Menettely : 2019/2776(RPS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0149/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0149/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0041

<Date>{21/10/2019}21.10.2019</Date>
<NoDocSe>B9‑0149/2019</NoDocSe>
PDF 151kWORD 51k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>ehdotuksesta komission asetukseksi asetuksen (EU) N:o 546/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kasvinsuojeluaineiden vaikutusta tarhamehiläisiin koskevasta arvioinnista</Titre>

<DocRef>(D045385/06 – 2019/2776(RPS))</DocRef>


<Commission>{ENVI}Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta</Commission>

Asiasta vastaavat jäsenet: <Depute>Bas Eickhout, Eric Andrieu, Martin Hojsík, Anja Hazekamp</Depute>


B9‑0149/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta komission asetukseksi asetuksen (EU) N:o 546/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kasvinsuojeluaineiden vaikutusta tarhamehiläisiin koskevasta arvioinnista

(D045385/06 – 2019/2776(RPS))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon ehdotuksen komission asetukseksi asetuksen (EU) N:o 546/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kasvinsuojeluaineiden vaikutusta tarhamehiläisiin koskevasta arvioinnista (D045385/06),

 ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009[1] ja erityisesti sen 4 artiklan sekä 78 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja liitteessä II olevan 3.8.3 kohdan,

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta kasvinsuojeluaineiden arvioimista ja hyväksymistä koskevien yhdenmukaisten periaatteiden osalta 10. kesäkuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 546/2011[2],

 ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 283/2013[3] tehoaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti sekä 1. maaliskuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 284/2013[4] kasvinsuojeluaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti,

 ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2013 hyväksytyn ja 4. heinäkuuta 2014 viimeksi päivitetyn Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ohjeasiakirjan kasvinsuojeluaineista mehiläisille (Apis mellifera, Bombus spp. ja erakkomehiläiset) aiheutuvan riskin arvioinnista[5] (jäljempänä ”EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirja”),

 ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[6] 5 a artiklan 3 kohdan b alakohdan,

 ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman torjunta-aineiden lupamenettelystä unionissa[7],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan,

 ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A. ottaa huomioon, että komission mukaan Euroopan kaikkien pölyttäjähyönteisten eli luonnonvaraisten mehiläisten, kukkakärpästen, perhosten ja yöperhosten määrä ja monimuotoisuus ovat vähentyneet merkittävästi ja useat pölyttäjälajit ovat jo kuolleet tai ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon[8];

B. ottaa huomioon, että kasvinsuojeluaineiden myrkyllisyyttä koskevasta 29. helmikuuta 2019 annetusta EFSAn ulkopuolisesta tieteellisestä selvityksestä käy ilmi, että pitkäaikaismyrkyllisyys voi tietyssä määrin olla lyhytaikaistesteihin perustuvia ennusteita suurempi[9];

C. ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti kyseisen asetuksen tarkoituksena on varmistaa sekä ihmisten että eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia sääntöjä ja parantaa samalla maataloustuotantoa;

D. ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”tehoaine hyväksytään liitteen II mukaisesti, jos tieteellisen ja teknisen nykytietämyksen perusteella voidaan olettaa, että kyseistä tehoainetta sisältävät kasvinsuojeluaineet mainitussa liitteessä olevissa 2 ja 3 kohdassa säädetyt hyväksymiskriteerit huomioon ottaen täyttävät jäljempänä 2 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset”;

E. ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti kasvinsuojeluaineella ”ei saa olla kohtuuttomia haittavaikutuksia ympäristöön” ja että on otettava erityisesti huomioon tietyt seikat, kun saatavilla on elintarviketurvallisuusviranomaisen hyväksymät tieteelliset menetelmät tällaisten vaikutusten arvioimiseksi, erityisesti ”sen vaikutus muihin kuin torjuttaviin lajeihin, etenkin näiden lajien nykyiseen käyttäytymiseen”;

F. ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevan 3.8.3 kohdan toisen alakohdan mukaan tehoaine, suoja-aine tai tehosteaine hyväksytään vain, jos yhteisön riskinarvioinnin tai kansainvälisten yleisohjeiden perusteella katsotaan, että tätä tehoainetta, suoja-ainetta tai tehosteainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen käyttö ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ei kohdista mehiläisyhteiskunnan selviämiseen ja kehittymiseen kohtuuttomia akuutteja tai kroonisia vaikutuksia, mukaan lukien mehiläisten toukkiin ja mehiläisten käyttäytymiseen kohdistuvat vaikutukset;

G. ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 mentiin siten pidemmälle kuin entisessä neuvoston direktiivissä 91/414/ETY[10], kun siinä muun muassa yksiselitteisesti otettiin käyttöön nimenomaisia vaatimuksia, jotka koskevat tehoaineen, suoja-aineen tai tehosteaineen käytön kroonisia vaikutuksia mehiläisyhteiskunnan selviämiseen ja kehittymiseen;

H. ottaa huomioon, että tehoaineita ja kasvinsuojeluaineita koskevia tietovaatimuksia muutettiin vuonna 2013 siten, että niihin sisältyvät tutkimukset tällaisten aineiden ja tuotteiden kroonisista vaikutuksista mehiläisiin sekä tutkimukset tällaisten aineiden ja tuotteiden vaikutuksista tarhamehiläisten kehittymiseen ja muihin elinvaiheisiin[11];

I. ottaa huomioon, että EFSA päivitti vuonna 2013 riskinarviointimenetelmiä vastaavasti muun muassa ottaen huomioon mehiläisiin kohdistuvat krooniset vaikutukset sekä kimalaisiin ja erakkomehiläisiin kohdistuvat haittavaikutukset;

J. ottaa huomioon, että päivitettyjä riskinarviointimenetelmiä sovellettiin EFSAn toteuttamissa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 485/2013[12] mukaisissa vahvistavien tietojen arvioinneissa, jotka koskivat kolmea neonikotinoidia, ja toteaa, että ne johtivat lähes täydellisiin rajoituksiin vuonna 2018[13];

K. ottaa huomioon, että EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjaa ei kuitenkaan ole vielä virallisesti hyväksytty asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklalla perustetussa pysyvässä komiteassa (jäljempänä ”pysyvä komitea”);

L. ottaa huomioon, että komissio katsoo, että se voi tukeutua EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjaan vain silloin, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 1107/2009 21 artiklan mukaisten hyväksynnän uudelleentarkastelujen yhteydessä tehtävistä päätöksistä, mutta ei silloin, kun on kyse hyväksymis- tai uusimishakemuksia koskevista tavanomaisista päätöksistä, jos jäsenvaltiot eivät ole hyväksyneet ohjeasiakirjaa;

M. ottaa huomioon, että komissio yritti saada EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjan täytäntöönpannuksi niin, että se olisi sovellettavissa myös tavanomaisiin päätöksiin tehoaineiden hyväksymisestä tai uusimisesta sekä kasvinsuojeluaineiden (uudelleen)hyväksymisestä;

N. ottaa huomioon, että EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjan täytäntöönpano voidaan osittain toteuttaa muuttamalla asetuksessa (EU) N:o 546/2011 vahvistettuja yhdenmukaisia periaatteita;

O. ottaa huomioon, että komissio pidättyi kuitenkin tekemästä niin, kun vuonna 2018 16 jäsenvaltiota vastusti EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjan täytäntöönpanoa ennen kuin on tarkasteltu uudelleen[14] erityisesti niitä osia, jotka liittyvät kroonisten riskien arviointimenetelmiin;

P. ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 78 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti muutokset asetukseen (EU) N:o 546/2011 on tehtävä tieteellinen ja tekninen nykytietämys huomioon ottaen;

Q. ottaa huomioon, että komission asetusehdotuksen johdanto-osan 2 kappaleessa todetaan, että kyseisiä kasvinsuojeluaineiden arvioimista ja hyväksymistä koskevia yhdenmukaisia periaatteita on tarpeen muuttaa tieteellisen ja teknisen tietämyksen viimeaikaisin kehitys huomioon ottaen;

R. ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi esitetään vain EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjassa esitettyjä muutoksia tarhamehiläisille aiheutuvaa välitöntä myrkyllisyyttä koskeviin seikkoihin mutta ei säädetä lainkaan tarhamehiläisille aiheutuvasta kroonisesta myrkyllisyydestä eikä kimalaisille ja erakkomehiläisille aiheutuvasta myrkyllisyydestä;

S. katsoo, että ehdotus komission asetukseksi ei näin ollen edusta tieteellisen ja teknisen tietämyksen viimeaikaisinta kehitystä, toisin kuin sen johdanto-osan 2 kappaleessa todetaan ja vastoin niitä vaatimuksia, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 78 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, mikä puolestaan vie pohjaa mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetyltä vaatimukselta hyväksyä aineet tieteellisen ja teknisen nykytietämyksen perusteella ja mikä siten vie myös pohjaa kyseisen asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa säädetyltä tavoitteelta eli tavoitteelta saavuttaa eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso;

T. ottaa huomioon, että EFSAn mukaan mehiläisiä koskevan asianmukaisen riskinarvioinnin kannalta on tärkeää käsitellä välitöntä myrkyllisyyttä, kroonista myrkyllisyyttä ja toukille aiheutuvaa myrkyllisyyttä[15];

U. ottaa huomioon, että on äärimmäisen tärkeää arvioida kroonista myrkyllisyyttä ja toukille aiheutuvaa myrkyllisyyttä, jotta voidaan käsitellä riskejä, joita syntyy uuden sukupolven systeemisistä kasvinsuojeluaineista, jotka johtavat pitkäaikaiseen krooniseen altistumiseen eivätkä niinkään lyhytaikaiseen välittömään altistumiseen;

V. katsoo, että komission asetusehdotuksessa ehdottamat muutokset johtaisivat ainoastaan sellaisten välitöntä myrkyllisyyttä koskevien testien hiomiseen[16], jotka eivät torjunta-aineteollisuuden tekemän vaikutustenarvioinnin mukaan muuttaisi suojan tasoa[17];

W. katsoo, ettei ole riittävää, asianmukaista eikä asetukseen (EY) N:o 1107/2009 sisältyvien hyväksymiskriteerien mukaista sisällyttää EFSAn ehdottamia muutoksia komission asetusehdotukseen pelkästään välittömän myrkyllisyyden osalta;

X. ottaa huomioon, että hakijoiden on toimitettava asiaankuuluvat tiedot kroonisesta myrkyllisyydestä asetuksen (EU) N:o 283/2013 ja asetuksen (EU) N:o 284/2013 mukaisesti;

Y. katsoo, että jos asetuksessa (EU) N:o 546/2011 ei ole kroonista myrkyllisyyttä koskevia säännöksiä, komissiolla ja jäsenvaltioilla on vaikeuksia ottaa huomioon tällaisten aineiden ja tuotteiden krooniset vaikutukset mehiläisiin niiden hyväksymisestä tai niitä koskevista luvista tekemissään päätöksissä;

Z. katsoo, että tämä tilanne vaikeuttaa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa ja liitteessä II säädettyjen mehiläisiin liittyvien hyväksymiskriteerien asianmukaista soveltamista, mikä puolestaan vie myös pohjaa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tavoitteelta eli tavoitteelta saavuttaa eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso;

AA. pitää kohtuuttomana, että jäsenvaltiot vastustavat EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjan täysimääräistä täytäntöönpanoa ja siten estävät mehiläisiin liittyvien hyväksymiskriteerien asianmukaisen soveltamisen;

AB. katsoo, että tällainen vastustus on sitäkin kohtuuttomampaa, kun otetaan huomioon, että saatavilla on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) testiohjeet tarhamehiläisille aiheutuvan kroonisen myrkyllisyyden testauksen osalta ja tarhamehiläisen toukille aiheutuvien vaikutusten testauksen osalta (OECD:n testiohjeet 245 ja 239) sekä kimalaisille aiheutuvan välittömän myrkyllisyyden testauksen osalta (OECD:n testiohjeet 246 ja 247);

AC. ottaa huomioon, että komissio ei toimittanut edes ehdotusta, joka olisi vastannut pysyvälle komitealle annettua EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjaa; toteaa, että se näin ollen kiersi päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 4 kohdassa säädettyä velvollisuutta antaa neuvostolle ehdotus, minkä jälkeen se olisi voinut hyväksyä toimenpiteen, jollei neuvosto ole vastustanut sitä määräenemmistöllä;

AD. pitää erittäin valitettavana, että komissio ei käyttänyt päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 2 kohdan mukaista toimivaltaansa, mikä johti siihen, että 16 jäsenvaltiota, jotka eivät edes muodostaneet määräenemmistöä, onnistuivat estämään mehiläisiin liittyvien hyväksymiskriteerien asianmukaisen soveltamisen;

AE. toteaa katsoneensa 16. tammikuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa, että asetusta (EY) N:o 1107/2009 itsessään ja sen täytäntöönpanoa oli tarpeen parantaa, jotta se saavuttaisi tarkoituksensa, ja kehotti nimenomaisesti komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään viipymättä mehiläisiä koskevan EFSAn päivitetyn ohjeasiakirjan;

1. vastustaa ehdotuksen komission asetukseksi hyväksymistä;

2. katsoo, että ehdotus komission asetukseksi on ristiriidassa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tavoitteen ja sisällön kanssa;

3. pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen asetukseksi ja toimittamaan pysyvälle komitealle viipymättä uuden ehdotuksen;

4. kehottaa komissiota varmistamaan, että uusi ehdotus perustuu uusimpaan tieteelliseen ja tekniseen tietämykseen, ja ehdottaa näin ollen, että yhdenmukaisia periaatteita ei muuteta ainoastaan mehiläisille aiheutuvan välittömän myrkyllisyyden osalta, kuten nykyisessä ehdotuksessa, vaan ainakin myös tarhamehiläisille aiheutuvan kroonisen myrkyllisyyden ja niiden toukille aiheutuvan myrkyllisyyden sekä kimalaisille aiheutuvan välittömän myrkyllisyyden osalta, erityisesti kun otetaan huomioon, että kaikkia näitä muuttujia koskevat OECD:n testiohjeet ovat saatavilla;

5. kehottaa komissiota käyttämään tarvittaessa päätöksen 1999/468/EY mukaista toimivaltaansa täysimääräisesti, jotta saadaan annettua asianmukainen ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi;

6. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

 

[1] EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

[2] EUVL L 155, 11.6.2011, s. 127.

[3] EUVL L 93, 3.4.2013, s. 1.

[4] EUVL L 93, 3.4.2013, s. 85.

[5] EFSAn ohjeasiakirja ”Guidance on the risk assessment of plant protection products on bees (Apis mellifera, Bombus spp. and solitary bees)”, EFSA Journal 2013;11(7):3295, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/3295

[6] EUVL L 184, 17.7.1999 s. 23.

[7] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0023.

[8] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 1. kesäkuuta 2018, pölyttäjiä koskevasta EU:n aloitteesta (COM(2018)0395).

[9] EFSAn ulkopuolinen tieteellinen selvitys ”Chronic oral lethal and sub-lethal toxicities of different binary mixtures of pesticides and contaminants in bees (Apis mellifera, Osmia bicornis and Bombus terrestris)”, DOI:

10.2903/sp.efsa.2016.EN-1076, https://www.efsa.europa.eu/en/supporting/pub/en-1076.

 

[10] Neuvoston direktiivi 91/414/ETY, annettu 15. heinäkuuta 1991, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1).

[11] Asetus (EU) N:o 283/2013 ja asetus (EU) N:o 284/2013.

[12] Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 485/2013, annettu 24. toukokuuta 2013, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden klotianidi, tiametoksaami ja imidaklopridi hyväksymisedellytyksistä sekä kyseisiä tehoaineita sisältävillä kasvinsuojeluaineilla käsiteltyjen siementen käytön ja myynnin kieltämisestä (EUVL L 139, 25.5.2013, s. 12).

[13] Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/783, annettu 29. toukokuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen imidaklopridi hyväksymisedellytysten osalta (EUVL L 132, 30.5.2018, s. 31), komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/784, annettu 29. toukokuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen klotianidiini hyväksymisedellytysten osalta (EUVL L 132, 30.5.2018, s. 35) ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/785, annettu 29. toukokuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen tiametoksaami hyväksymisedellytysten osalta (EUVL L 132, 30.5.2018, s. 40).

[14] Ks. pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean (PAFF) 23.–24. lokakuuta 2018 pidetyn kokouksen kokousmuistiohttps://ec.europa.eu/food/sites/food/files/plant/docs/sc_phyto_20181023_ppl_sum.pdf

[15] Ks. EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirja, s. 14.

[16] EFSAn tekninen raportti, 18. joulukuuta 2015, ekotoksikologiaan liittyviä yleisiä toistuvia seikkoja käsitelleen vertaisarviointikokouksen tuloksista, DOI: 10.2903/sp.efsa.2015.EN-924, https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/sp.efsa.2015.EN-924, s. 44.

[17] ‘Possibly there will be no overall significant changes in the risk assessment outcome for acute risk assessment for foliar applied products, i.e. the overall protection level is similar’: Miles et al, 2018, ”Improving pesticide regulation by use of impact analyses: A case study for bees”, s. 87–88, https://www.researchgate.net/publication/326711149_Improving_pesticide_regulation_by_use_of_impact_analyses_A_case_study_for_bees.

Päivitetty viimeksi: 22. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö