Menettely : 2019/2938(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0186/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0186/2019

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 28/11/2019 - 8.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0081

<Date>{25/11/2019}25.11.2019</Date>
<NoDocSe>B9‑0186/2019</NoDocSe>
PDF 140kWORD 45k

<TitreType>PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS</TitreType>

<TitreSuite>neuvoston ja komission julkilausumien johdosta</TitreSuite>

<TitreRecueil>työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti</TitreRecueil>


<Titre>Venäjän federaation äskettäisistä toimista Vilnassa 13. tammikuuta 1991 tapahtuneiden traagisten tapahtumien tutkimiseen osallistuneita liettualaisia tuomareita, syyttäjiä ja tutkijoita vastaan</Titre>

<DocRef>(2019/2938(RSP))</DocRef>


<RepeatBlock-By><Depute>Petras Auštrevičius, Abir Al‑Sahlani, Malik Azmani, Phil Bennion, Gilles Boyer, Jane Brophy, Sylvie Brunet, Jordi Cañas, Dita Charanzová, Olivier Chastel, Anna Júlia Donáth, Fredrick Federley, Barbara Ann Gibson, Klemen Grošelj, Christophe Grudler, Antony Hook, Ivars Ijabs, Ondřej Kovařík, Nathalie Loiseau, Jan‑Christoph Oetjen, Urmas Paet, Michal Šimečka, Susana Solís Pérez, Ramona Strugariu, Marie‑Pierre Vedrenne</Depute>

<Commission>{Renew}Renew-ryhmän puolesta</Commission>

</RepeatBlock-By>

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0182/2019

B9‑0186/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma Venäjän federaation äskettäisistä toimista Vilnassa 13. tammikuuta 1991 tapahtuneiden traagisten tapahtumien tutkimiseen osallistuneita liettualaisia tuomareita, syyttäjiä ja tutkijoita vastaan

(2019/2938(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä sekä EU:n ja Venäjän suhteista,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että Vilnan alueellinen tuomioistuin antoi 27. maaliskuuta 2019 ns. tammikuun 13. päivän tapauksessa tuomion, jossa Neuvostoliiton entinen puolustusministeri Dmitri Jazov, neuvostoarmeijan Vilnan-varuskunnan entinen komentaja Vladimir Ushoptšik, KGB:n erikoisjoukkojen entinen komentaja Mihail Golovatov ja 64 Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan kansalaista todettiin syyllisiksi sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan siksi, että he olivat olleet osallisia Neuvostoliiton Vilnassa 13. tammikuuta 1991 tekemään aseelliseen hyökkäykseen; toteaa, että näistä tuomioista on valitettu;

B. toteaa, että vastaajat tuomittiin poissaolevina lukuun ottamatta kahta entistä neuvostoupseeria Juri Meliä ja Gennadi Ivanovia; toteaa, että vastaajat tuomittiin enimmillään 14 vuoden vankeusrangaistuksiin; toteaa, että nämä keväällä 2019 langetetut tuomiot koskevat Liettuan itsenäisyysjulistuksen antamista 11. maaliskuuta 1990 seuranneita traagisia tapahtumia ja Neuvostoliiton pyrkimyksiä pakottaa Liettua perumaan itsenäisyysjulistuksensa ensin taloussaarron avulla syksyllä 1990 ja lopulta pyrkimällä väkivalloin syrjäyttämään Liettuan hallituksen tammikuussa 1991;

C. toteaa, että 14 siviiliä sai surmansa ja yli 800 loukkaantui näiden tapahtumien yhteydessä, suurin osa pyrkiessään puolustamaan rauhanomaisin keinoin Vilnan televisiotornia; toteaa, että Neuvostoliiton turvallisuusjoukot jatkoivat tukahduttamistoimiaan aina Moskovassa 23. elokuuta 1991 tapahtuneeseen elokuun vallankaappausyritykseen saakka;

D. toteaa, että Liettuan pyrkimys tutkia tapahtumia ja saattaa epäillyt oikeuden eteen oli pitkällinen prosessi, jota hankaloitti se, että Venäjän ja Valko-Venäjän viranomaiset kieltäytyivät tekemästä yhteistyötä ja joko jättivät vastaamatta oikeusapua koskeviin Liettuan pyyntöihin tai hylkäsivät ne, ja että viimeisin pyyntö, johon vastattiin osittain, on peräisin vuodelta 2008;

E. toteaa, että Venäjän ensimmäinen reaktio tuomioistuimen ratkaisuun oli kielteinen, sillä Venäjän valtionduuma väitti, että oikeudenkäynnillä oli ”poliittiset vaikuttimet” ja että se oli ”pyrkimys kirjoittaa uudelleen historiaa”, kun taas Venäjän ulkoministeri ilmoitti, että ”asia ei jää tähän”;

F. toteaa, että heinäkuun 2018 ja huhtikuun 2019 välisenä aikana Venäjän federaation tutkintakomitea käynnisti useita rikosoikeudellisia menettelyjä tammikuun 13. päivän tapauksen tutkintaan tai käsittelyyn osallistuneita liettualaisia tuomareita, syyttäjiä ja tutkijoita vastaan Venäjän federaation rikoslain 299 ja 305 pykälän perusteella, joissa vahvistetaan rikosoikeudellinen vastuu ”syyttömän henkilön tietoisesta saattamisesta rikosoikeudelliseen vastuuseen” ja siitä, että ”tuomari antaa tietoisesti väärän tuomion tai ratkaisun taikka toteuttaa muun tällaisen oikeustoimen”;

1. toteaa, että Venäjän federaation viranomaisten liettualaisiin tuomareihin ja syyttäjiin kohdistamat toimet loukkaavat oikeudellisia perusarvoja, kuten tuomioistuimen virkamiesten ja syyttäjänviraston riippumattomuutta, sekä periaatetta, jonka mukaan ihmisoikeuksia ja vapauksia voidaan laillisesti rajoittaa ainoastaan sellaisissa tarkoituksissa, joita koskevista rajoituksista määrätään kansainvälisessä oikeudessa;

2. ilmaisee solidaarisuutensa niitä liettualaisia virkamiehiä ja tuomareita kohtaan, joita vastaan Venäjä on nostanut syytteen tässä asiassa, ja tukee Liettuan hallituksen pyrkimyksiä nostaa asia esiin ja rajoittaa Venäjän viranomaisten perusteettomien syytösten kohteeksi joutuneille henkilöille aiheutuvaa vahinkoa ja vaaraa;

3. kehottaa Venäjän viranomaisia luopumaan syytteistä ja pidättäytymään hakemasta tässä tapauksessa kansainvälisiä pidätysmääräyksiä Interpolin kautta tai kahdenvälisesti; tuomitsee Venäjän viranomaisten toimet laittomina ja oikeusvaltioperiaatteen vastaisina;

4. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa varmistamaan, että nämä tapaukset ovat kokonaisuudessaan kaikkien jäsenvaltioiden tiedossa, että niitä käsitellään ulkoasiainneuvostossa ja että Venäjän viranomaisille tehdään täysin selväksi Euroopan unionin yhtenäisyys ja solidaarisuus tässä asiassa, kuten myös muissa vastaavissa tapauksissa;

5. odottaa kaikkien EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden ottavan tämän asian esille keskusteluissaan Venäjän viranomaisten kanssa;

6. kehottaa Interpolin asiakirjojen valvontakomissiota (CCF), joka on vastuussa sen ehkäisemisestä, että pidätysmääräyksiä väärinkäytetään poliittisiin tarkoituksiin, varautumaan mahdollisiin pyyntöihin, jotka koskevat kansainvälisten pidätysmääräysten antamista syytettyinä olevista liettualaisista viranomaista;

7. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan neuvoston pääsihteerille, Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja valtionduumalle, Europolille ja Interpolille.

 

Päivitetty viimeksi: 27. marraskuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö