Päätöslauselmaesitys - B9-0132/2019Päätöslauselmaesitys
B9-0132/2019

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Välimerellä tapahtuvista etsintä- ja pelastusoperaatioista

21.10.2019 - (2019/2755(RSP))

suullisesti vastattavien kysymysten B9‑0052/2019 ja B9‑0053/2019 johdosta
työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Lena Düpont
PPE-ryhmän puolesta

Menettely : 2019/2755(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0132/2019
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0132/2019
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0132/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma Välimerellä tapahtuvista etsintä- ja pelastusoperaatioista

(2019/2755(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien Geneven yleissopimuksen ja erityisesti sen 33 artiklan, vuonna 1967 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan pöytäkirjan, vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS), vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen ihmishengen turvallisuudesta merellä (SOLAS) ja vuonna 1979 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä (SAR) sellaisina kuin se on muutettuna,

 ottaa huomioon yhteisen aiejulistuksen valvotusta kiireellisestä menettelystä – jäsenvaltioiden 23. syyskuuta 2019 antamat vapaaehtoiset sitoumukset ennakoitavissa olevan väliaikaisen solidaarisuusmekanismin käyttöön ottamiseksi (Saksa, Ranska, Italia ja Malta EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Suomen ja Euroopan komission läsnä ollessa),

 ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Siirtolaisten salakuljetuksen vastainen EU:n toimintasuunnitelma (2015–2020)” (COM(2015)0285),

 ottaa huomioon 18. toukokuuta 2017 antamansa päätöslauselman aiheesta ”sisäiset siirrot: tuumasta toimeen”[1],

 ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman suuntaviivoista jäsenvaltioille humanitaarisen avun kriminalisoinnin estämiseksi[2],

 ottaa huomioon neuvostolle (O-000024/19 – B9‑0052/2019) ja komissiolle (O‑000025/19 – B9‑0053/2019) esitetyt kysymykset Välimerellä tapahtuvista etsintä- ja pelastusoperaatioista,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) lukujen mukaan noin 933 ihmisen uskotaan menehtyneen tai kadonneen Välimerellä matkallaan Eurooppaan vuonna 2019 tähän mennessä; ottaa huomioon, että kuolonuhrien määrä Välimerellä on kuitenkin vähentynyt vuodesta 2015 (3 771 vuonna 2015, 2 277 vuonna 2018); ottaa huomioon, että YK:n pakolaisvaltuutetun (UNHCR) mukaan tulijoiden määrän merkittävästä laskusta huolimatta (141 472 vuonna 2018 ja 1 032 408 vuonna 2015), reitti Libyasta Eurooppaan on edelleen eniten kuolonuhreja vaativa muuttoreitti maailmassa (vuonna 2019 tähän mennessä 646 kuolemantapausta);

B. toteaa, että ihmishenkien pelastaminen on solidaarisuuden osoitus vaarassa olevia kohtaan, mutta ennen kaikkea kansainvälisen oikeuden mukainen oikeudellinen velvoite, koska niin UNCLOSin 98 artiklassa, jonka kaikki jäsenvaltiot ja unioni itse ovat ratifioineet, kuin unionin oikeudessa valtioita vaaditaan varmistamaan, että merihädässä olevia henkilöitä autetaan[3];

C. toteaa, että UNCLOSin 19 artiklan 2 kohdan g alakohdassa, luettuna yhdessä sen 17 artiklan kanssa, määrätään, että ulkomaisella aluksella on oikeus viattomaan kauttakulkuun yleissopimuksen sopimusvaltioiden aluemerellä ja että ulkomaisen aluksen kauttakulun on katsottava aiheuttavan haittaa rantavaltion rauhalle, yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle, jos se harjoittaa aluemerellä jonkin hyödykkeen, valuutan tai henkilöiden alukseen ottamista tai siitä pois siirtämistä tulli-, vero-, maahanmuutto- tai terveydenhoitolakien ja -määräysten vastaisesti;

D. toteaa, että kansainvälisen merioikeuden ja merilainsäädännön mukaan valtioiden on toteutettava kuolonuhrien määrän vähentämiseksi merellä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä sekä varhaisvaroitus- ja valmiustoimenpiteitä, mukaan lukien asianmukainen ja tehokas etsintä- ja pelastuspalvelu;

E. ottaa huomioon, että kaikilla Välimerellä toimivilla aluksilla, myös pelastusoperaatioissa toimivilla aluksilla, on velvollisuus noudattaa asiaa koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia ja muita sovellettavia sääntöjä;

F. toteaa, että Frontexin nykyiset Välimeren operaatiot ovat Themis (jolla tuetaan Italiaa keskisellä Välimerellä), Poseidon (jolla tuetaan Kreikkaa sen ja Turkin välisillä merirajoilla) ja Indalo (jolla tuetaan Espanjaa läntisellä Välimerellä); ottaa huomioon, että vuonna 2018 pelastettiin 37 439 henkilöä käyttämällä suoraan Frontexin valmiuksia etsintä- ja pelastustehtävissä; ottaa huomioon, että Frontexin tähän mennessä vuonna 2019 hoitamissa yhteisissä etsintä- ja pelastusoperaatioissa on pelastettu 25 982 maahantulijaa, joista 1 582 keskisen Välimeren alueella; toteaa Frontexin myöntävän, että suurin osa etsintä- ja pelastustoimista tapahtuu yhteisen Themis-operaation toiminta-alueen ulkopuolella;

G. toteaa, että muuttajat ovat olleet kannattavaa liiketoimintaa salakuljettajille ja ihmiskauppiaille, jotka käyttävät etsintä- ja pelastussääntöjä ja lähellä olevia aluksia hyväkseen liiketoimintamallinsa toteuttamiseksi; pitää tärkeänä, että EU lisää toimiaan salakuljetuksen torjumiseksi;

H. toteaa, että Libyan viranomaiset ilmoittivat kesäkuussa 2018 Libyan omasta etsintä- ja pelastusalueesta; toteaa, että komission mukaan Libyan rannikkovartiosto on aktiivisesti jatkanut ihmisten pysäyttämistä tai pelastamista merellä (noin 15 000 henkilöä vuonna 2018);

1. palauttaa mieliin kansainvälisen merioikeuden mukaisen velvoitteen auttaa hädässä olevia henkilöitä ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita niin yksin kuin EU:n jäsenvaltiona tai asiaa koskevilla kansainvälisillä foorumeilla toimiessaan täyttämään asiaa koskevan kansainvälisen oikeuden ja unionin oikeuden normit kaikilta osin; kehottaa kaikkia etsintä- ja pelastusoperaatioita suorittavia aluksia noudattamaan toimivaltaisen pelastustoiminnan koordinointikeskuksen asiaa koskevan kansainvälisen ja unionin oikeuden mukaisesti antamia ohjeita ja tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten ja Frontexin kanssa muuttajien turvallisuuden takaamiseksi;

2. panee tyytyväisenä merkille Maltalla pidetyn ministerikokouksen tulokset, jotka koskevat paremmin ennakoitavissa olevan ja tehokkaamman väliaikaisen solidaarisuusmekanismin kehittämistä, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan tähän väliaikaiseen mekanismiin;

3. kehottaa jäsenvaltioita ja Frontexia tehostamaan toimiaan Välimerellä tehtävien etsintä- ja pelastusoperaatioiden tukemiseksi;

4. kehottaa kaikkia Välimeren alueen toimijoita välittämään merihädässä olevia henkilöitä koskevia tietoja etsintä- ja pelastusoperaatioista vastaaville viranomaisille;

5. toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen hyväksyä tämän vuoden loppuun mennessä jäsenvaltioille suuntaviivat, joissa täsmennetään, mitä avustamismuotoja ei pitäisi kriminalisoida, jotta voidaan varmistaa, että avustamista koskevan rikosoikeudellisen sääntelyn johdonmukaisuus jäsenvaltioiden välillä paranee ja että tarpeetonta kriminalisointia kyetään rajaamaan;

6. kehottaa komissiota arvioimaan, mitkä muut kauttakulku- ja alkuperämaat voisivat olla merkityksellisiä tiiviimmän yhteistyön kannalta EU:hun suuntautuvan muuttoliikkeen osalta;

7. kehottaa komissiota jatkamaan ihmisoikeuksien seurantaa ja antamaan edelleen koulutusta, laitteita ja tukea valmiuksien kehittämiseksi Libyassa;

8. kehottaa komissiota jatkamaan Libyan kanssa tekemäänsä yhteistyötä, jotta voidaan torjua salakuljetustoimintaa ja vähentää laittomien matkojen määrää Välimerellä, ja lisäksi varmistamaan, että Libyan viranomaiset kunnioittavat ihmisoikeuksia;

9. kehottaa komissiota arvioimaan EU:n muuttoliikepolitiikan vetotekijöitä ja ehdottamaan muutoksia, jotta vähennetään kolmansista maista EU:hun suuntautuvaa taloudellisista syistä tapahtuvaa laitonta maahanmuuttoa;

10. palauttaa mieliin, että EU:n muuttoliikepolitiikan on perustuttava taloudellisista syistä muuttavien ja pakolaisten selkeään erottamiseen toisistaan, että laillisia väyliä ja humanitaarisia käytäviä voidaan luoda ainoastaan pakolaisille ja että EU:hun suuntautuvaa taloudellisista syistä tapahtuvaa laitonta muuttoliikettä on vähennettävä merkittävästi;

11. kehottaa komissiota omaksumaan uuden, entistä kestävämmän, luotettavamman ja pysyvämmän lähestymistavan etsintä- ja pelastustoimintaan, korvaamaan nykyiset tilapäiset ratkaisut ja antamaan jäsenvaltioille aineellista, taloudellista ja operatiivista tukea, jotta etsintä- ja pelastustoimet voidaan koordinoida paremmin;

12. kehottaa komissiota edistämään edelleen EU:n yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa, jotta voidaan torjua laitonta muuttoliikettä, muuttajien salakuljetusverkostoja ja niihin liittyvää rikollista toimintaa sekä ihmiskauppaa, ja lisäksi lisäämään palaamiseen liittyviä kannustimia;

13. kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia, joilla pyritään perustamaan sellaisia yhteisiä saapumiskeskuksia EU:n ulkorajoille, joissa EU:n viranomaiset voivat nopeasti arvioida henkilön oikeuden turvapaikkaan;

14. kehottaa komissiota sisällyttämään turvapaikkasääntöjen uudistamisen suunniteltuun uudelleenkäynnistykseen kestävän ja oikeudenmukaisen sisäisten siirtojen järjestelmän meritse saapuville henkilöille;

15. kehottaa tulevia komission jäseniä, jotka vastaavat tässä asiakirjassa käsiteltävistä asioista, raportoimaan asioiden kehittymisestä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle vuoden 2020 alussa;

16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Frontexille, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle, Europolille, UNHCR:lle sekä IOM:lle.

Päivitetty viimeksi: 23. lokakuuta 2019
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö