PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS joulukuussa 1989 tapahtuneen Romanian vallankumouksen 30-vuotispäivästä
16.12.2019 - (2019/2989(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Traian Băsescu, Ioan‑Rareş Bogdan, Siegfried Mureşan, Marian‑Jean Marinescu, Vasile Blaga, Daniel Buda, Cristian‑Silviu Buşoi, Gheorghe Falcă, Mircea‑Gheorghe Hava, Dan‑Ştefan Motreanu, Gheorghe‑Vlad Nistor, Eugen Tomac, Loránt Vincze, Iuliu Winkler, Roberta Metsola, Kinga Gál, Antonio Tajani, Radan Kanev
PPE-ryhmän puolesta
Dan Nica, Juan Fernando López Aguilar, Claudiu Manda, Klára Dobrev, Csaba Molnár, Attila Ara‑Kovács, Cristian Terheş, Maria Grapini, Tudor Ciuhodaru, Mihai Tudose, Carmen Avram, Adrian‑Dragoş Benea, Bogusław Liberadzki, Rovana Plumb, Monika Beňová, Miroslav Číž, Robert Hajšel, Corina Crețu
S&D-ryhmän puolesta
Dacian Cioloş, Cristian Ghinea, Dragoş Tudorache, Dragoş Pîslaru, Clotilde Armand, Ramona Strugariu, Vlad‑Marius Botoş, Nicolae Ştefănuță, Karen Melchior
on behalf of the Renew Group
Dace Melbārde, Andrey Slabakov, Anna Fotyga, Zdzisław Krasnodębski, Angel Dzhambazki, Nicola Procaccini
ECR-ryhmän puolesta
B9‑0241/2019
Euroopan parlamentin päätöslauselma joulukuussa 1989 tapahtuneen Romanian vallankumouksen 30-vuotispäivästä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon yleismaailmalliset ihmisoikeusperiaatteet ja perusperiaatteet, joita Euroopan unioni noudattaa yhteisiin arvoihin perustuvana yhteisönä,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 10. joulukuuta 1948 hyväksytyn ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon 19. syyskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Euroopan muistiperinnön merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle[1],
– ottaa huomioon eri kansallisten parlamenttien antamat päätöslauselmat ja julistukset totalitaaristen kommunistihallintojen rikoksista,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että vuonna 2019 on kulunut 30 vuotta Romanian vallankumouksesta, joka sai alkunsa Timișoaran kansannoususta, joka levisi myöhemmin koko maahan ja huipentui Bukarestissa totalitarismin vastaiseen vallankumoukseen, jota seurasi kommunistihallinnon kaatuminen ja demokratiaan siirtyminen; toteaa, että vallankumous merkitsi Romanian kansalle vapauden ja oikeusvaltion koittoa mutta sillä oli traagisia seurauksia: 1 142 ihmistä kuoli ja 3 138 loukkaantui vakavasti ja yli 760 ihmistä pidätettiin laittomasti ja joutui kidutetuksi;
B. ottaa huomioon, että Romanian vallankumous joulukuussa 1989 oli väkivaltaisin kaikista kansannousuista, jotka johtivat kommunismin luhistumiseen rautaesiripun takaisissa valtioissa;
C. ottaa huomioon, että joulukuun 1989 vallankumous ja rohkeasti etulinjassa seisseiden romanialaisten uhraukset valmistivat maan tietä kohti Natoa, Euroopan unionia ja demokraattista maailmaa, josta se oli Romanian kansan tahdon vastaisesti temmattu toisen maailmansodan päätyttyä;
D. toteaa, että voimankäyttö Romanian kansaa vastaan joulukuussa 1989 järkytti syvästi koko Romanian yhteiskuntaa ja että sen kohteeksi joutuneita, heidän perheitään ja kaikkia Romanian kansalaisia piinaa edelleen se, ettei näihin rikoksiin syyllistyneitä ole saatu selvitettyä;
E. katsoo, että mitään sotilaallista voimankäyttöä omaa kansaa kohtaan ei pitäisi jättää rankaisematta;
F. huomauttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toteaa tuomioissaan (21. päivän joulukuuta 1989 yhdistys ja muut v. Romania; Acatrinei ja muut v. Romania; Șandru ja muut v. Romania), että vallankumouksen aikana perusoikeuksia – kuten oikeutta elämään, kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kieltoa sekä oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta – loukattiin laajamittaisesti ja että loukkauksiin syyllistyivät kommunistisen diktatuurihallinnon joukot, jotka avasivat tulen rauhanomaisia mielenosoittajia kohti ja estivät väkijoukkoja osoittamasta mieltään Ceaușescun sortopolitiikkaa vastaan; toteaa, että näin pitkän ajan kuluttuakaan uhrit tai heidän perillisensä eivät ole saaneet tietää totuutta kyseisten traagisten tapahtumien täsmällisistä olosuhteista;
G. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaisesti unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen; ottaa huomioon, että nämä arvot ovat kaikille jäsenvaltioille yhteisiä;
H. huomauttaa, että Romanian valtio on tarpeettomasti viivästyttänyt totuuden selvittämistä ja julki tuomista, mikä on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan taata uhrien ja heidän perillistensä oikeus oikeudenmukaiseen korvaukseen ja hyvitykseen; huomauttaa, että kansalliset viranomaiset eivät ole toimineet kansainvälisten ihmisoikeusnormien edellyttämällä asianmukaisella huolellisuudella;
1. muistaa ja kunnioittaa henkensä Romanian totalitaarisen diktatuurin lopettamiseksi antaneita joulukuun 1989 vallankumouksen uhreja ja heidän perheitään;
2. toteaa, että rauhanomaisten mielenosoittajien uhraukset joulukuussa 1989 tasoittivat tietä Romanian siirtymiselle kohti demokratiaa, oikeusvaltiota ja markkinataloutta sekä sen myöhemmälle liittymiselle Pohjois-Atlantin liittoon ja Euroopan unioniin;
3. kehottaa Romanian valtiota tehostamaan ponnistelujaan totuuden selvittämiseksi vallankumouksen tapahtumista, sillä se on Romanialle, sen kansalle, Euroopalle ja EU:lle ehdottoman välttämätöntä ja koska Romanian kansalla on oikeus saada tietää totuus 30 vuotta joulukuun 1989 vallankumouksen jälkeen;
4. kehottaa EU:n toimielimiä ja sen jäsenvaltioita, myös Romaniaa, tekemään kaikkensa varmistaakseen, että kommunistihallintojen rikokset muistetaan ja ettei tällaisia rikoksia koskaan enää tapahdu;
5. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kaikkien jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0021.