PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Välimerellä tapahtuvista etsintä- ja pelastusoperaatioista
21.10.2019 - (2019/2755(RSP))
työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Annalisa Tardino, Tom Vandendriessche
ID-ryhmän puolesta
B9‑0131/2019
Euroopan parlamentin päätöslauselma Välimerellä tapahtuvista etsintä- ja pelastusoperaatioista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien Geneven yleissopimuksen, vuonna 1982 tehdyn merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS), vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen ihmishengen turvallisuudesta merellä (SOLAS) ja vuonna 1979 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä (SAR),
– ottaa huomioon vuonna 2018 hyväksytyn turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen,
– ottaa huomioon 28. marraskuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/90/EY laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä[1] (avustamisdirektiivi),
– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi[2] (palauttamisdirektiivi),
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 3. lokakuuta 2019 järjestämän kuulemisen aiheesta ”Välimerellä tapahtuvat etsintä- ja pelastusoperaatiot”,
– ottaa huomioon neuvostolle (O-000024/19 – B9‑0052/2019) ja komissiolle (O‑000025/19 – B9‑0053/2019) esitetyt kysymykset Välimerellä tapahtuvista etsintä- ja pelastusoperaatioista,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Eurooppa on kokenut viimeisten viiden vuoden aikana ennennäkemättömän muuttoliikekriisin, joka jatkuu edelleen;
B. ottaa huomioon, että Välimerestä on tullut ensisijainen muuttoreitti Afrikasta ja muualta maailmasta Eurooppaan saapuville ihmisille;
C. ottaa huomioon, että laittomien muuttajien avustaminen Välimeren ylityksessä voidaan katsoa ihmissalakuljetukseksi, joka on vakava rikos;
D. ottaa huomioon, että tietyt kansalaisjärjestöjen alukset suorittavat Välimerellä etsintä- ja pelastusoperaatioita koordinoimatta niitä asiasta vastaavien koordinointikeskusten kanssa, jotka on perustettu etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen perusteella;
E. ottaa huomioon, että merikelvottomat alukset vaarantavat ihmishenkiä ja aiheuttavat paitsi kuolonuhreja, myös häiriötä kauppa-aluksille Välimerellä;
F. ottaa huomioon, että rannikkojäsenvaltiot ja EU:n ulkorajalla sijaitsevat jäsenvaltiot on jätetty kantamaan Angela Merkelin avointen ovien politiikan seuraukset;
1. katsoo, että jäsenvaltioilla on oltava oikeus palauttaa tarvittaessa sisärajat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sisäisen turvallisuuden takaamiseksi;
2. painottaa, että kansalaisjärjestöjen alusten päälliköiden ja miehistöjen olisi pidättäydyttävä avustamasta muuttajien salakuljetusta etsintä- ja pelastustoimien varjolla, koska se on rikos; painottaa lisäksi, että näiden on noudatettava etsintä- ja pelastustoiminnan koordinointikeskusten antamia ohjeita ja jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä;
3. kehottaa komissiota valvomaan ja tutkimaan Välimerellä toimivien kansalaisjärjestöjen etsintä- ja pelastustoimia, erityisesti kun kyse on EU:n rahoittamista kansalaisjärjestöistä; pyytää jäsenvaltioilta toimenpiteitä sen ehkäisemiseksi, että kansalaisjärjestöistä tulee taksipalvelu laittomille muuttajille, koska tämä luo vetotekijän, joka vaarantaa lisää ihmishenkiä;
4. vahvistaa, että Frontex voi suorittaa etsintä- ja pelastusoperaatioita ainoastaan jäsenvaltion pyynnöstä, koska tällaiset operaatiot kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan; toteaa, että Frontexilla ei ole lupaa palauttaa muuttajia Libyaan, mutta tämä kielto ei koske Välimerellä toimivia kansalaisjärjestöjä;
5. panee merkille keskisellä Välimerellä pelastettujen muuttajien maihin laskemista ja uudelleensijoittamista koskevan väliaikaisen Maltan sopimuksen poliittisen epäonnistumisen; muistuttaa tarpeesta löytää pitkän aikavälin ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä kolmansien maiden, erityisesti maahanmuuttajien lähtömaiden, kanssa nykyisten puitteiden ja tehottomien tilapäisratkaisujen korvaamiseksi;
6. vahvistaa, että laittomat muuttajat, joille ei ole myönnetty turvapaikkaa, on palautettava lähtömaihinsa niin pian kuin se on kohtuullisesti mahdollista; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta käynnistämään ohjelmia, jotka koskevat hyväksyttäviä olosuhteita kolmansissa maissa sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa;
7. kehottaa jäsenvaltioita tasapainottamaan muuttajien oikeudet EU:n kansalaisten oikeuksien kanssa ja suojelemaan eurooppalaista elämäntapaa päättäessään, annetaanko kolmansista maista tuleville muuttajille oleskelu- tai turvapaikkaoikeus vai ei; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan vainotuille henkilöille kansainvälisen oikeuden perusteella myönnetyn rajoitetun suojelun sekä sen, että tämä suojelu ei koske taloudellisista syistä muuttavia;
8. toteaa, että Euroopan ei tulisi näyttäytyä kaiken kattavana ratkaisuna Afrikasta taloudellisten mahdollisuuksien perässä muuttaville tai muualta maailmasta saapuville onnenetsijöille;
9. vastustaa uusien laillisten väylien avaamista muutolle sekä torjuu mitä jyrkimmin vuonna 2018 hyväksytyn turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen sisällön;
10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Frontexille, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle ja Europolille.