PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa
22.10.2019 - (2019/2883(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Michael Gahler, Željana Zovko, David McAllister, Sandra Kalniete, Kinga Gál, Andor Deli, László Trócsányi
PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0156/2019
B9‑0161/2019
Euroopan parlamentin päätöslauselma liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 17. ja 18. lokakuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista,
– ottaa huomioon 29. toukokuuta 2019 annetun komission tiedonannon EU:n laajentumispolitiikasta (COM(2019)0260) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat Albaniaa koskevasta vuoden 2019 kertomuksesta (SWD(2019)0215) ja Pohjois-Makedoniaa koskevasta vuoden 2019 kertomuksesta (SWD(2019)0218),
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Albaniasta ja entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, erityisesti 15. helmikuuta 2017[1] ja 29. marraskuuta 2018[2] antamansa päätöslauselmat Albaniaa koskevista komission vuoden 2016 ja 2018 kertomuksista sekä 14. kesäkuuta 2017[3] ja 29. marraskuuta 2018[4] antamansa päätöslauselmat entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevista komission vuoden 2016 ja 2018 kertomuksista,
– ottaa huomioon Albanian liittymisen Natoon vuonna 2009 ja sen, että Pohjois-Makedoniasta on tulossa Naton 30. jäsen,
– ottaa huomioon puhemies Sassolin, puheenjohtajien Tuskin ja Junckerin ja komission puheenjohtajaksi valitun von der Leyenin 3. lokakuuta 2019 päivätyn yhteisen kirjeen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa,
– ottaa huomioon 16. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon laajentumisstrategiasta ja vuosien 2013 ja 2014 tärkeimmistä haasteista (COM(2013)0700),
– ottaa huomioon 19. ja 20. kesäkuuta 2003 kokoontuneen Thessalonikin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, jotka koskevat Länsi-Balkanin maiden mahdollista liittymistä Euroopan unioniin,
– ottaa huomioon myös Prespan sopimuksena tunnetun 17. kesäkuuta 2018 tehdyn lopullisen sopimuksen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa 817 (1993) ja 845 (1993) kuvailtujen erimielisyyksien ratkaisemisesta, vuonna 1995 tehdyn väliaikaisen sopimuksen päättämisestä ja Kreikan ja Pohjois-Makedonian välisen strategisen kumppanuuden perustamisesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että vuonna 2003 Thessalonikissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti tukevansa Länsi-Balkanin maiden tulevaa yhdentymistä eurooppalaisiin rakenteisiin ja totesi, että lopulta niiden jäsenyys unionissa on EU:lle tärkeä painopiste ja että Balkanin maista tulee erottamaton osa yhtenäistä Eurooppaa;
B. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto päätti palata laajentumiskysymykseen ennen Zagrebissa toukokuussa 2020 järjestettävää EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousta;
C. ottaa huomioon, että päätöstä neuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa lykättiin jo kesäkuussa 2019;
D. ottaa huomioon, että Pohjois-Makedoniassa ilmoitettiin ennenaikaisista vaaleista vastauksena sille, että päätöstä neuvottelujen aloittamisesta sen kanssa lykättiin;
1. on erittäin pettynyt siihen, ettei unioni ole päässyt yhteisymmärrykseen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, sillä molemmat maat ovat toteuttaneet unionin liittymisneuvottelujen aloittamiselle asettamien vaatimusten täyttämiseksi huomattavia toimia, sillä Pohjois-Makedonia on muun muassa ratifioinut Prespan sopimuksen ja Albania on uudistanut oikeuslaitosta;
2. korostaa, että tällainen päättämättömyys haittaa unionin uskottavuutta, sillä liittymiskelpoisten maiden yhdentyminen auttaa unionia toimimaan kansainvälisessä roolissaan ja suojelemaan etujaan ja eteneminen kohti unioniin liittymistä muuttaa myös ehdokasmaita itseään; toteaa lisäksi, että unionin laajentumispolitiikka on ollut sen ulkopolitiikan vaikuttavin väline ja että sen purkaminen entisestään saattaa lisätä epävakautta unionin välittömässä naapurustossa;
3. toteaa, että laajentumisprosessiin ei saisi tehdä muutoksia sen käynnistämisen jälkeen ja että prosessi ei saisi estää kyseisiä vaatimukset täyttäviä maita aloittamasta laajentumisneuvotteluja; panee myös merkille, että ehdokasmaita on arvioitava niiden omien ansioiden ja puolueettomien kriteerien perusteella eikä yksittäisten jäsenvaltioiden sisäpolitiikkaan liittyvien näkökohtien perusteella ja että uudistusten nopeus ja laatu määrittävät liittymisaikataulun;
4. korostaa, että koska unioni ei käynnistänyt liittymisneuvotteluja, Pohjois-Makedoniassa päätettiin järjestää ennenaikaiset vaalit, minkä vuoksi kompromisseja tehneiden tahojen uskottavuus on kärsinyt; katsoo, että hyvien naapurisuhteiden osalta tämä tilanne antaa huonon kuvan kyseisistä ehdokasmaista; panee huolestuneena merkille, että tässä tilanteessa muille ulkopuolisille toimijoille, joiden toiminta ei välttämättä ole unionin arvojen ja etujen mukaista, saattaa tarjoutua tilaisuus tehdä tiiviimpää yhteistyötä Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa;
5. korostaa, että tämä päätös on varoittava esimerkki muille ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille Länsi-Balkanilla ja antaa mahdollisuuden muille vaikuttamispyrkimyksille;
6. pitää valitettavana, että tämä päätös tekee tyhjäksi parlamentin tekemän työn laajentumisprosessissa ja Länsi-Balkanin strategian;
7. pitää valitettavana, etteivät jäsenvaltiot kyenneet tekemään yksimielistä päätöstä neuvottelujen aloittamisesta, ja kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan vastuullisuutta Albaniaa ja Pohjois-Makedoniaa kohtaan ja tekemään neuvottelujen aloittamisesta yksimielisen myönteisen päätöksen ottaen huomioon myös toimimatta jättämisen seuraukset, sillä kyvyttömyys tehdä rohkeita päätöksiä heikentää unionin vakautta, ennustettavuutta ja uskottavuutta sen kumppanien silmissä;
8. katsoo, että tulevan komission olisi välittömästi arvioitava laajentumispolitiikkaa ja otettava siinä yhteydessä huomioon neuvoston äskettäisen päätöksen vaikutukset ja korostettava laajentumisen etuja sekä ehdokasmaille että unionin jäsenvaltioille; katsoo lisäksi, että tämän mukaisesti komission olisi arvioitava uudelleen ja tarkistettava helmikuussa 2018 hyväksyttyä Länsi-Balkania koskevaa strategiaa;
9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Pohjois-Makedonian ja Albanian hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL C 252, 18.7.2018, s. 122.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0481.
- [3] EUVL C 331, 18.9.2018, s. 88.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0480.