052/2019 ja O-000025 – B9‑0053/2019),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) lukujen mukaan Välimeren kuolonuhrien määrä on laskenut viimeksi kuluneen vuoden aikana (1. tammikuuta ja 2. lokakuuta 2019 välisenä ajanjaksona menehtyi 1 041 ihmistä vuoden 2018 saman ajanjakson 1 890:een verrattuna);

B. ottaa huomioon, että UNCLOS-sopimuksen 19 artiklan 2 kohdan g alakohdassa määrätään, että ulkomaisen aluksen kauttakulun on katsottava aiheuttavan haittaa rantavaltion rauhalle, hyvälle järjestykselle tai turvallisuudelle, jos se harjoittaa aluemerellä jonkin tavaran, valuutan tai henkilön lastausta tai purkamista tulli-, vero-, maahanmuutto- tai terveydenhoitolakien ja -määräysten vastaisesti;

C. ottaa huomioon, että SAR-yleissopimuksen liitteen I luvun 3 kohdan 13 alakohdassa todetaan, että hätätilanne on tilanne, jossa on kohtuullinen varmuus siitä, että henkilöä, alusta tai muuta kulkuneuvoa uhkaa vakava ja välitön vaara ja että välitön apu on tarpeen;

D. ottaa huomioon, että SAR-yleissopimuksen II luvun 3 kohdan 2 alakohdassa palautetaan mieliin, että vain pelastuspalvelukeskuksilla ja lohkokeskuksilla on oikeus ottaa vastaan tietyltä etsintä- ja pelastusalueelta tulevia hätäkutsuja;

E. ottaa huomioon, että kaikilla Välimerellä toimivilla aluksilla on velvollisuus noudattaa asiaa koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia ja kansallista lainsäädäntöä;

F. toteaa, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) mukaan 27. syyskuuta 2019 lähtien Libyan rannikkovartiosto on pelastanut tai ottanut kiinni merellä 6 889 henkilöä ja tuonut heidät takaisin Libyaan; ottaa huomioon, että UNHCR on antanut lääkinnällistä apua ja olennaisia avustustarvikkeita maihin lasketuille henkilöille;

G. ottaa huomioon, että 30. syyskuuta 2019 mennessä 7 759 muuttajaa on saanut IOM:ltä vapaaehtoisen humanitaarisen paluun avustusta palatakseen Libyasta 33 alkuperämaahan ja näistä muuttajista 7 077 on saanut tukea EU:n Afrikka-hätärahastosta;

H. ottaa huomioon, että 26. syyskuuta 2019 UNHCR evakuoi uuden hätäsiirtomekanismin puitteissa 66 haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa Libyasta Kigaliin, Ruandaan;

I. ottaa huomioon, että Italian sisäministeriön tietojen mukaan 29. syyskuuta 2019 alkaen Tunisia on ollut Italiaan suuntautuvan muuttoliikkeen pääasiallinen lähtömaa;

J. ottaa huomioon, että Maltassa 23. syyskuuta 2019 allekirjoitetussa valvottua kiireellistä menettelyä koskevassa yhteisessä aiejulistuksessa sitoudutaan yleisluontoisesti entistä ennustettavampaan ja tehokkaampaan tilapäiseen solidaarisuusmekanismiin, jolla varmistetaan alusten avomerellä pelastamien muuttajien maihinnousu; toteaa, että hyvin pieni määrä jäsenvaltioita tukee sitä tällä hetkellä;

K. ottaa huomioon, että puitepäätöksessä 2002/946/YOS rikosoikeudellisten puitteiden vahvistamisesta laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen ehkäisemistä varten asetetaan vähimmäissäännöt, jotka koskevat neuvoston direktiivissä 2002/90/EY määritellystä laittomassa maahantulossa avustamisesta aiheutuvia rikosoikeudellisia seuraamuksia, silloinkin kun sitä ei tehdä taloudellisen hyödyn saamiseksi, ja ulotetaan säännöt koskemaan laitonta kauttakulkua, siihen yllyttäjiä ja siinä avustavia henkilöitä;

L. ottaa huomioon, että neuvoston direktiivin 2002/90/EY mukaan avustaja on henkilö, joka tarkoituksellisesti auttaa henkilöä, joka ei ole jonkin jäsenvaltion kansalainen, saapumaan jäsenvaltion alueelle tai kulkemaan sen alueen kautta kyseisessä jäsenvaltiossa ulkomaalaisten maahantulosta tai kauttakulusta annetun lainsäädännön vastaisesti; ottaa huomioon, että EU:n lainsäädännön mukaan laittoman maahanmuuton avustaminen ei välttämättä liity taloudellisen hyödyn saamiseen;

M. ottaa huomioon, että salakuljettajien toimintamalleissa kansainvälisessä oikeudessa vahvistettuja etsintä- ja pelastuspalvelusääntöjä hyödynnetään rikollisessa toiminnassa ja käytetään hyväksi sitä, että kansalaisjärjestöjen omistamia yksityisiä aluksia on Välimerellä; toteaa, että salakuljettajat reagoivat hyvin nopeasti poliittisen tilanteen muuttumiseen Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla;

N. katsoo, että jotta salakuljettajien toimintamallit voidaan lopullisesti tuhota ja estää näin traagiset ihmishenkien menetykset sekä poistaa vaarallisille matkoille lähtemisen kannustimet, neuvoston ja komission olisi pikaisesti tarkasteltava mahdollisuutta perustaa alueellisia maihinnousupisteitä tiiviissä yhteistyössä asianomaisten kolmansien maiden sekä UNHCR:n ja IOM:n kanssa 28. kesäkuuta 2018 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti;

O. ottaa huomioon, että etsintä- ja pelastuspalvelua koskevan pysyvän lähestymistavan kehittäminen ja merellä pelastettujen henkilöiden pysyvän jakomekanismin perustaminen ovat merkittäviä ei-toivottuja vetotekijöitä, jotka rohkaisevat muuttajia lähtemään vaaralliselle merimatkalle ja aiheuttavat näin lisää traagisia ja tarpeettomia kuolemantapauksia;

P. katsoo, että kansalliset ja vapaaehtoiset uudelleensijoitusjärjestelmät ovat turvattomien maahantulokanavien todellinen vaihtoehto niille, jotka todella tarvitsevat kansainvälistä suojelua;

Q. katsoo, että Afrikan kehittämistä koskeva pitkän aikavälin lähestymistapa, jossa puututaan laittoman maahanmuuton perimmäisiin syihin, vähentäisi taloudellisista ja ilmastoon liittyvistä syistä matkalle lähtevien määrää;

1. palauttaa mieliin kansainvälisen merioikeuden mukaisen velvoitteen auttaa merihädässä olevia henkilöitä; kehottaa kaikkia etsintä- ja pelastuspalveluoperaatioita toteuttavia julkisia ja yksityisiä aluksia noudattamaan toimivaltaisen meripelastuspalvelujen koordinointikeskuksen antamia ohjeita ja tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten ja Frontexin kanssa, jotta voidaan varmistaa, että muuttajien henkeä ja jäsenvaltioiden turvallisuutta suojellaan asianmukaisesti;

2. kehottaa kaikkia etsintä- ja pelastusoperaatioihin osallistuvia Välimeren alueen toimijoita välittämään merihädässä olevia henkilöitä koskevia tietoja etsintä- ja pelastusoperaatioista vastaaville viranomaisille;

3. muistuttaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2002/90/EY 1 ja 2 artiklassa tarkoitetuista rikoksista säädetään tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat rangaistusseuraamukset, joista voi seurata rikoksentekijän luovuttaminen;

4. palauttaa mieliin, että laittoman maahanmuuton avustamista koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioilla on oikeus arvioida tapauskohtaisesti, onko yksityisten alusten suorittama etsintä- ja pelastusoperaatio puhtaasti humanitaarista apua;

5. kehottaa jäsenvaltioita tekemään kansalaisjärjestöjen alusten rekisteröinnistä mahdollisimman avointa, jotta voidaan taata niiden rahoituksen alkuperää koskevat selkeät tiedot;

6. palauttaa mieliin, että jäsenvaltioilla on täysi oikeus noudattaa kansallista lainsäädäntöään, kun ne arvioivat, voidaanko kansalaisjärjestön aluksille myöntää pääsy niiden satamiin;

7. palauttaa mieliin, että paikan päällä aktiivisesti toimivat kansainväliset järjestöt työskentelevät ennakoivasti voidakseen evakuoida nopeasti kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä Libyan säilöönottokeskuksista ja että samat järjestöt toteuttavat tällä hetkellä pilottihankkeita, joiden tarkoituksena on palauttaa alkuperämaihinsa ne, jotka eivät tarvitse kansainvälistä suojelua;

8. korostaa, että Libyan säilöönottokeskuksista evakuoidut muuttajat voivat saada suojelua kolmansissa maissa tai heidät voidaan turvallisesti palauttaa kolmansiin maihin, jotka eivät ole jäsenvaltioita;

9. korostaa, että ainoa keino vähentää merellä kuolleiden määrää on estää uudet vaaralliset lähtöaikeet;

10. kehottaa neuvostoa ja komissiota tarkastelemaan pikaisesti mahdollisuutta perustaa alueellisia maihinnousupisteitä tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien kolmansien maiden sekä UNHCR:n ja IOM:n kanssa, jotta salakuljettajien toimintamallit voidaan lopullisesti tuhota;

11. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan vapaaehtoisten uudelleensijoitusjärjestelmien perustamiseksi turvattomien maahantulokanavien vaihtoehtona niille muuttajille, jotka todella tarvitsevat kansainvälistä suojelua tullessaan Euroopan unioniin;

12. kehottaa komissiota ehdottamaan järkeviä ja toteuttamiskelpoisia toimia, joilla varmistetaan, että vain aidosti kansainvälistä suojelua tarvitsevat muuttajat tulevat Euroopan unioniin ja että he saapuvat turvallisten maahantulokanavien kautta;

13. kehottaa komissiota työskentelemään rakentavasti yhteistyön lisäämiseksi tärkeimpien EU:n ulkopuolisten alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa, jotta voidaan toteuttaa pitkän aikavälin ratkaisuja, joilla puututaan taloudellisen ja ilmastoperäisen muuttoliikkeen perimmäisisin syihin;

14. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan paremmin organisoidun järjestelmän perustamista Libyasta lähtevien valvomiseksi ja arvioimaan mahdollisuutta toteuttaa Libyan rannikolla merisaarto, jonka tavoitteena on lopettaa salakuljettajien rikollinen toiminta;

15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Frontexille, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle, Europolille sekä IOM:lle.

 

Päivitetty viimeksi: 23. lokakuuta 2019
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö